Minäkö verkossa jonkun tuki ja turva?

Ihminen on egoisti. Niin myös lääkäri ja fimnetoija. Meistä jokainen osaa kyllä nähdä oman avuntarpeensa tärkeyden, omiin kysymyksiinsä vastaamisen tärkeyden ja osaavampien velvollisuuden antaa välillä vapaaehtoisestikin tukea. Mutta miten on laita kun itse jo osaamme jotakin - esim. käyttää mikrollamme yleisen tietoverkon eri osissa sijaitsevia Finnish Medical Networkin eli FiMnetin palveluja - ja näemme lähimmäisiimme kuuluvan aloittelijan tuskailevan tietoverkon nappulatekniikan viidakossa? Tai kun saatamme arvata, että joku muukin olisi kiinnostunut taidostamme löytää tietokannoista ratkaisuja arkipulmiimme? Muuan aktiivinen tukihenkilö listasi FiMnetin käytön (ja siis myös tuen tarpeen) tärkeimmät ammatilliset alueet näin:

Kurt Linderoos

Säännöllinen evaluaatiojärjestelmä yksityissektorilla toteutettaviin psykoterapioihin ICD-10:n ja toimintakyvyn määrittelemisen perusteella

Elämä on muutosta ja jatkuvuutta. Toisinaan tuntuu siltä, että elämä täällä kotosuomessa on pelkkää muutosta eikä jatkuvuudesta ole tietoakaan. Jatkuvuutta tulisikin mielestäni pyrkiä etsimään ja löytämään laajemmista perspektiiveistä ja uudenlaisesta ajattelutavasta. Suomi voi säilyttää itsensä maailmankartalla ajattelemalla itsensä maailmankartalle, ajattelemalla ja mieltämällä itsensä osaksi suurempaa kokonaisuutta ja ymmärtämällä että tulevaisuutemme riippuu siitä kuinka järjestämme elämämme kansainvälisten mittapuiden valossa.

Anja Mathur

Terveysjärjestöt katsovat eteenpäin

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat julkaisseet merkittävän puheenvuoron. Tällaiset puheenvuorot ovat tarpeen aikana, jolloin useimmilla palapelin palaset ovat sekaisin ja kyky nähdä tulevaisuuteen puuttuu.

Klas Winell

Virikkeeksi suomalaiseen psykoterapia-ajatteluun

Psykiatri Marjaliisa Puukko-Ahmedin kirjoittama "Morita terapia ja Zen" on ensimmäinen Suomessa ja suomen kielellä julkaistu japanilaista Morita-terapiaa käsittelevä kirja. Nimestään huolimatta se on suppea johdatus useimmille suomalaisille (ja oikeastaan suurimmalle osalle yleensä ei-japanilaisia) tuntemattomaan psykoterapiamuotoon. Kirjoittajan tarkoituksena on ollut "esitellä vain olennaisimpia asioita, jotta aihepiiriin perehtymätönkin uskaltaisi siihen tutustua." Terapian keskeisimmän ytimen Marjaliisa Puukko-Ahmed pystyykin esittämään helppotajuisesti, samoin hänen käännöksensä alkuperäisistä japanilaisista termeistä ovat varsin kuvaavia ja osuvia, ja auttavat näin hahmottamaan kirjan sanoman.

Hans Fredriksson

Uusi adultti-ihotauti

Marraskuun puolella ilmaantuivat ensimmäiset tapaukset. Aluksi potilaat eivät mitenkään poikenneet tavallisuudesta, ja heitä hoidettiin avosektorilla terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla perinteisin mutta tehottomin keinoin. Puolustukseksi yleislääkäreille sanottakoon etteivät edes iholääkärit kyenneet alkuvaiheessa erottamaan potilaiden poikkeavaa ihottumaa jo tunnetuista tautitiloista, vaan sotkivat ne ansiokkaasti atooppisiksi, allergisiksi tai infektioekseemoiksi.

Thomas Robert Malthus ja väestönkasvu

Ranskan vallankumouksen romantikot Jean-Jacques Rousseausta lähtien uskoivat, että yhteiskunta saattoi muuttua jatkuvasti paremmaksi. Sosiaalisten olojen paraneminen, elintason kohoaminen ja lapsikuolleisuutta vähentävä isorokonistutus saivatkin aikaan läntisessä Euroopassa väestönkasvun nopeutumisen 1700-luvun lopulla. Pian englantilainen pappi ja taloustieteilijä Thomas Robert Malthus (1766-1834) alkoi kiinnittää huomiota väestönkasvun kielteisiin seurauksiin. Hän kävi 1700-luvun lopulla myös Suomessa, jossa väestönkasvu oli erittäin runsasta.

