Klaritromysiinihoidon indusoima psykoosi

Klaritromysiini kuuluu uusiin makrolidiryhmän lääkkeisiin. Makrolidit ovat yleisesti varsin turvallisia lääkkeitä. Uusien valmisteiden suurimmat haitat ovat olleet lääkeaineinteraktioita.

Pitäisikö dyslipidemialääkkeet saada erityiskorvattaviksi?

Valtaosasta dyslipidemioiden hoitoon tarkoitetuista lääkeostoista saa nykyisin sairausvakuutuksesta peruskorvauksen. Lääkitys voi olla suhteellisen kallista. Uusi näyttö lääkehoidon hyödyistä on käynnistänyt pohdinnan näiden lääkkeiden erityiskorvattavuuden laajentamisesta. Seuraavassa apulaisprofessori Jorma Viikarin puheenvuoro.

Jorma Viikari

Geeneistä ja reseptoreistako vastaus metaboliseen oireyhtymään?

Valppailla kliinikoilla on taipumus niputtaa eri oireita yhteen ja keksiä oirenipulle jokin näppärä syndrooman nimi. Tällä päättelyllä kliinikko helpottaa omaa työtään, sillä syndroomaa tarkastelemalla hän pystyy terävöittämään dia-gnostiikkaansa. Ajatellaanpa vaikka nefroottista syndroomaa - syndrooman takaa saattaa paljastua erilaisia tauteja, joilla ei välttämättä ole paljoa toistensa kanssa tekemistä. Mutta kun oireyhtymä identifioidaan, niin johan alkavat kliinikon diagnostiset algoritmit jyllätä ja diagnoosi paljastuu nopeasti.

Vähärasvainen ruokavalio käytännössä

Koko väestöä koskevissa ruokavaliosuosituksissa rasvan määräksi suositellaan 30 prosenttia energiasta. Mikä tarkoittaa 80 grammaa rasvaa 2 400 kcal saavan keskivertomiehen ruokavaliossa ja 60 grammaa rasvaa 1 800 kaloria saavan keskivertonaisen ruokavaliossa. Samaan rasvan määrään päätyvät myös diabeteksen ja hyperlipidemioiden ruokavaliohoitoa ja näiden sairauksien ehkäisyä koskevat suositukset. Ravitsemuksellisesti rasvan vähentäminen on perusteltua siksi, että rasva laimentaa ruokavalion suojaravintoainetiheyttä. Runsasrasvaisten elintarvikkeiden korvaaminen täysjyväviljalla, kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä lisää vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia ruokavaliosta.

Essi Sarkkinen

Nuorten huumekokeilut alkavat pillereillä ja viinalla

Turun kaupungin peruskoulujen 9-luokkalaisista tytöistä 31 % kertoo kokeilleensa ainakin kerran jotain huumetta, pojista 18 %. Keski-Suomen läänin samanikäisistä peruskoululaisista huumeita on kokeillut 21 % tytöistä ja 10 % pojista. Tiedot on saatu Kouluterveys 95 -tutkimuksesta, johon vastasi 6 250 turkulaista ja keskisuomalaista peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilasta, iältään 14-16-vuotiaita.

Lääkärien työllisyystilanne parantunut kesällä

Työttömiksi työnhakijoiksi työvoimatoimistoihin ilmoittautuneiden lääkärien määrä on vähentynyt koko alkuvuoden. Pienimmillään työttömien lääkärien määrä oli kesäkuussa; silloin 331 lääkäriä oli vailla työtä, kun viime vuonna samaan aikaan työttömiä lääkäreitä oli 500. Myönteinen kehitys tuntuu myös Lääkärien työttömyyskassassa: tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla on maksettu työttömyyskorvausta yhteensä 8,9 miljoonaa markkaa, kun koko viime vuonna maksettiin yhteensä 20,9 miljoonaa markkaa.

Sairausvakuutuksen taksojen rakenteen uudistus Kokemuksia neljän kuukauden ajalta

Uudet sairausvakuutuksen taksat tulivat voimaan 1.5.95. Kokemuksia uudistuksesta on nyt kertynyt lähes neljän kuukauden ajalta. Tulokset ovat parempia kuin alkuvaiheen kova kritiikki olisi antanut odottaa.

Pauli Karli

Influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien terveydenhuoltoa

Viimetalvinen influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien sairaanhoitoa tuntuvasti. Influenssavirukset A ja B sekä adenovirukset aiheuttivat epidemian, jonka aikana sairastui noin 12 500 varusmiestä. Myös pelättyjä meningokokki-infektioita esiintyi tavallista runsaammin, lähes kymmenen tapausta. Hoitoturvallisuuden varmistamiseksi kuumeinen varusmies on otettava yleensä aina varuskuntasairaalaan tai tarvittaessa perustettavaan tilapäiseen sairaalaan. Kasarmin majoitustuvissa kuumeisia varusmiehiä ei pidä hoitaa.

Kimmo Koskenvuo

Vaikeasti liikuntavammaisten lasten kuntoutus ei siirtynyt KELA:lle ongelmitta

Vastuu vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen järjestämisestä siirtyi vuonna 1991 julkiselta sairaanhoidolta Kansaneläkelaitokselle. Siirto muutti kuntoutuskäytäntöä oleellisesti. Aikaisemmin lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laati lapsen kuntoutussuunnitelman, valitsi kuntoutuksesta huolehtivat terapeutit pätevyysvaatimustensa periaatteella, seurasi kuntoutusta ja sen tuloksellisuutta sekä vastasi suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Nykyään lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laatii kuntoutussuunnitelman, mutta KELA päättää suunnitelman toteutumisesta, voi määrätä niin halutessaan terapeutit, vastaa kustannuksista ja kontrolloi kuntoutuksen tuloksellisuutta vanhempien ja terapiapalautteiden välityksellä.

Ilona Autti-Rämö

Kohti tietämykseen perustuvaa terveydenhuoltoa - Iso-Britannia edelläkävijänä

Terveydenhuollon toiminnan laatu ja tehokkuus ovat joutuneet kriittisen tarkastelun kohteeksi useimmissa teollisuusmaissa. Hoitokäytännöissä on toistuvasti todettu suuria eroja. Nyt ratkaisua etsitään tietämykseen perustuvan terveydenhuollon (evidence based health care) ihanteesta. Käytäntöön soveltamisessa on päästy Euroopassa pisimmälle Isossa-Britanniassa. Artikkeli perustuu Lontoossa keväällä 1995 tehtyihin haastatteluihin.

Juha Teperi