Aikuisten hiippaläppäviat
Läppävikojen jakauma on muuttunut. Mitraalistenoosi on käynyt harvinaiseksi reumakuumeen melkein hävittyä, mutta aorttaläpän ahtauma on tullut hyvin yleiseksi väestön ikääntymisen myötä. Käytännön lääkäri joutuukin entistä useammin ratkaisemaan, voisiko potilaan taudinkuva selittyä läppäviasta. Myös jo tiedossa olevan läppävian hemodynaamista merkitystä ja hoidon tarvetta arvioidaan monella sairaanhoidon porrastuksen tasolla, usein kaikututkimuksen tuella. Vaikka kardiologian erikoislääkärin palveluja on yhä paremmin saatavilla, on perusterveydenhuollossa ja sairaaloissa toimivien yleis- ja sisätautilääkärien kannanotto potilaan läppävikaan edelleenkin tärkeä pyrittäessä parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen ja leikkauksen oikeaan ajoitukseen. Lääkärilehdessä julkaistaan kolmiosainen kirjoitussarja aikuisten läppävioista. Kirjoitussarjan ensimmäinen osa selventää aikuisilla esiintyvien mitraaliläppävikojen kliinistä kuvaa, hoitomahdollisuuksia ja hoidon tuloksia.
Suomessa vuonna 1990 johonkin tautiin kuolleista 45 352 henkilöstä 37 %:lla oli kuoleman perussyynä sydänsairaus. Heistä vajaalla 3 %:lla eli 476 potilaalla perusvika oli läpässä (1). Meilahden sairaalassa vuosina 1989-90 tehdyistä 2 185 sydänleikkauksesta 465:ssä toimenpide kohdistui ainakin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



