Fluoridin kinetiikka kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa

Kuopio on ollut Suomessa ainoa paikkakunta, jossa juomaveteen on lisätty fluoria vuodesta 1959 lähtien 30.11.92 saakka. Fluorauksen tarkoituksena on ollut vähentää hammaskariesta. Kuopion juomaveden fluoripitoisuus oli keskimäärin 1,2 mg/l. Kuopion ulkopuolelta tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden käyttämän juomaveden fluoripitoisuus oli alle 0,1 mg/l.

Erkki Lampainen

Narkolepsia

Narkolepsia on ranskalaisen neuropsykiatrin Gélineaun kuvaama syyltään tuntematon ja yleensä idiopaattinen uni-valverytmin häiriö. Pääoireita ovat poikkeava väsymys päivittäin toistuvine vastustamattomine nukahteluineen, usein myös hyvin epätavallisissa tilanteissa sekä katapleksia, äkillinen lihasvoiman heikentyminen yleensä voimakkaiden tunnetilojen yhteydessä. Narkolepsian esiintyvyydeksi mainitaan kirjallisuudessa noin 0,05 %, mutta Suomessa on toistaiseksi todettu arviolta 150 potilasta.

Christer Hublin

Bakteerien osuus äkillisten niveltulehdusten taudinkuvaan

Bakteeriartriittia pidetään edelleen nopeiten rustotuhoon johtavana niveltulehduksen muotona. Toisaalta käsitteiden bakteeriartriitti ja reaktiivinen artriitti raja on hämärtynyt, kun tieto bakteerien osuudesta steriilien artriittien etiologisena tekijänä on lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa vertailtiin akuuttiin artriittiin sairastuneiden potilaiden löydöksiä ja ennustetta sellaisten piirteiden löytämiseksi, jotka olisivat tyypillisiä nimenomaan bakteeriartriitille.

Pirkko Kortekangas

Tupakoinnin vaikutukset keuhkojen toimintaan

Nuorison ja nuorten aikuisten tupakointi väheni Suomessa 70-luvun lopulla, mutta lisääntyi jälleen 80-luvulla. Vuonna 1989 tupakoi tytöistä noin 23 % ja pojista noin 33 %. Vaikka tupakointia pidetään tärkeimpänä yksittäisenä sairautta ja kuolemaa aiheuttavana tekijänä keski-iässä, ei tupakoinnin vaikutuksia keuhkojen toimintaan nuorella aikuisiällä ole juuri selvitetty. Myös passiivinen tupakointi on varsin yleistä. Altistuneiden osuutta koskevat arviot ovat vaihdelleet lapsiväestöissä välillä 40-68 % ja aikuisväestöissä 5-73 %. Passiivisen tupakoinnin vaikutuksia nuorten aikuisten keuhkoihin ei ole aiemmin tutkittu. Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus on toimintakyvyttömyyttä ja kuolemaa aiheuttava sairaus, joka kehittyy yleensä hitaasti melko huomaamattomana aiheuttaen selviä oireita vasta taudin myöhäisessä vaiheessa. Ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää tunnistaa mahdolliset riskiryhmät jo taudin alkuvaiheissa.

Maritta S. Jaakkola

Lääketieteellisiin tiedekuntiin 355 uutta opiskelijaa

Lääketieteelliset tiedekunnat ovat päättäneet tänä vuonna otettavien uusien opiskelijoiden määristä. Helsinkiin tulee 90, Kuopioon, Ouluun ja Turkuun kuhunkin 75 ja Tampereelle 40 uutta lääketieteen opiskelijaa.

Englantilaislääkärille voitto työaikakiistassa

Englannissa päättyi huhtikuussa kuusi vuotta kestänyt kädenvääntö sairaalassa apulaislääkärinä toimineen Chris Johnstonen ja hänen työnantajansa, Lontoon terveysviranomaisten välillä - nuoren lääkärin voittoon.

Erityiskorvaukset yliopistollisille sairaaloille

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille 670,3 miljoonaa markkaa erityiskorvausta. Korvaus maksetaan lääkärikoulutuksesta ja lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta johtuvista ylimääräisistä kustannuksista. Opetustoiminnan osalta korvaus perustuu lääkärintutkintojen lukumäärään, ja tutkimusten osalta korvausperusteena on tieteellisten painotuotteiden lukumäärä.

Kera tytäryhtiöineen uskoo terveydenhuoltoalan teollisuuteen

Terveydenhuollon tekniikkaa valmistavalla teollisuudella on mahdollisuuksia merkittävään kasvuun, arvioivat Kera Oy:n kehityspäällikkö Jukka Suokas ja ja Start Fund of Kera Oy:n liiketoimintajohtaja Matti Vanhanen tiedotteessaan. Alan innovaatioilla voidaan heidän mukaansa lisätä teollisia työpaikkoja ja vientiä sekä hillitä terveydenhuollon kustannuksia. Start Fund of Kera etsii aktiivisesti sijoituskohteita terveydenhuollon laitteita valmistavista yrityksistä.

Kehitysvamma-huollon muutoksia seurataan

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän seuraamaan kehitysvammahuollossa tapahtuvaa palvelurakenteen muutosta, joka merkitsee sekä laitoshuollon hajauttamista että kunnallistamista. Laitoshuollon hajauttaminen on jo vähentänyt kehitysvammaisten pitkäaikaishoitoa keskuslaitoksissa. 1990-luvulla laitospaikat ovat vähentyneet yli 4 700 paikasta noin 3 200 paikkaan. Kehitysvammaiset ovat siirtyneet keskuslaitoksista kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten ylläpitämiin palveluasumisyksiköihin.

Eläinpäivät pois kouluista

Allergia- ja astmaliiton asiantuntijaneuvosto esittää, että kouluissa tehtäisiin päätös, jolla kielletään lemmikkieläinpäivät ja eläinnäyttelyiden järjestäminen koulun tiloissa. Näin estettäisiin suuren eläinpölymäärän jääminen koulun tiloihin sekä eläimille allergisten lasten ja aikuisten oireiden paheneminen. Lapsista ja nuorista kymmenen prosenttia on allergisia eläimille.