Koulutusprojekti "kehitysvammainen ja terveyskeskuslääkäri" on käynnistynyt

Suomen kehitysvammahuollossa on tapahtumassa kaksitahoinen palvelurakenteen muutos. Kokonaishoidon määrällistä tarvetta ollaan tarkistamassa ja vastuu huollosta on siirtymässä yhä selvemmin kunnille - kokonaishoidolla tarkoitetaan asiakkaan kaikki palvelutarpeet kattavaa hoitoa, kuten laitoshoito.

Markus Kaski, Maija Wilska

Jokamiehen satelliittinavigointia

Hornetit navigoivat satelliittien antamien signaalien avulla. Kuka tahansa voi nykyisin ostaa kännykän kokoisen laitteen, jonka avulla voi nähdä oman sijaintinsa sadan metrin tarkkuudella.

Erkki Karjalainen

Vanhuus ja psykiatria

Arkkiatri Risto Pelkosen haastattelussa (Aesculapius" 3/95) on monta opettavaista ajatusta. Tässä yksi suoraan lainattuna: "Markkinahenki ei saa vaarantaa vanhuksen, lapsen eikä kenenkään sellaisen hoitoa, joka ei pysty taistelemaan oikeuksistaan. Kukaan ei saa jäädä voimakkaitten potilasjärjestöjen, etuaan ajattelevien lääkäreitten tai muuten vahvojen jalkoihin".

Heikki Santala

"Punkinpureman jälkeinen vuorokausi"

Muut lääkärilehdet -osastossa (SLL 17/95) referoidaan Bergerin ym. kirjoitusta, jonka mukaan 46:sta puutiaisen piston kohteeksi joutuneesta henkilöstä vain kahden borrelia burgdorferi -viljely oli positiivinen. Teoreettinen maksimi, ottaen huomioon ko. alueen puutiaisten infektoitumistiheyden, olisi ollut 4-5 potilasta. Ongelma on kiintoisa ja tärkeä. Kirjoituksen aineisto on toisaalta mitättömän pieni johtopäätösten vetämiseksi.

Peter Wahlberg

Stressihäiriö, silmä ja sydän

Kaisu Viikari kirjoitti (SLL17/95) akkomodaatiorasituksesta ja arveli, että toiminnallisten sydänoireiden lääkehoitoa koskeneessa artikkelissa kuvaamieni potilaiden joukossa on myös niitä, joiden sydänvaivoilla on akkomodatiivinen etiologia. Silmäoireet kyllä kuuluvatkin osaltaan samaan "stressioireyhtymään". Sain itse yli 30-vuotiaana kiusallisen päänsäryn, joka helpotti heti, kun sain optikolta sopivat silmälasit. Pupillometriaa on yritetty käyttää mentaalisen sokin aiheuttaman traumaperäisen stressihäiriön (TPSH) diagnostiikassa, mutta siinä on myös itsesäätävän hermoston parasympaattista toimintahäiriötä, ja mustuaisen koko heijastaa lähinnä epäspesifisti ahdistuksen, kauhun ja pelon aiheuttamaa katekoliamiinien liikatoimintaa.

Matti Viukari

Julkisen sairaanhoidon rationaalinen valhe

Toukokuun 24. päivänä tarkastettiin Pekka Vuorian Helsingin yliopiston filosofian laitoksessa tekemä väitöskirja. Se on merkittävä puheenvuoro julkisen terveydenhuoltomme ja laajemmalti koko julkisen palvelujärjestelmän filosofisista perusteista. Kirja on englanninkielinen, mutta suomenkielisen painoksen julkaiseminen on välttämätöntä.

Timo Korhonen

Syventävää tietoa psykoaktiivisista aineista

Esipuheessaan tekijä lupaa tieteellisen tarkkaa tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa. Tämä pitääkin paikkansa, mutta perustieto-oppaaksi monistetyyppinen kirjanen on perin yksipuolinen. Psykofarmakologian tietämys on hyvin esillä, mutta käytännöllinen aineiden käyttäjiä koskeva tarkastelu rakentuu irrallisista katkelmista amerikkalaisen huumeklinikan asiakkaiden kokemuksia. Samoin hoitosuositukset muodostavat sekalaisen valikoiman erillisiä toimenpiteitä, joista on vaikeata koota aineksia käytännön hoitotapahtumaan.

Rauno Mäkelä

Köydenvetoa psykiatrisen sairaanhoidon peruslinjoista

Helsingin psykiatrisen sairaanhoidon järjestelyistä riidellään estottomasti - jälleen kerran. Vaikka kyseessä onkin päällisin puolin "kylätappelulta" näyttävä kiista, sen pohjalta löytyy jossain määrin koko maan psykiatrisen sairaanhoidon ongelmia.

Dragkamp om grundprinciperna för psykiatrisk sjukvård

Än en gång slåss man ohämmat om hur den psykiatriska sjukvården i Helsingfors skall arrangeras. Trots att det förefaller att handla om lokalt käbbel, bottnar frågeställningen otvi-velaktigt i problem som gäller den psykiatriska sjukvården i hela landet.

Dilatoiva kardiomyopatia

Sydämen laajenemiseen ja pumppauskyvyn heikentymiseen johtavat sydänlihasviat ovat melko harvinaisia. Nuorilla niistä tavallisin on idiopaattinen sydänlihaksen rappeuma. Lisäksi dilatoivaa kardiomyopatiaa aiheuttavat mm. runsas alkoholin käyttö, läppätaudit, nopeat rytmihäiriöt, sydänlihastulehdukset ja sarkoidoosi. Tunnettu on myös raskauteen liittyvä taudinmuoto. Tauti alkaa piilevänä, ja varsinkin nuorilla kompensaatiomekanismit peittävät oireita. Siksi se voi tulla esille äkillisesti tilan huonontuessa. Dilatoivan kardiomyopatian mahdollisuus on siksi muistettava, kun potilas valittaa hengästymistä, rytmihäiriöitä ja poikkeuksellista väsymystä sekä kun raskaana olevalla äidillä on huomattavasti painonnousua ja nestekertymää.

Markku S. Nieminen, Juhani Partanen