Styrelsebeslut den 25 augusti Läkarförbundet accepterar inte att jouravtalet urvattnas

Kommunala arbetsmarknadsverket har under sommaren utfärdat anvisningar om tillämpningen av det nya jourersättningsavtalet. Enligt Läkarförbundets uppfattning strider anvisningarna mot tidigare överenskommelser om tillämpningen av avtalet. Förbundets styrelse kritiserade i skarpa ordalag de felaktiga anvisningarna och krävde omedelbar rättelse. Styrelsen beslöt genast kontakta KA:s ledning och riksförlikningsmannen för att reda upp saken. Förbundet kan inte binda sig vid någon helhetsuppgörelse på arbetsmarknaden eller förhandla med KA om ett nytt tjänstekollektivavtal innan jourersättningstvisten blivit löst.

KHO:n päätös sivutoimesta

Korkein Hallinto-oikeus antoi 14.8.95 pitkällisen käsittelyn jälkeen päätöksensä (taltio nro 3044) koskien kuntasektorin virkasuhteen ulkopuolista toimintaa. Vastaten Lääkäriliiton näkemyksiä asiassa KHO katsoi, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen päätös asiasta oli virkasäännön vastainen. Asian periaatteellisen merkityksen takia sitä selostetaan seuraavassa tarkemmin.

Uutiskirje WHO:sta LASTEN TERVEYS JA ELINIKÄ

WHO:ssa toukokuussa 1994 valmistuneen selvityksen mukaan maailmassa syntyy nykyään vuosittain 145 miljoonaa lasta. Heistä miljoonat elävät sairaina vain lyhyen elämän. Vuonna 1993 yli 12,2 miljoonaa lasta kuoli alle 5-vuotiaina - määrä on yli kaksinkertaisesti Suomen väkiluku, sama kuin Norjan ja Ruotsin väkiluku yhteensä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kehittyvä reumakirurgia ja nivelten anatomia ja fysiologia

Innostus synovektomiaan (1,2) lienee vaimenemassa maassamme, ehkä polviartroosin ja kliinisen kritiikin (3) vuoksi. Suuri osa reumakirurgian kannalta tärkeistä taudeista on epäspesifejä (reumat, reaktiiviset, suolistotautien ym.) synoviittejä, joiden histologinen erottelu ei onnistu (4). Tämä herätti epäilyn niitä niveltasolla yhdistävistä patogeneettisistä mekanismeista, mikä ehkä olisi syytä ottaa huomioon synovektiomiakeskustelussa.

Johan Ahlqvist

Hysterian hoitoa ensimmäisen maailmansodan aikana

Sodan aiheuttamat psyykkiset reaktiot, "sotaneuroosit", yleistyivät sotilailla erityisesti Saksassa ensimmäisen maailmansodan loppua kohti. Vallinneen biologisen psykiatrian oppisuunnan mukaisesti niitä hoidettiin fysikaalisilla hoitomuodoilla, mm. sähköhoidolla. Monia silloisia menetelmiä pidettäisiin nykyään yksinkertaisesti kidutuksena.

Matti Ponteva

EVO-rahojen jakokulma

Ansiokkaassa pääkirjoituksessaan 10.8.95 päätoimittaja Pekkarinen tarkastelee sosiaali- ja terveysministeriön viimeistä pupujussia, jonka se tempaisi hatustaan kesän hiljaisina kuukausina.

Pekka Häyry

Linnut ja kansanlääkintä

Suomen muinaiskulttuuri juontuu osaksi kaukaa Keski-Aasian altailaisuudesta, jossa samaania pidettiin tarujen mukaan linnun siittämänä. Heimojen kantaisiä ja toteemieläimiä olivat kotka, pöllö, kurki, joutsen, hanhi, sorsa, kaakkuri, käki, korppi ja varis. Sellaisia lintuja, erityisesti kotkaa, korppia ja riekkoa, joiden hahmoon samaanin uskottiin voivan muuttua, kutsuttiin vaakalinnuiksi.

Mielen muuttajat

Diftongi eu on kreikkaa ja merkitsee "hyvä". Olemme liittyneet hyvään mikä monien mielestä on pahaa. Mielellään, mielestään ja mielensä muuttavia on paljon.

Pisara

Tautiluokitus uudistuu, miksi ja miten?

Kansainvälinen tautiluokitus (International Classification of Diseases; ICD) perustuu 1800-luvun lopulla alkaneeseen perinteeseen. Varhaisimmat tautiluokituksen versiot käsittelivät ainoastaan kuolemansyitä. Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 1948 julkaisemasta 6. versiosta lähtien luokitus ja kansainvälinen tilastointi on ulotettu myös muihin kuin kuolemaan johtaviin sairauksiin. Lääketieteen kehitys ja tarve entistä tarkempien tilastojen tuottamiseen ovat johtaneet tautiluokituksen säännölliseen uusimiseen. Tautiluokituksen 9. versio otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1987 alussa, mutta WHO:n alkuperäinen luokitus (ICD-9) oli julkaistu jo vuosikymmenen alussa. Siksi luokituksesta puuttuu esimerkiksi immuunikato (AIDS) täysin. Työ uuden luokituksen kehittämiseksi onkin aloitettu jo 1980-luvun alkupuolella. Sen tuloksena WHO julkaisi ICD-10:n systemaattisen osan 1992 ja aakkosellisen osan 1994.

Martti Virtanen

Förnyad sjukdomsklassifikation, hur och varför?

Den internationella klassifikationen av sjukdomar (International Classification of Diseases; ICD) har sitt ursprung redan i slutet av 1800-talet. De tidigaste versionerna av klassifikationen upptog endast dödsorsaker. Sedan Världshälsoorganisationen WHO gav ut den sjätte versionen år 1948 har klassifikationen och internationell statistik även omfattat andra än dödliga sjukdomar. Den medicinska utvecklingen och behovet av allt noggrannare statistik har medfört att klassifikationen numera regelbundet förnyas. De nionde versionen (ICD-9) togs i bruk i Finland i början av år 1987, men WHO hade gett ut den redan i början av 1980-talet. Därför saknas t.ex. immunbristsyndrom (aids) helt i i ICD-9. Redan i början av 1980-talet inleddes också arbetet på en ny version och år 1992 publicerade WHO den systematiska delen av ICD-10 medan den alfabetiska delen utkom i fjol.