Ammattitauti-ilmoitukset vähentyneet hieman

Työterveyslaitoksen rekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 6 672 ammattitautitapausta, mikä on 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Yleisin ammattitauti oli, kuten ennenkin, toistotyöhön liittyvä rasitusvamma (2 071 tapausta).

Tupakoinnin lopettamisen säästövaikutuksia selvitetty

Mitä nuorempana tupakoija lopettaa polttamisen, sitä edullisempaa se on yhteiskunnalle. Jos kohtuullisesti - 15-30 savuketta päivässä - tupakoiva mies lopettaa tupakoinnin, säästyy hoitokustannuksia 11 000-16 000 markkaa. Kohtuullisesti tupakoivan naisen lopettaessa tupakoinnin säästyy 3 500-6 800 markkaa odotettavissa olevia hoitokustannuksia. Jos lasketaan kokonaiskustannukset eli hoitokustannukset ja ns. tuotannonmenetykset, saadaan vielä suuremmat säästöt. Kohtuullisesti tupakoiva mies säästää lopettamalla tupakoinnin 13 000-48 000 markkaa ja kohtuullisesti tupakoiva nainen 4 300-17 000 markkaa. Tupakoinnin kustannuksia Suomessa selvittivät Tupakka ja talous -seminaarissa Helsingissä dosentti Markku Pekurinen ja tutkija Heini Salo Suomen Terveystutkimuksesta. Seminaari liittyi Maailman savuttomaan päivään, jota vietettiin toukokuun lopussa.

Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen hoito kehittyy nopeasti

Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden hoidolla on Suomessa vasta muutaman vuoden perinteet. Perinteisen yksilöterapian rinnalle on 90-luvulla noussut monia käytännönläheisiä terapiamuotoja. STAKESin kehittämispäällikkö Sirpa Taskinen kuvaa tähänastisia tuloksia rohkaiseviksi.

Hyperkolesterolemian hoito lääkäreiden ilmoituksen mukaan vuosina 1985 ja 1992

Lääkärit ovat verraten hyvin omaksuneet suositukset veren suurentuneen kolesterolipitoisuuden hoidosta. Ruokavalio- sekä lääkehoidon aloittamisen perusteena pidetyt raja-arvot olivat vuosien 1985 ja 1992 välillä pienentyneet noin yhden millimoolin. Kolesterolisynteesiä estävien lääkkeiden myyntitilastot tukevat tulosta. Pienenä varauksena kirjoittajat kuitenkin esittävät, että ilmoitettu hoitokäytäntö on usein lähempänä suosituksia kuin todellinen. Hoitokäytännöissä näkyy edelleen erikoisalojen ja sairaanhoitopiirien välisiä eroja.

Aulikki Nissinen, Hannes Enlund, Maarit Korhonen, Matti Uusitupa, Leo Niskanen, Päivi Lempiäinen-Kuosa, Jaakko Tuomilehto

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus kärsii koulutusvirkojen puutteesta

Työterveyshuolto on nykyään viidenneksi suurin erikoistumisala, jos suuruutta mitataan erikoistuvien lääkärien määrällä. Erikoistumassa oleville lääkäreille tehtiin keväällä 1993 kysely koulutukseen liittyvistä asioista. Erikoistujat ovat valtaosin kokeneita, omassa virassaan erikoistuvia lääkäreitä. Erikoistumiseen tarvittavia koulutuspaikkoja on vähän: varsinainen pullonkaula on kaikille erikoistujille pakollinen työskentelyjakso Työterveyslaitoksella. Myös yliopistojen resurssien niukkuus koulutuksessa heijastui erikoistujien antamasta palautteesta. Erikoislääkärikoulutuksen palvelujen suorittamiseksi joudutaan miettimään vaihtoehtoja.

Pirjo Manninen, Kaj Husman, Hannu Virokannas, Iiro Kilpikari, Gustav Wickström

Terveyskasvatuksen vaikuttavuus

Terveyskasvatuksen vaikuttavuus riippuu olennaisesti kehyksistä, joissa toimitaan ja toimintatavoista, joilla sitä toteutetaan. Sekä valistuksena, opetuksena että neuvontana järjestetyn terveyskasvatuksen vaikutuksista on hyvin dokumentoituja tuloksia, joiden arvo riippuu tarkastelijan näkökulmasta ja terveyskasvatukselle asetetuista tavoitteista. Terveyskasvatuksella voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, ja sen hyöty ilmenee terveydenhoidon, sairauksien ehkäisyn ja hoidon tehostumisena. Terveyskasvatuksen lähtökohtiin, toimintatapoihin ja laatuun liittyvien kriteerien tunteminen on tärkeää terveyskasvatusta kehitettäessä

Seppo Miilunpalo

Att möta patienten efter skadan

Varje läkare träffar patienter som är missnöjda för att de råkat ut för skador. Viktiga moment i patient-läkarrelationen när en skada uppkommit är empati, legitimering av patientens känslor, stöd, delaktighet och respekt. Den resurs läkaren skall använda är den egna unika personligheten och dess möjligheter.

Bo Lindberg

Lääkäriliiton hallitus 18.5.95: Laillistettujen lääkärien reseptioikeutta ei saa rajoittaa

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan uusia lääkkeiden määräämistä koskevia ohjeita, joita käsiteltiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 18.5. Kritiikkiä ohjeluonnoksessa herättivät erityisesti perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevien lääkärien reseptinkirjoitusoikeuden rajoittaminen sekä pyrkimys laajentaa lääkkeiden geneeristä määräämistä.

Styrelsebeslut den 18 maj 1995 Legitimerade läkares rätt att utfärda recept får inte begränsas

Vid social- och hälsovårdsministeriet förbereds som bäst nya föreskrifter om läkares rätt att utfärda recept. Förslaget behandlades av Läkarförbundets styrelse den 18 maj. Mest kritik väckte förslaget att begränsa rätten för läkare som genomgår tilläggsutbildning i primärvården att ordinera läkemedel, samt avsikten att öka bruket av generiska preparat.

Uutiskirje WHO:sta

Sveitsin huumausaineongelma on vaikeutunut kymmenen viime vuoden aikana niin, että eräin tavoin mitattuna se on muutamissa kaupungeissa Euroopan vaikein. Selitystä voi etsiä useista seikoista. Kaiken kukkuraksi YK:n kansainvälinen huumausaineiden valvontalautakunta Wienissä totesi rapor-tissaan äskettäin, että Sveitsin lääkekaupasta vuotaa laittomille markkinoille riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä, kuten bentsodiatsepiineja. Lautakunta kehotti Sveitsiä ratifioimaan pikaisesti psykotrooppisten aineiden kansainvälisen valvontasopimuksen; sen jälkeen Euroopassa olisi enää neljä maata sopimuksen ulkopuolella.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä