78166 osumaa

Aivojen dopamiini-aktiivisuus näyttää erottelevan alkoholisteja

Eläintutkimusten perusteella on syntynyt käsitys dopamiinin vapautumisen tärkeästä merkityksestä aivojen mielihyvätuntemuksen muodostuksessa. Mielihyvämekanismien yliherkkyys taas on esitetty selitykseksi päihderiippuvuudelle, erityisesti alkoholismille. Osassa tutkimuksista onkin saatu viitteitä siitä, että dopamiinireseptoreita koodaava geenialleeli A1 olisi yhteydessä alkoholismiin, mutta toisissa tutkimuksissa tulosta ei ole saatu vahvistetuksi ja asia on edelleen kiistanalainen.

Akava pettyi budjetti-esitykseen

Akava on pettynyt valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyviin veronkevennyksiin. Budjettiriihessä sovittiin, että vakuutetun kansaneläkemaksu 0,55 penniä veroäyriltä poistuu ja sairausvakuutusmaksu kevenee 0,45 pennillä äyriltä. Lisäksi tuloveroasteikkoihin tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus ja pakkolainan periminen loppuu. Akava katsoo tuloverotukseen esitettyjen muutosten merkitsevän vain vähäistä helpotusta palkansaajien verorasitukseen.

Syövän hoidon laaduntarkastusta kokeiltiin Pirkanmaalla

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kokeiltiin syövän hoidon laaduntarkastusta tarkastamalla audit-menetelmän mukaan 30 rintasyöpäpotilaan ja 20 kolorektaalisyöpäpotilaan sairauskertomukset. Projektissa arvioitiin hoidon kulkua, porrastusta, lähettämiskäytäntöä, hoidon viivästymistä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toiminnallista yhteistyötä. Näkökulma oli lähinnä hallinnollinen ja organisatorinen, mutta osassa tapauksista kiinnitettiin huomiota myös lääketieteellisiin hoitopäätöksiin ja niiden yksityiskohtiin. Rintasyövän hoitojärjestelmä osoittautui erinomaisesti toimivaksi, kolorektaalisyövän hoidossa oli sen sijaan korjattavaa ja tarkennettavaa.

Risto Lappi, Risto Johansson, Reijo Räsänen, Karl von Smitten, Tapani Hakala

Tavoitteena onnistunut imetys

Äitien halu imettää vauvojaan taantui 1950-luvulta 1970-luvun lopulle. Imettävien äitien osuus väheni ja imetysajat lyhenivät niin, että 1970-luvun alussa vain yksi äiti kymmenestä imetti puoli vuotta. Seuraavalla vuosikymmenellä tilanne korjaantui, ja 1980-luvun lopulla kaksi kolmannesta äideistä imetti puoli vuotta. Tämän vuosikymmenen alussa imetyksen kesto on taas alkanut lievästi lyhentyä. Terveydenhuollon muutosten ja resurssipulan vuoksi uusien äitien saattaa olla entistä vaikeampaa saada tukea onnistuakseen imetyksessä. Tarvitaan neuvoloiden ja koko perusterveydenhuollon, synnytys- ja lastenosastojen sekä vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyötä imetyksen edistämiseksi. Imetyksen ohjauksessa voidaan soveltaa WHO:n ja UNICEF:n vuonna 1989 julkaisemaa Vauvamyönteisyys-ohjelmaa.

Sirpa Sairanen, Kirsti Heinonen

Doing the decent thing with genes Kansainvälinen genetiikan etiikan symposiumi Turussa 9.-11.8.

Keskiviikkona 9.8.95 kokoontui joukko kansainvälisiä ja kotimaisia geeniteknologian etiikan asiantuntijoita Turun yliopiston bioetiikan keskuksen järjestämään kolmipäiväiseen symposiumiin "Doing the Decent Thing with Genes". Kaiken kaikkiaan osallistujia saapui paikalle noin viitisenkymmentä yli kymmenestä eri maasta ja kolmesta maanosasta.

Veikko Launis

Kynsisilsan kustannukset kuriin!

Tämän vuosikymmenen aikana kynsisienen hoito on kokenut vallankumouksen. Griseofulviinin vuonna 1958 alkanut valta-asema alkoi horjua 80-luvulla ensimmäisen oraalisesti imeytyvän imidatsolijohdannaisen, ketokonatsolin tultua käyttöön (1). Tieto pitkäaikaiskäyttöön liittyvästä maksatoksisuusriskistä on kuitenkin laimentanut innon hoitaa kynsisilsaa ketokonatsolilla. 90-luvun systeemiset sienilääkkeet flukonatsoli, itrakonatsoli ja terbinafiini mullistavat käsitykset hoitomalleista. Itrakonatsoli soveltuu uusimman tutkimustiedon mukaan jaksottaiseen annosteluun, ns. pulssihoitoon, millä on oleellinen merkitys lääkityksen kustannuksiin.

Heikki Brandt

Kestouniterapia

Kestouniterapiaksi kutsutaan lääkkeillä aikaansaatua unitilaa, jonka syvyyttä ja pituutta voidaan säädellä. Sveitsiläinen Kläsi käytti v. 1922 skitsofrenian hoitoon laskimoon annettua Somnifen-barbituraattia: toistuvia barbituraattiruiskeita käyttäen potilas pidettiin unessa jopa yli kaksi viikkoa. Hoitoon liittyvät kuolemantapaukset johtivat kuitenkin uusien lääkkeiden kokeiluun. Potilasvalintaa ja valvontaa tehostamalla vakavat komplikaatiot ja kuolementapaukset vähenivät. Anestesiologisten hoitomenetelmien avulla asfyksiaan johtavat tilanteet saatiin paremmin hallintaan. Uudet psyykenlääkkeet sekä insuliinisokki ja aivojen sähköärsytyshoito korvasivat vähitellen kestouniterapian toisen maailmansodan jälkeen, joskin menetelmän erilaisia yhdistelmiä käytettiin rajoitetusti mm. Neuvostoliitossa vielä 1970-luvulla.

V.P. Savolainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat