Luonnonkumiuute ihopistokokeiden perussarjaan

Suomen allergologi- ja immunologiyhdistyksen suositus ihopisto-kokeiden perussarjaksi käsittää kahdeksan allergeeniuutetta (Suom Lääkäril 1995;50:873-877). Tämä soveltuu hyvin perusdia-gnostiikkaan, kun otetaan huo- mioon esimerkiksi allergeenien ristireagointi samoissa kasviryhmissä. Yksi puute suosituksessa kuitenkin on. Luonnonkumiallergia (lateksiallergia) on yleistynyt niin, että rutiinitestauksissa jopa noin 1 % testatuista reagoi luonnonkumiuutteelle (dos. Kristiina Turjanmaa, suullinen tiedonanto), ja erityisissä riskiryhmissä on luonnonkumille herkistyneitä vielä enemmän. Tämä potentiaalisesti hengenvaarallinen allergia painottuu atoopikkoihin. Koska ihopistokokeita tehdään epäiltäessä atooppisia allergioita, olisi perussarjan suoma seulontamahdollisuus ehdottomasti käytettävä hyväksi, jotta luonnonkumiallergikkoja saataisiin neuvonnan piiriin ennen ensimmäistäkään vakavaa reaktiota.

Ken Malanin

Bentsodiatsepiinien vaarat

Lääkärilehden numerossa (9/95) käsiteltiin bentsodiatsepiinien määräämiseen liittyviä ongelmia ja pohdittiin lääkärin keinoja haittojen minimoiseksi. Aihe näyttää tulevan Suomessakin yhä ajankohtaisemmaksi ja suurikin kritiikki on aiheellista, toivottavasti ei kuitenkaan potilaan kustannuksella tai kaksinaismoralistisesti sävytettynä.

Jussi Turtonen

Kala ja amalgaamipaikat elohopealähteinä

Helmikuun alussa uutisoitiin päivälehdissä Jukka T. Salosen työryhmän epäilyksiä järvikalojen elohopean ja sydänsairauksien yhteydestä. HS:n artikkelissa todettiin mm: "Salonen pitää yhtenä mahdollisuutena, että hampaiden amalgaamipaikoista liukenee elohopeaa".

Pyhän Antoniuksen tuli eli ergotismi

Keskiajalla Keski-Euroopassa ilmeni laajoina epidemioina hengenvaarallista sairautta, jonka syy oli pitkään tuntematon. Gregorius Toursilainen kertoi tautia esiintyneen Ranskassa jo vuonna 591. Se alkoi polttavalla tunteella ja punoituksella raajoissa, jotka vähitellen tummuivat ja menivät kuo-lioon,"niin että raajat irtautuivat ja putosivat pois ennen kuolemaa", kuten Saksan Xanten'issa kirjoitettiin vuonna 857. Kuolioiden ohella esiintyi kouristuksia rinnassa, suonenvetoja, sekavuutta sekä tajuttomuutta. Tautiin kuoli Saksassa Pohjois-Reinin alueella vuonna 994 peräti 40 000 ihmistä ja vuonna 1129 kuolleita oli 14 000.

Terveyttä teeseistä?

Suomen Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt liitolle 12 terveydenhuoltoa koskevaa teesiä, jotka se esittää edelleen valtuuskunnan kevätkokouksen käsiteltäväksi. Teeseillä pyritään kiteyttämään liiton terveyspoliittisen toiminnan periaatelinjaukset, mutta varsinaiseksi ohjelmajulistukseksi niitä ei pidä ymmärtää. Teesien laatimisen tausta on joulukuussa 1992 muistionsa luovuttaneen Lääkäriliiton hallituksen asettaman työryhmän työ. Valinnanvapautta ja perusturvaa terveydenhuollossa pohtinut työryhmä esitti tuolloin terveydenhuollon kehittämisen keskeisiksi tavoitteeksi kahta asiaa: jokaiselle tulee taata hyvä terveyden- ja sairaanhoidon perusturva maksukyvystä riippumatta ja potilaalla tulee olla oikeus valita lääkärinsä. Työryhmä nosti keskusteluun terveydenhuollon vakuutuspohjaisen rahoitusjärjestelmän, jota ideaa on kehitelty sittemmin edelleen. Viimeisen rahoitusjärjestelmän kehittämistä koskevan toimeksiannon hallitus antoi vuoden 1994 alussa uudelle työryhmälle, joka on valmistellut nyt käsittelyyn tulleet terveydenhuollon teesit.

Taito Pekkarinen

Teser om bättre vård

Finlands Läkarförbunds styrelse har godkänt ett förslag till tolv teser om hälso- och sjukvården. Förbundets fullmäktige skall i sin tur ta ställning till teserna vid sitt vårmöte i april. Teserna skall precisera förbundets hälsopolitiska riktlinjer men inte uppfattas som någon programförklaring. Bakgrunden är det betänkande om valfrihet och grundtrygghet i hälso- och sjukvården som en hälsopolitisk arbetsgrupp inom förbundet skrev för tre år sedan. Gruppen uppställde två viktiga mål: att varje medborgare oberoende av betalningsförmåga skall tillförsäkras grundläggande hälso- och sjukvårdstjänster samt att patienten skall ha rätt att välja sin läkare. Arbets-gruppen tog också upp diskussionen om försäkringsbaserad finansiering av hälso- och sjukvården. Finansieringsfrågan vidareutvecklades av en ny arbetsgrupp som Läkarförbundets styrelse tillsatte i fjol. Denna grupp har formulerat teserna, som publiceras på finska i detta nummer och på svenska i nästa nummer i anslutning till referatet från styrelsemötet den 11 april.

Neurogeeninen rakkovaiva

Rakon neurogeenisellä toimintahäiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa sekä virtsarakon että virtsaputken hermotus on vaurioitunut. Vaikeimmissa vaurioissa rakon toiminta lakkaa kokonaan, lievissä vammoissa potilas ei havaitse mitään poikkeavaa. Vamman tason perusteella ei voi aina luotettavasti määritellä virtsarakon toimintahäiriön luonnetta, vaan sen selvittämiseksi tarvitaan urodynaamisia tutkimuksia. Neurogeenisten rakkovaivojen hoidossa on viime vuosina edistytty kovasti, ja kaikkia potilaita voidaan auttaa tavalla tai toisella. Toistokatetrointi on nykyään tärkein hoitomuoto.

Pekka Hellström

Suomalainen suositus endokardiittiprofylaksista

Mikrobilääkitys endokardiitin ehkäisemiseksi toimenpiteiden yhteydessä kuuluu riskiryhmien potilaiden hoitokäytäntöön. Suositukset endokardiittiprofylaksista ovat kuitenkin olleet eri maissa hyvinkin erilaisia, ja Suomessakin on julkaistu ainakin neljä erilaista suositusta 1980-luvulla. Kirjava käytäntö aiheuttaa hämmennystä ja turvattomuuden tunnetta potilaissa. Kansainvälisten suositusten yhdenmukaistuminen viime vuosina on ollut pohjana valtakunnallisen suosituksen laatimiselle Suomessa. Tämä työryhmän laatima suositus on arvioitu ja hyväksytty 17 ammatillisessa yhdistyksessä.

Jukka Lumio, Markku S. Nieminen, Heikki Peltola, Erkki Pesonen, Ville Valtonen

Lasten myrkytystapaturmissa on osattava epäillä itsetuhokäyttäytymistä

Tapaturmat ja myrkytykset ovat alle 16-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy. Psyykkisesti häiriintyneet lapset joutuvat tapaturmiin useammin kuin terveet. Taustalla voi olla tiedostamatonta itsetuhoisuutta. Lapset ja nuoret toteuttavat itsemurhayrityksen tavallisesti nauttimalla jotakin myrkyllistä ainetta, kuten lääkkeitä tai alkoholia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairauskertomuksista KYS:ssä vuosina 1980-90 hoidettujen 6-14-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmat. Tavoitteena oli selvittää myrkytykseen johtaneet tekijät ja tunnistaa joukosta lasten itsemurhayritykset. Aineiston lapsista 10 %:lla myrkytyksen syy oli itsemurhayritys.

Outi Hyvönen, Hanna Ebeling, Eila Räsänen

Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutus proteesin käyttöön ja seuranta

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä alaraaja-amputaatiopotilaiden protetisointi ja kuntoutukseen ohjaaminen on vuodesta 1985 lähtien keskitetty KYS:n fysiatrian osastoon. Hoitokäytäntö sisältää suunnitelman potilaiden valmentamisesta leikkaukseen, kuntoutuksesta ja seurannasta sekä tähän osallistuvista ammattiryhmistä. Selvitys KYS:n kautta alaraajaproteesin saaneiden potilaiden tilanteesta ja kuntoutuksen onnistumisesta 3-4 vuotta leikkauksen jälkeen osoitti suunnitelman toteutuvan kohtalaisen hyvin. Eri ammattiryhmien johdonmukaista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen.

Olavi Airaksinen, Rolf Danner, Satu-Mari Kokko, Pekka Kovanen