20.12.1993 Laman vuosi 1993 Vuoden lähetessä loppuaan on tapana mietiskellä, mitä kulunut vuosi on tuonut tullessaan. Muutama vuosi sitten koettiin valtaisa Itä-Euroopan kansoja ja valtioita koskenut mullistus. Tänä vuonna Venäjän valtarakenteissa kuohui presidentin ja vanhoillisen parlamentin ottaessa mittaa toisistaan. Presidentti Jeltsinin voitto merkinnee sitä, että Venäjä astuu pitkän askeleen kohti demokratiaa. Järjestettävät parlamenttivaalit tulevat tuskin olemaan länsimaisesti ajatellen täysin "tyylipuhtaat", mutta demokraattisemmat kuitenkin kuin yhdetkään aikaisemmin tässä maassa järjestetyt vaalit. Oman turvallisuutemme kannalta Venäjällä tapahtuvaa kehitystä on pidettävä myönteisenä. Lehti 36: Muut 36/1993 Kommentteja
20.12.1993 Lågkonjunkturens år 1993 När årsskiftet närmar sig är tiden mogen för några reflektioner om vad året fört med sig. För några år sedan upplevde vi den enorma omvälvningen i Östeuropa. I år riktades uppmärksamheten på maktkampen i Ryssland då presidenten och det konservativa parlamentet mätte sina krafter. President Jeltsins seger innebär sannolikt att Ryssland tog ett stort steg i riktning mot demokrati. Parlamentsvalet kommer knappast att vara helt "stilrent" ur västlig synpunkt, men i varje händelse mer demokratiskt än något annat tidigare val i landet. Med hänsyn till vår egen säkerhet måste utvecklingen i Ryssland betecknas som positiv. Lehti 36: Muut 36/1993 Kommentteja
20.12.1993 Bordellit ja kansan moraalinen tila Eestissä harkitaan vakavasti bordellien laillistamista. Laillistamisella uskotaan saatavan nykyistä parempi valvonta kaupalliseen seksiin ja siihen lieveilmiönä liittyvään rikolliseen toimintaan. Ilotalojen laillistamisen uskotaan johtavan myös sukupuolitautien nykyistä parempaan hallintaan. Seksi Eestissä olisi tämän jälkeen turvallisempaa. Joukkoviestimien mukaan myös Suomessa eräät ministerit olisivat lämpiämässä bordelleille. Aiheet laillistetulle prostituutiolle olisivat samat kuin Eestissäkin esitetyt. Lehti 36: Muut 36/1993 Kommentteja
Sydäninfarktin sekundaaripreventio Sepelvaltimotaudin tunnetut riskitekijät, tupakointi veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä kohonnut verenpaine ovat keskeisiä sydäninfarktin sekä primaari- että sekundaaripreventiossa. Sepelvaltimotaudin toteamisen yhteydessä tulee tarkistaa ennalta ehkäisevän lääkehoidon tarve. Kohonnut verenpaine hoidetaan riittävän tehokkaalla lääkityksellä, ja poikkeavat seerumin rasva-arvot ovat kolesterolipitoisuutta pienentävän lääkehoidon aihe. Muita lääkkeitä, joilla sepelvaltimotautipotilaan ennustetta voidaan parantaa, ovat nykytiedon mukaan beetasalpaajat ja asetyylisalisyylihappo. ACE-estäjien asema sydäninfarktin sekundaaripreventiossa arvioitaneen viimeaikaisten tutkimustulosten pohjalta uudestaan.1) Matti Nikkilä Lehti 36: Alkuperäistutkimus 36/1993 Kommentteja
Poistoilmoitusrekisteriin ja FINMONICA-sydäninfarktirekisteriin perustuvien sydäninfarktin ilmaantuvuusarvioiden vertailu Sairaalassa hoidettujen sydäninfarktikohtausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat olivat poistoilmoitusrekisterin ja FINMONICA-sydäninfarktirekisterin perusteella laskettuina varsin yhdenmukaiset. Tutkijat toteavat, että poistoilmoitusrekisteriä voidaan tietyin varauksin käyttää kyseisten sepelvaltimotautitapahtumien epidemiologiseen seurantaan. Kliinisen diagnoosikäytännön mahdollisten muutosten vaikutus poistoilmoitusrekisterin sisältöön olisi arvioitava määrävälein. Markku Mähönen, Heikki Miettinen, Kalevi Pyörälä, Jaakko Tuomilehto Anu Molarius, Matti Arstila, Esko Kaarsalo, Matti Ketonen Kari Kuulasmaa, Seppo Lehto, Harri Mustaniemi, Matti Niemelä Pertti Palomäki, Veikko Salomaa, Jorma Torppa, Tapio Vuorenmaa Lehti 36: Alkuperäistutkimus 36/1993 Kommentteja