Depressio ja työkyky

Masennustiloja on tutkittu paljon, mutta masennustilasta aiheutuvaan työkyvyn heikentymiseen ei juuri ole kiinnitetty huomiota. Asia on kuitenkin ajankohtainen: depressio on tuoreen selvityksen mukaan yleisin työkyvyttömyyseläkkeeseen johtava syy Suomessa. Masennustilan vuoksi myönnetyt eläkkeet ovat vuosina 1987-1993 lähes kolminkertaistuneet ja samasta syystä johtuvat sairauspäivärahakaudet lähes nelinkertaistuneet. Tähän ryhmään kuuluvan sairauden vuoksi oli eläkkeellä vuonna 1987 hieman runsaat 5 000 henkeä, mutta vuoden 1993 lopussa jo noin 13 500 henkeä. Toistaiseksi myönnettyjä eläkkeitä oli 8 602, määräaikaisia 3 314. Lisäys oli suurin 45-54-vuotiaiden ryhmässä. Yksilöllisiä varhaiseläkkeitä oli 1 533. Yksilölliset varhaiseläkkeet, joita kaiken kaikkiaankin on myönnetty melko vähän, eivät siis lisäystä selitä.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi

Depression och arbetsförmåga

Depressionstillstånd har varit föremål för omfattande studier, men den försämring av arbetsförmågan som de orsakar har inte fått särskilt mycket uppmärksamhet. Ändå är frågan aktuell: enligt en färsk utredning är depressionstillstånd i Finland den vanligaste orsaken till att invalidpensioner beviljas. De pensioner som beviljats på denna indikation har under åren 1987-1993 i det närmaste tredubblats och sjukskrivning-arna av samma skäl har nästan fyrdubblats. Till följd av depressionssjukdomar var år 1987 drygt 5 000 personer pensionerade och i slutet av 1993 var siffran redan cirka 13 500. De pensioner som beviljats tillsvidare uppgick till 8 602, visstidspensionerna var 3 314. Ökningen var störst i åldersgruppen 45-54 år. Antalet beviljade individuella förtidspensioner var 1 553. De är alltså sammantaget ganska få och förklarar inte den stigande trenden.

Sydänperäinen rintakipu ilman sepelvaltimotautia

Rintakipuoire on yleinen hoitoon hakeutumisen syy. Useat eri syyt voivat aiheuttaa rintakipuja, tavallisin näistä on ateroskleroottinen sepelvaltimotauti. Yleensä diagnoosi selviää anamneesin, kliinisen kuvan ja noninvasiivisten tutkimusten avulla. Vaikeaoireisille potilaille tai diagnostisesti epäselvissä tapauksissa tehdään sepelvaltimoiden angiografia, ja huomattavan usein sepelvaltimot todetaan avoimiksi. Suurella osalla näistä potilaista rintakivun syy ei ole sydänperäinen. Kuitenkin sepelvaltimotaudin lisäksi eräät muutkin sydänperäiset syyt voivat aiheuttaa rintakipuja.

Juha Hartikainen, Timo Hirvonen

Miten ehkäistä immuunikatoviruksen tarttuminen äidistä lapseen

Syntyvän lapsen todennäköisyys saada tartunta HIV-infektoituneelta äidiltään on teollisuusmaissa 14-25 % ja alikehittyneissä maissa 25-30 %. Teollisuusmaissa tartuntavaaraa voitaneen merkittävästi vähentää äidin raskaudenaikaisella tsidovudiinilääkityksellä, valitsemalla synnytystavaksi keisarileikkaus ja kieltämällä äitiä imettämästä. Kehitysmaissa, nämä keinot eivät ole mahdollisia. Sen sijaan äskettäin saatu tutkimustulos äidin raskauden aikana nauttiman A-vitamiinin suojavaikutuksesta antaa toiveita juuri köyhimpien maiden AIDS-ongelmaan. Mikäli tutkimustulos osoittautuu paikkansa pitäväksi, on löydetty tehokas ja taloudellinen keino lasten HIV-epidemian rajoittamiseen alueilla, joilla aliravitsemus ja A-vitamiininpuutos ovat yleisiä.

Per Ashorn