78166 osumaa

Huomioita sairausvakuutuksen taksojen ja lomakkeiden uudistuksesta

Sairausvakuutuksen taksojen uudistusta on valmisteltu Kansaneläkelaitoksessa hyvässä yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa. Lääkärinpalkkiotaksan muuttamista aikaperusteiseksi tai toisaalta vaativiin toimenpiteisiin perustuvaksi on hiottu useissa neuvotteluissa ja saavutettu tulos on katsottu toteuttamiskelpoiseksi. Kaikkia erikoisalakohtaisia huomautuksia ei nyt viime vaiheessa julkaistuIssa ohjeissa ole huomioitu, mutta mm. toimenpideluetteloa on sovittu tarkistettavaksi aika ajoin käytännön kokemusten pohjalta.

Sydän- ja verisuonisairauksien yhteiskunnalliset kustannukset vähentyivät vuosina 1972-92

Sydän- ja verisuonitautisairastavuuden vähenemisellä on ollut huomattava taloudellinen vaikutus. Kun otetaan huomioon sekä välittömät hoitokustannukset että välilliset tuotannonmenetykset, sydän- ja verisuonisairauksien kokonaiskustannukset olivat 35-64-vuotiaiden osalta suuruusluokaltaan noin 10,2 miljardia ja kaikkien 35 vuotta täyttäneiden osalta yhteensä 14,3 miljardia markkaa vuonna 1992. Ne olivat vastaavasti 3,5 miljardia (25 %) ja 0,6 miljardia (4 %) pienemmät kuin vuonna 1972. Kustannusten kehitykselle on ollut parin viime vuosikymmenen aikana tyypillistä yhtäältä hoitokustannusten tuntuva kasvu, toisaalta - koska kuolleisuus ja sairastavuus ovat vähentyneet - aikaisempaa pienemmät tuotannonmenetykset.

Urpo Kiiskinen, Erkki Vartiainen, Pekka Puska

Viime vuonna valmistuneiden työllisyyttä tutkitaan

Lääkäriliitto ja Nuorten Lääkärien Yhdistys tekevät parhaillaan selvitystä siitä, miten vuoden 1994 aikana valmistuneet lääkärit ovat sijoittuneet työelämään. Ennakkotiedot osoittavat, että alkuvuoden aikana valmistuneista lähes kaksi kolmannesta on ollut ainakin jonkin aikaa työttömänä ja töitä saaneet ovat joutuneet tyytymään määräaikaisiin työsuhteisiin, sijaisuuksiin tai päivystyskeikkoihin. Jotta nuorten lääkärien tilanteesta saataisiin mahdollisimman tarkka kuva on tärkeää, että jokainen viime vuoden aikana valmistunut lääkäri vastaa kyselyyn.

From Russia - with fear

Since the fall of the communist regime four years ago, the former Soviet territory has become a land of opportunity - for better or worse - for many of its inhabitants. One delighted opportunist is Corynebacterium diphtheriae, the microorganism responsible for diphtheria. Slipping through rents in Russia's tattered health system and gaps in its population's immunity against the disease, and taking advantage of newly mobile population groups to travel around in, this bug has kindled an epidemic that has to date affected nearly 80 000 people and killed more than 2 000 throughout the former USSR. In its westward sweep across Russia and into the Ukraine, Belarus and the Baltic States, the outbreak has begun to leak cases - via infected travellers - into Poland, Finland, Norway, Germany and even the U.S. Some even highly developed countries have population groups that are at risk, according to public health experts, and Western governments have begun to take action to defend vulnerable sections of their populations.

Lapsuusiän lihavuuden hoidon järjestäminen

FT Outi Nuutinen toteaa Lääkärilehden edellisessä numerossa, että lapsuusiän lihavuuden hoito kannattaa. Samaan arvioon on aiemmin päätynyt dos. Pentti Lautala (1). Estämällä ja hoitamalla lihavuutta voidaan oletettavasti vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja vähentää sairastavuutta hänen myöhemmän elämänkaarensa aikana (2). Näin ollen lapsuusiän lihavuuteen kohdistuvien toimenpiteiden inhimillinen ja taloudellinen merkitys on ilmeinen. Hoito tulee organisoida tavalla, jossa pääasiallisesti hyödynnetään perusterveydenhuollon jo olemassaolevia rakenteita, ja vain rajalliselta osin käytetään erikoissairaanhoidon palveluita.

Jorma Komulainen, Matti Pietikäinen, Marja Kalavainen, Raimo Voutilainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat