Vastaus edelliseen

Maamme ensimmäinen geriatrian professori Leif Sourander käyttää ilmeisen hanakasti hyväkseen tilaisuutta kirjoittaa geriatriasta tekstiä, jota kollegat todennäköisesti ahkeraan lukevat sen kiistakirjoitusluonteen vuoksi.

Pohjoismaisten kokousten kielet

Lääkärilehden numerossa 21/92 julkaistiin Svante Stenmanin kiintoisa kirjoitus "Nordiska mötespråk". Sillä on paljon annettavaa jokaiselle, joka suunnittelee suullista tieteellistä esitystä. Kommenttini koskevat kuitenkin itse pääasiaa: mitä kieliä pohjoismaisissa yhteyksissä tulisi käyttää? Kuusitoista vuotta Norjassa asuneena, äidinkieleltäni suomenkielisenä minulle on valjennut joitakin näkökohtia, joista luulen toiveajattelun karkonneen. Koskettelen kokouksia jättäen sivuun sellaiset kokoukset ja sosiaalisluonteiset tapaamiset, joiden kielenvalinta voi tapahtua erilaisin perustein.

Kommentar till professor Alho

Det gläder mig att min artikel om nordiska mötesspråk har rönt intresse också utomlands, många muntliga kommentarer har jag fått här hemma vilket också är till glädje. Antti Alho har en såtillvida ovanlig utsiktspunkt att han som finskspråkig finländare har gått över två språkmurar, och han kan därför se på problematiken utan (enligt sin egen definition) "önsketänkande". Jag ger honom uppriktigt rätt i de flesta påståenden han framför som kritik mot min artikel. Jag vill ändå kommentar dem ytterligare.

Kotimaista kardiologian oppikirjaa odoteltaessa

Lundissa toimiva ylilääkäri, dosentti Stig Persson on kirjoittanut kolmannen painoksen kardiologian oppikirjastaan. Edellinen laitos ilmestyi viisi vuotta aikaisemmin ja ensimmäinen vuonna 1982.

Toimittanut Timo Klaukka

Rinnan kaikututkimuksen tekniikkaa kuvin

Heidelbergiläisen Wolfgang Leuchtin kirja rinnan kaikututkimuksista ilmestyy tarpeeseen: vastaavaa kuva-atlasta ei ole, ja oppikirjat aiheesta ovat vähintäänkin vanhahkoja. Kirjoittaja ei pyri korvaamaan oppikirjoja kuva-atlaksellaan, mutta varsinkin tutkimustekniikka on perusteellisesti selvitetty. Myös ultraäänianatomiasta on laaja katsaus, mutta toimenpiteet jäävät kuvaesimerkkien varaan.

Toimittanut Timo Klaukka

Pyhä Vitus, tanssitautisten ja vuoteenkastelijoiden parantaja

Pyhä Vitus (saks. Veit, ransk. Gui) tunnetaan nykyäänkin sen vuoksi, että reumaattisen infektion aiheuttamasta chorea minorista yhä käytetään toisinaan nimityksiä tanssitauti tai Pyhän Vituksen tanssi (saks. Veits-Tanz, engl. St. Vitus' dance ja ransk. dance de Saint-Gui). Englantilaiset tosin puhuvat taudista usein myös nimellä Sydenham's chorea kuuluisan englantilaisen lääkärin Thomas Sydenhamin (1624-89) mukaan.

Urheilu-uskonnon peli ja uhrit

Missä Rooman Imperiumi sortui loputtomiin kylpylärituaaleihin siinä oma sivistyksemme ja voimamme lukemattomiin urheilumuotoihin. Ei tarvitse nähdä lamaa eikä sotia, kun katsoo vain kisoja. Kuten kaikki muutkin. Ainakin melkein.

Inbjudan till Nordisk konsensuskonferens om undersökning avallergi och annan överkänslighet

Nordisk Samarbetsnämnd för Medicinsk Forskning (NOS-M), som är ett samarbetsorgan mellan de medicinska forskningsråden i Norden, har tagit initiativ till att anordna en första nordisk konsensuskonferens. Som ämne för denna har man valt Undersökning av allergi och annan överkänslighet. Konferensen kommer att hållas i Stockholm den 10-12 november 1992.

10.9.1992 Julkinen hallinto ja terveyspalvelujen priorisointi

Terveydenhuollon menojen kasvu herätteli jo 1980-luvulla keskustelua julkisten resurssien riittävyydestä. Nykyinen talouslama on tuonut keskusteluun uutta, kieltämättä hyvin ahdistavaltakin tuntuvaa vauhtia. Lääkäri ei voi enää tehdä potilashoidon ratkaisuja yksinomaan lääketieteen ja yhden potilaan premisseistä lähtien: hoidosta päättäessään hän kantaa kustannusten vuoksi vastuuta myös niistä potilaista, jotka päätöksen vuoksi ehkä jäivät vaille hoitoa.

Taito Pekkarinen

10.9.1992 Den offentliga förvaltningen och prioritering av hälsovårdstjänster

Kostnadsutvecklingen inom hälso- och sjukvårdssektorn väckte debatt redan på 1980-talet då man ifrågasatte den tillräckliga tillgången till allmänna medel. Den ekonomiska krisen i dagsläget har medfört allt livligare, närmast panikartade diskussioner. En läkare har inte längre möjlighet att bestämma sina patienters vård enbart utifrån medicinska skäl och med tanke på den enskilde individen: vid beslut om vårdens utformning måste han eller hon med hänsyn till kostnadssidan ta ansvar även för patienter som till följd av detta ställningstagande kanske riskerar att bli utan behandling.

Taito Pekkarinen