Suomalaisen työkyvyttömyyseläkepolitiikan ja laman vaikutus sairauskäyttäytymiseen ja eläkkeellehakeutumiseen

1980-luvulla rakennetun sosiaaliturvan taso on aiheuttanut sen, että sairauksiin perustuville eläkkeille on työttömyyden lisääntyessä kovia paineita. Ongelmana on sairauskäsityksen muuttuminen ja erilaisten, jopa fysiologisten, tilanteiden medikalisoiminen, ei vain apua hakevien henkilöiden vaan valitettavasti jopa lääkäreidenkin taholla. Lama ja yhteiskunnan taloudellinen kriisi ovat aiheuttaneet tilastojen valossa mielenterveyden oireiden lisääntymistä. Yleinen varallisuuden niukkeminen on vähentänyt yksityisten terveydenhuoltopalvelujen kysyntää, kun taas julkisten palvelujen kysyntä näyttää kasvaneen.

Kari Kaukinen

Hoitajan osuus EKG:n laadussa keskeinen

Onnistuneen sydämen sähköisen toiminnan perusteella tehtävän tilanteenarvioinnin perustana on kaikilta osiltaan ehjä ketju: rauhallinen ja tyytyväinen potilas, taitava hoitaja ja asiansa osaava lääkäri. Jokaisen EKG-rekisteröintejä käyttävän lääkärin velvollisuus on huolehtia muun henkilökunnan koulutuksesta ja taitojen ylläpitämisestä sekä laitteiston huollosta ja luotettavasta toiminnasta.

Tarja Pöndelin, Olli Korhonen

Johannes Wahlbergin syntymästä 100 vuotta

Kesäkuun 25. päivänä 1995 tuli kuluneeksi 100 vuotta professori Johannes Wahlbergin (1895-1951) syntymästä. Wahlberg on tunnettu varsinkin endeemisen struuman ennaltaehkäisyn alullepanijana Suomessa. Kuten tiedämme, Suomi on nyt vapaa tästä taudista.

Narkoanalyysi

Narkoanalyysi on psykoterapian tutkimusmenetelmä, jonka tavoitteena 1930-luvulla oli selvittää eräiden psyykkisten häiriöiden, kuten traumaattisten neuroosien, diagnoosia ja taustaa. Narkoanalyysissä tutkittavalle annetaan hyvin pinnallinen anestesia, johon käytetään lyhytvaikutteista barbituraattia (iv), steroidianesteettia tai ilokaasua. Anestesian aikana potilas saattaa estojen vapautuessa paljastaa patoutuneita tietoja, joita terapeutti voi käyttää hyödyksi. Tiedot saattavat olla epäluotettavia, joten niiden merkitystä on pidetty kyseenalaisena. Menetelmästä on luovuttu 1950-luvulta alkaen, viimeksi sitä on käytetty Neuvostoliitossa.

V.P. Savolainen

Medinfo 95

Heinäkuun lopulla oli Vancouverissa lääketieteellisen informatiikan kahdeksas maailmankongressi. Ongelma on sama kaikkialla, kuinka tehdä enemmän vähemmällä.

Erkki Karjalainen

Helsingin psykiatrian kehittäminen

Suomen Lääkärilehden päätoimittaja Taito Pekkarinen, joka on myös Helsingin terveyslautakunnan varapuheenjohtaja, kuvasi 10.7.95 pääkirjoituksessaan Helsingin psykiatristen sairaaloiden näkemystä psykiatrian kehittämisestä. Kirjoituksessa esitetty näkemys ei vastaa Helsingin psykiatristen sairaaloiden yksikön näkemystä ja vaatii siksi tarkennuksen.

Pirkko Turpeinen

Vastine pääkirjoitukseen 10.7.1995

Suomen Lääkärilehden 20-21/95 Helsingin psykiatrisen sairaanhoidon köydenvetoa koskevan osin ansiokkaan, osin asiasisällöltään harhautuneen pääkirjoituksen johdosta haluan kollegojen pyynnöstä tuoda esiin seuraavia näkökohtia:

Armas Turunen

Jäitä hattuun, Hesperian kollegat

En oikeastaan yllättynyt pääkirjoitukseni herättämästä kritiikistä. Helsingin psykiatrisen erikoissairaanhoidon järjestelyistä on pienessä ajassa kirjoitettu 20-30 cm:n paperipino. Jokaista esitettyä mielipidettä tai yksityiskohtaa ei ole mahdollista tässä yhteydessä ruotia. Yritän puolestani ottaa esille joitakin näkökohtia, joille käsitykseni mukaan Helsingin terveyslautakunnan ratkaisut perustuivat.

Taito Pekkarinen

Me emme osaa käyttää mikrobilääkkeitä

Suomessa myydyistä mikrobilääkkeistä 90 % käytetään perusterveydenhuollossa. Vuonna 1993 antibiootteja myytiin noin 600 miljoonalla markalla. Sairaaloiden 10 %:n osuus kokonaiskulutuksesta on vähäinen, mutta mikrobilääkkeiden osuus sairaaloiden lääkekuluista on kasvanut jatkuvasti, ja nämä lääkkeet ovat infuusioliuosten jälkeen kallein sairaaloiden lääkeryhmä. Sairaaloiden mikrobilääkkeiden käyttöä on julkisuudessa pohdittu vähän.

Mauja Rummukainen

Vaihtoehtolääkinnän kriittinen esittely

Potilastyössä tulee lääkärin eteen yhä useammin kysymys suhtautumisesta vaihtoehtohoitoihin, kun potilas ilmoittaa käyttävänsä niitä tai kysyy lääkärin mielipidettä jostain kuulemastaan hoidosta tai parantajasta. Käytettävissä ei ole ollut tiivistä asiallista esitystä, josta lääkäri saisi perustietoa vaihtoehtohoidoista. Saanon ja Vertion kirja korjaa tämän puutteen.

Antti Marttila