Hyödyttääkö rintasyövän hoidon keskittäminen?

Lasten leukemioiden hoidon, ruokatorvisyövän hoidon, paksusuolisyövän leikkaushoidon ja mahalaukun syövän kemoterapian tulosten on raportoitu olevan paremmat, kun hoitava lääkäri hoitaa vuosittain paljon näitä sairauksia potevia potilaita, kuin jos lääkärille osuu näitä potilaita vain harvoin. Mutta päteekö sama myös kaikkein tavallisimpaan syövistä eli rintasyöpään? Asiaan on nyt saatu ensi kertaa valaistusta.

Poistetun nielurisan bakteriologia 1977-93

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä selvitti poistettujen nielurisojen sisältämiä bakteereita vuosina 1977-78 (jakso 1), 1984-85 (jakso 2) ja 1992-93 (jakso 3). Kunakin jaksona tutkittiin 50 nielurisaa. Risat poistettiin lapsilta (keski-ikä 7 v 10 kk), jotka asuivat samalla alueella. Lisäksi samat tutkijat tekivät työn jokaisena ajanjaksona.

Kampylobakteeri ja linnut

Kampylobakteeri on Britanniassa, niin kuin meilläkin, yleisin ulostenäytteistä eristetty patogeeni. Sen tartuntareittejä ei kuitenkaan tunneta riittävän hyvin.

Hammastuki ja uusiutuva A-streptokokki-infektio

A-streptokokki-infektioista kohtalaisen suuri osa uusiutuu. Uusiutumisen on katsottu ainakin osassa tapauksista johtuvan bakteerin eradikaation epäonnistumisesta.

Kokemuksia paklitakselin käytöstä levinneen rintasyövän hoidossa

Paklitakseli on suuria odotuksia herättänyt lääke levinneen rintasyövän hoitoon. Sen tehoa on tutkittu pienillä potilasmäärillä, eivätkä tulokset sen vuoksi ole vielä varmoja. Seitsemästä syövänhoidon keskuksesta kootut tiedot osoittavat paklitakselin tehon vaatimattomaksi. Vain 7 %:lle hoidetuista potilaista saatiin osittainen hoitovaste.

Guillermo Blanco, Väinämö Nikkanen, Mirja Heikkinen, Pekka Kangas, Marita Turunen, Asta Lantto, Lars Lindholm, Leena Helle, Abdel Maiche, Antti Jekunen, Martti Flander

Ääreishermon vaurion jälkeiset tukikudosmuutokset

Ihmisen vaurioituneen ääreishermon aksoni, esimerkiksi raajassa, pystyy uusiutumaan vaurion jälkeen. Aivoissa tai selkäytimessä aksoni ei uusiudu. Näin ollen toiminnan palautuminen selkäytimen tai aivojen vammojen jälkeen on lähes olematonta. Keskushermoston alueen vammoille ei siis ole mitään tunnettua hoitokeinoa.

Jari Siironen

Aivoinfarktin ja kaulavaltimoiden ateroskleroosin riskitekijöitä

Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää aivoinfarktin (AI) ja kaulavaltimoiden ateroskleroosin (AS) riskitekijöitä.

Heikki Palomäki

Miesten papilloomavirusinfektio

1970-luvun puolivälissä tehty havainto ihmisen papilloomaviruksen (HPV) liittymisestä naisen kohdunkaulan pahanlaatuisiin kasvaimiin ja niiden esiasteisiin on lisännyt mielenkiintoa myös miesten infektioihin, onhan kyseessä pääasiassa sukupuoliteitse leviävä tauti. Tiedot miehillä esiintyvästä HPV-infektiosta ovat kuitenkin olleet toistaiseksi vähäiset, sillä miehillä kuten naisillakin infektio esiintyy useimmiten varsin oireettomina sub-kliinisinä litteinä kondyloomaleesioina, eikä miehille ole ollut käytettävissä PAPA-kokeen veroista vaivatonta ja helppoa seulontamene-telmää. Erityisesti HPV-tyyppien 16 ja 18 on myös miehellä osoitettu liittyvän genitaalialueen syöpiin.

Maritta Hippeläinen

Adenovirukset ja keliakia

Keliakia ja dermatitis herpetiformis (DH) ovat viljan valkuaisen, gliadiinin aiheuttamia tautitiloja, jotka ilmenevät geneettisesti altteilla yksilöillä. Ohutsuolen villus-atrofian taustalla on ilmeisesti immunologisen järjestelmän häiriö, mutta tarkkaa patogeneettistä mekanismia ei vielä tunneta. Adeno-virusten osuus keliakian patogeneesissä tuli tutkimuksen kohteeksi sen jälkeen kun osoitettiin merkittävä aminohappohomologia gluteenin A-gliadiinifraktion ja adenovirus 12 E1B (Ad12 E1B) proteiinin välillä. Tässä tutkimuksessa on pyritty serologisin keinoin selvittämään adenovirusten ja keliakian välistä yhteyttä.

Marja-Leena Lähdeaho

Dementia - perusterveydenhuollon ja omaisten näkökulma

Dementia on eräs tärkeimmistä ikääntyneiden pitkäaikaisista sairauksista. Siitä aiheutuu merkittävää rasitetta ja haittaa dementoituneelle ja häntä hoitaville. Kuitenkin niistä seuraamuksista, joita oireyhtymä aiheuttaa dementoitunutta hoitavien perheessä, tiedetään varsin vähän. Myös dementian diagnostiikassa perusterveydenhuollossa käytössä olevien diagnostisten menetelmien tuntemus on puutteellinen.

Petteri Viramo