Bentsyylipenisilliini ja tinidatsoli kerta-annosprofylaksiana ennalta suunnittelemattomissa keisarileikkauksissa Kätilöopiston sairaalassa selvitettiin, voidaanko bentsyylipenisilliinin ja tinidatsolin profylaktisella kerta-annoksella vähentää ennalta suunnittelemattomien keisarileikkausten jälkeisiä tulehduksia niillä potilailla, joilla tulehdusriski on suuri. Tutkimusryhmään kuului 277 potilasta, joille synnytyksen oltua pitkään käynnissä ja lapsiveden mentyä tehtiin keisarileikkaus. Puolet sai antibioottiprofylaksian leikkauksen aikana. Penisilliinin ja tinidatsolin kerta-annosprofylaksia vähensi selvästi keisarileikkauksen jälkeisiä tulehduksia. Suurin tulehdusriskiä lisäävä tekijä oli synnytyksen pitkittyminen ennen leikkausta. Hannele Savonius, Martti Gummerus Lehti 36: Alkuperäistutkimus 36/1993 Kommentteja
Psykosomaattinen amalgaamioireyhtymä on haaste lääkärille Psykosomaattisen amalgaamioireyhtymän erottaminen toksisesta amalgaamisairaudesta on haaste lääkärille. Kokeneen psykologin tekemä testaus auttaa usein asian selvittämisessä. Koska psykosomaattisen oireyhtymän syyt ovat suuta syvemmällä, oireisto ei parane paikkojen vaihdolla. Usein tarvitaan psykoterapiaa, ja myös psykoanalyysin sopivuutta olisi syytä harkita. Erkki Jukarainen Lehti 36: Alkuperäistutkimus 36/1993 Kommentteja
Mies, hedelmättömyys ja keinohedelmöitys Miehen hedelmättömyys asettaa miehen ja koko parisuhteen kovalle koetukselle. Erityisesti parisuhteen ulkopuolisen luovuttajan spermalla suoritettava keinohedelmöitys on usein miehelle henkisesti vaikea paikka. Jotta lapsettomuushoitoon liittyvä salailu vähenisi ja uudet perheenperustamistavat olisi helpompi hyväksyä, olisi yhteiskunnan käsitysten perheestä ja vanhemmuudesta muututtava. Minna Tarmi-Mattsson Lehti 36: Katsausartikkeli 36/1993 Kommentteja
Onko virtsatiekivien hoito Suomessa ajan tasalla? Kehonulkoisella kivenmurskauksella joko yksinään tai yhdessä tähystysmenetelmien kanssa voidaan hoitaa noin 90 % oireita aiheuttavista virtsatiekivistä. Kuitenkin kolmen kuukauden otos Suomessa hoidetuista virtsatiekivipotilaista vuodelta 1992 osoittaa, että ensi kertaa hoidetuista 166 virtsatiekivestä vain 60,2 %:n hoidossa oli käytetty kivenmurskainta. Virtsanjohdinkivipotilaita hoidettiin kivenmurskaushoidossa suhteessa vieläkin vähemmän. Yksi syy tähän lienevät sairaaloitamme kahlitsevat säästötoimet. Niilo Hendolin, Ossi Lindell Lehti 36: Alkuperäistutkimus 36/1993 Kommentteja
Tekoläppäpotilaan antikoagulaatio Antikoagulaatiohoidon virittämisessä on eräänä perusperiaatteena pidetty sitä, että läppäproteesipotilaan antikoagulaation tulee olla kireä. Muutoin läpän ympärille syntyy helposti trombeja, jotka ponkaisevat aivoihin ja aiheuttavat potilaalle lopunikäistä haittaa. Silti läppäpotilailla esiintyy luvattoman paljon tromboembolioita: 2-3 %:lla potilaista ilmenee jokin vaikea tromboembolia asianmukaisesta liuotushoidosta huolimatta. Asia on haluttu korjata lisäämällä hoitoon dipyridamolia tai asetyylisalisyylihappoa. Lehti 36: Lääketieteen maailmasta 36/1993 Kommentteja
Naisten ongelmat alidiagnosoituja terveydenhuollossa Terveydenhuolto Naisten ongelmat alidiagnosoituja terveydenhuollossa – Lääketiede on pitkään rakentunut miehillä tehdyn tutkimuksen varaan, kertoo Aura Pyykkönen. Avoin artikkeli
Uusi professuuri jalkauttaa tutkimustietoa käytäntöön Terveydenhuolto Uusi professuuri jalkauttaa tutkimustietoa käytäntöön – Suomessa on paljon lääketieteellistä tutkimusta, jota ei ole hyödynnetty, sanoo Markus Haapanen. Avoin artikkeli
Tekoälyavusteinen kirjaaminen vapautti puoli tuntia työpäivästä Terveydenhuolto Tekoälyavusteinen kirjaaminen vapautti puoli tuntia työpäivästä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pilotissa mukana 800 terveysalan ammattilaista. Avoin artikkeli
Lääkäreillä jälleen vahva edustus pridessa Terveydenhuolto Lääkäreillä jälleen vahva edustus pridessa – Olen vasta eläkkeellä avautunut sukupuoli-identiteetistäni, kertoo hematologi Pekka Anttila. Avoin artikkeli
Onko hoitojonojen lyheneminen hyvä vai huono uutinen? Terveydenhuolto Onko hoitojonojen lyheneminen hyvä vai huono uutinen? Maaret Castrén on tyytyväinen erikoissairaanhoidon jonojen purusta, mutta Matias Mäkysellä oli eriävä näkemys. Avoin artikkeli
Lääkäreitä pitäisi kouluttaa puhumaan ylipainosta Terveydenhuolto Lääkäreitä pitäisi kouluttaa puhumaan ylipainosta Suurin osa SuomiAreenan yleisöstä ei tiennyt, mistä lähtisi hakemaan ylipainon hoitoon apua. Avoin artikkeli