Laillistetut lääkärit Jari-Pekka Klemettilä, Jaakko Arto Sakari Lappalainen, Timo Juhani Miettinen, Maarit Helena Peltamo, Ulla Katariina Piippo, Minna Helena Rasi-Hakala, Sisko Elina Ronni, Martin Gustaf Weckman Lehti 3: Muut 3/1993 Kommentteja
Erikoislääkärin oikeudet Stig Björn Hägglund, psykiatria; Kirsi Merja Helinä Korpela, syöpätaudit ja sädehoito; Ari Simo Juhani Laitinen, yleislääketiede; Kyösti Pentti Nuorva, patologia; Liisa Irmeli Raatemaa, yleislääketiede Lehti 3: Muut 3/1993 Kommentteja
Suppeat erikoisalat Kaisa Sisko Tellervo Juntunen, gynekologinen endokrinologia (naistentaudit ja synnytykset); Tatu Sakari Juvonen, thorax- ja verisuonikirurgia (kirurgia); Sini Hannele Tompuri-Myllynen, lastenkirurgia (kirurgia); Toini Inkeri Uutela, reumatologia (sisätaudit) Lehti 3: Muut 3/1993 Kommentteja
Väitelleitä LL Reetta Johanna Hästbacka, In Search of the Diastrophic Dysplasia Gene - Genetic Mapping of a Disease Locus (lääketieteellinen genetiikka), Helsingin yliopisto. Lehti 3: Muut 3/1993 Kommentteja
Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1993 Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu nousee tänä vuonna 1660 markasta 1770 markkaan. Korotus johtuu lähinnä työttömyyskassan jäsenmaksuosuuden vastaavasta korotuksesta. Jäsenmaksuporrastus on vuonna 1993 seuraava: Lehti 3: Muu kirjoitus 3/1993 Kommentteja
Lääkäriliitto: Suorakorvauksesta pidättäydyttävä Lääkäriliiton hallitus esittää vetoomuksen, että yksityisissä lääkärikeskuksissa työskentelevät lääkärit ja lääkärikeskukset toistaiseksi pidättäytyisivät sellaisista järjestelyistä, jotka saattaisivat merkitä jonkinasteiseen suorakorvausjärjestelmään siirtymistä. Lehti 10: Lääkeinfo 10/1993 Kommentteja
10.1.1993 Tarvitaanko hoidon porrastusta? Euroopan terveydenhuollon painopistettä alettiin viime vuosikymmenellä siirtää perusterveydenhuoltoon. WHO:n yleiskokous Alma Atassa 1978 korosti perusterveydenhuollon merkitystä, ja näin tuli myös hoidon porrastus eurooppalaiseen terveydenhuoltoon, jossa aikaisemmin paino oli erikoissairaanhoidossa. Euroopan yhteisön maissa lääkärikunnasta on keskimäärin yli puolet yleislääkäreitä. Lehti 1-2: Muut 1-2/1993 Kommentteja
10.1.1993 Vårdnivåerna behövs Tyngdpunkten i hälso- och sjukvården i Europa började under 1980-talet förskjutas mot primärvården. WHO:s möte i Alma Ata 1978 betonade primärvårdens betydelse. Nivåstrukturering av vården infördes i Europa där tyngdpunkten tidigare legat på den specialiserade sjukvården. I EG-länderna utgör allmänläkarna i genomsnitt över hälften av läkarkåren. Lehti 1-2: Muut 1-2/1993 Kommentteja
10.1.1993 Heitetäänkö HYKS pesuvesien mukana? Julkisuudessa käydään jälleen keskustelua HYKS:sta. Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja on ehdottanut HYKS:n liittämistä osaksi Helsingin erikoissairaanhoitoa. Espoo haluaisi irtautua HYKS:n kuntainliitosta hoidattaakseen aikaisempaa enemmän omia potilaitaan Jorvin sairaalassa. Vantaa rakentaa omaa Peijas-Rekolan sairaalaansa. HYKS:n käytön tarve kaiketi siis vähenisi. Tämän vuoden alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus saanee myös HYKS-piirin ulkopuoliset kunnat entistä enemmän pohtimaan, missä kuntalainen hoidetaan. Ainakin pintapuolisesti tarkastellen ei voi välttyä vaikutelmasta, että HYKS:n vieroksunnasta on tullut kunnissa jonkinlainen viisasten kivi, jolla terveydenhuollon budjetit aiotaan panna kerralla kuntoon. Lehti 1-2: Muut 1-2/1993 Kommentteja
Aikuisten hiippaläppäviat Läppävikojen jakauma on muuttunut. Mitraalistenoosi on käynyt harvinaiseksi reumakuumeen melkein hävittyä, mutta aorttaläpän ahtauma on tullut hyvin yleiseksi väestön ikääntymisen myötä. Käytännön lääkäri joutuukin entistä useammin ratkaisemaan, voisiko potilaan taudinkuva selittyä läppäviasta. Myös jo tiedossa olevan läppävian hemodynaamista merkitystä ja hoidon tarvetta arvioidaan monella sairaanhoidon porrastuksen tasolla, usein kaikututkimuksen tuella. Vaikka kardiologian erikoislääkärin palveluja on yhä paremmin saatavilla, on perusterveydenhuollossa ja sairaaloissa toimivien yleis- ja sisätautilääkärien kannanotto potilaan läppävikaan edelleenkin tärkeä pyrittäessä parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen ja leikkauksen oikeaan ajoitukseen. Lääkärilehdessä julkaistaan kolmiosainen kirjoitussarja aikuisten läppävioista. Kirjoitussarjan ensimmäinen osa selventää aikuisilla esiintyvien mitraaliläppävikojen kliinistä kuvaa, hoitomahdollisuuksia ja hoidon tuloksia. Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala Lehti 1-2: Muut 1-2/1993 Kommentteja
Hälyttävä määrä: Käyttämättä jäi 27 000 potilasaikaa Terveydenhuolto Hälyttävä määrä: Käyttämättä jäi 27 000 potilasaikaa Psykiatrian ylilääkäri Outi Linnaranta kehottaa kysymään rehellisesti, tuoko vastaanottokäynti terveyshyötyä. Avoin artikkeli
Lisäaika alijäämien kattamiseen tervetullut Terveydenhuolto Lisäaika alijäämien kattamiseen tervetullut Kanta-Hämeen Olli Naukkarinen olisi toivonut mieluummin selkeitä kriteereitä kuin valtiovarainministeriön harkintaa. Avoin artikkeli
Lääkäriliiton jäsenmäärä on pysynyt ennallaan Jäsen Lääkäriliiton jäsenmäärä on pysynyt ennallaan Muissa Akavan liitoissa määrä on laskenut hienoisesti. Avoin artikkeli
Reumalääkäri jakaa tietoa ja innostaa alalle Instagramissa Terveydenhuolto Reumalääkäri jakaa tietoa ja innostaa alalle Instagramissa – Tavoitteena on tuoda esiin alan laaja-alaisuutta ja moniulotteisuutta, kertoo Niina Vähäsaari. Avoin artikkeli
”Älä ikinä pyörry leikkaussalissa” Kommentti ”Älä ikinä pyörry leikkaussalissa” Et tiedä, mitä haluat ja kello tikittää, kirjoittaa Nelli Nurminen.
Musiikki vähensi kurkunpääsyövän aggressiivisuutta Tiede Musiikki vähensi kurkunpääsyövän aggressiivisuutta Yksi muutoksista oli YAP-nimisen proteiinin väheneminen soluissa.