Akava: Veroale ehkäisee inflaatiota

Uuden hallituksen tulee pyrkiä pitkäaikaiseen vakauttamissopimukseen, jotta vältyttäisiin inflaation ryöstäytymiseltä ja talouden jumiutumiselta työttömyys- ja velkaloukkuun, esittää Akavan puheenjohtaja Voitto Ranne. Akava on valmis neuvottelemaan sellaisesta vakauttamissopimuksesta, jossa oleellinen osa ostovoiman parannuksesta toteutettaisiin veronkevennyksin.

Vankien sairauksista suuri osa liittyy päihteisiin

Suomalainen vanki on tyypillisesti yksinäinen nuorehko mies, jolla on päihdeongelma ja joka on ollut vankilassa ennenkin. Vankien terveydenhuollossa toimiva lääkäri kohtaa asiakkaan, jolla on usein mielenterveysongelmia, alkoholiriippuvuus ja elämäntapaan liittyviä fyysisiä sairauksia. Suomen Lääkäriliitto tutustutti toukokuussa lääketieteen toimittajia vankien terveydenhuoltoon.

Uutiskirje Yhdysvalloista LÄÄKÄRIT MUODOSTAVAT OMIA SÄÄNNELLYN HOIDON RYHMIÄÄN

Säännellyn hoidon ohjelmien vallatessa yhä enemmän alaa monien lääkärien työmahdollisuudet ja tulot ovat kaventuneet. Niinpä lääkärit ovat päättäneet ryhtyä taisteluun asemastaan samoilla aseilla.

Tuula Fabrizio

Hengelliset reaktiot - normaaliuden rajat

Olemme lääkäreinä tottuneet tarkastelemaan ihmistä lähinnä biopsykososiaalisena olentona. Teknisesti ja rationaalisesti painottuneessa lääketieteessä potilaan hengellisiin tarpeisiin ei ole kiinnitetty mainittavaa huomiota. Potilaan maailmankatsomusta on pidetty hänen yksityisasianaan, jota kyllä tulee kunnioittaa, mutta jolla ei ole katsottu olevan hoidollista merkitystä.

Pirkko Viherkoski

Sähkösokkihoidon historiaa

Erilaiset somaattiset hoitomuodot, kuten lobotomia, kestounihoito, insuliinikoomahoito ja lääkkeillä tai sähköllä tehdyt kouristushoidot mullistivat mielisairaalapotilaiden hoidon 1930-1950-luvuilla. Psykofarmakoiden kehittyminen siirsi muut somaattiset hoidot historiaan anekdooteiksi, mutta sähkösokkihoidolla on edelleen tärkeä osa vaikeasti masentuneiden ja maniaa sairastavien potilaiden hoidossa.

Risto Vataja

Pienet kunnat sattuman armoilla?

Lääkärilehden numerossa 25/94 Unto Häkkinen, Miika Linna ja Markku Salonen esittelivät tutkimustaan, miten korvausmenettely sekä kuntakoko vaikuttavat erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin. Tuloksena oli, että 2 000 asukkaan väestöpohjassa variaatioprosentti oli peräti 25, kun se 50 000 asukkaan kohdalla oli vain viisi. Pienen kunnan terveyskeskuslääkärin mieltä asia jäi kaivelemaan. Peruskysymys kuuluu: Mistä vaihtelussa on kyse - sattumastako?

Timo Teinonen

Vastine Timo Teinoselle

Timo Teinonen kommentoi artikkeliamme, jossa olemme tutkineet simulointimallilla laskutusmenettelyn ja kuntakoon vaikutusta erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin. Simulointimalli mahdollistaa satunnaisuuden vaikutuksen arvioimisen sellaisissa tilanteissa, jossa satunnaisuus ilmenee tarkasteltavissa lopputuloksissa monimutkaisten syy-yhteyksien kautta. Erikoissairaanhoidon laskutuksen suuruuteen vaikuttaa keskeisesti kaksi satunnaisprosessia: sairauksien ilmaantuminen ja hoidon kesto. Simulointimallillamme analysoimme siis riskiä, joka johtuu puhtaasta kustannusten satunnaisvaihtelusta. Riskin suuruus riippuu kunnissa väestön määrästä mutta myös käytettävästä laskutustavasta. Kirjoituksessamme ei käsitelty kustannusten odotusarvoon vaikuttavia tekijöitä, vain vaihtelua oletetun odotusarvon ympärillä.

Unto Häkkinen, Miika Linna, Markku Salonen

Quo vadis ars medicorum!

Suomen Lääkärilehden numerossa 10/95 lääkäri Raimo Puustinen ja dosentti Veijo Saano pohtivat antroposofisen lääkinnän ideologiaa ja teoreettisia perusteita. Kahdesta kirjoittajasta varsinkin dosentti Veijo Saano on jo muutaman vuoden ajan osoittanut ihailtavaa sitkeyttä paneutua ns. vaihtoehtohoitoihin. Tutkijan peräänantamattomalla tarmolla hän tuo nyt esille maassamme häviävän pientä vähemmistöä edustavan antroposofisen laajennetun lääketieteen.

Vastaus Seija Zimmermannille

Kiitämme kollega Seija Zimmermannia kiinnostuksesta artikkeliamme kohtaan. Olemme hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että lääkärikunnan tulisi entistä aktiivisemmin käydä keskustelua hoitojärjestelmämme katsomuksellisista perusteista ja niihin tukeutuvista hoitokäytännöistä. Tämä auttaisi meitä hahmottamaan ja ymmärtämään biolääketieteen ja niin sanottujen vaihtoehtohoitojen olemusta ja keskinäistä suhdetta. Kirjoituksellamme antroposofisen lääkinnän perusteista halusimme aktivoida tällaista keskustelua ja tuoda julkisuuteen aiheeseen liittyviä ongelmia.

Raimo Puustinen, Veijo Saano

Insuliinisokkihoito ei merkinnyt natsien menettelytapojen hyväksymistä

Suomen Lääkärilehden numerossa 12/95 julkaistiin Eero Elomaan kirjoitus "Insuliinisokkihoito". Siinä sanottiin: "Mikään eettinen toimikunta ei varmastikaan suostuisi hyväksymään Sakelin tutkimussuunnitelmaa. On kuitenkin muistettava, että Sakel eli Itävallassa, joka maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti oli lähellä Saksaa. Saksan viralliseen terveyspolitiikkaan taas kuului Hitlerin aikana mielisairaiden totaalinen eliminointi." Edellä sanottu langettaa virheellisesti varjon sekä itävaltalaisen psykiatrin ja neurologin Manfred Sakelin (1900-1957) että koko itsenäisen Itävallan ylle.

Arno Forsius