76856 osumaa

Elvytetyn potilaan aivotoiminnan toipuminen

Lääkärilehden numerossa 25/92 Niskanen ym. totesivat sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden selviytymistä säätelevän aivotoiminnan toipumisen. Näin on ja lisäisin, että tärkein tavoite on aivotoiminnan toipuminen ja mahdollisimman lievä aivovaurio sydänpysähdyksen seurauksena. Toipunut sydän tuskin ilahduttaa ketään, jos aivot ovat vaurioituneet. Aivojen toimintaa ja toipumista voidaan seurata aivojen sähköistä toimintaa seuraamalla. Käyttökelpoisia menetelmiä teho-osastolla ovat spontaani aivosähkötoiminta, EEG, siten prosessoituna, että yhdellä silmäyksellä voidaan arvioida tuntien tai koko vuorokauden EEG sekä somatosensorinen herätepotentiaali, SEP. Näillä voidaan aivojen toimintaa seurata millisekunnin murto-osan tarkkuudella vaikkapa useita vuorokausia yhtäjaksoisesti.

Masennus ja immunologia

Kollegat Heikki Katila ja Ranan Rimon julkaisivat hyvän, ytimekkään yhteenvedon stressin ja masennuksen yhteydestä immunologiaan (SLL 25/92). Alue on teoreettisesti ja ilmeisesti myös käytännön kannalta erittäin tärkeä, ja tutkimustyötä alueella on tehty runsaasti etenkin Bartropin työryhmän raportin jälkeen. Siinähän osoitettiin hiljattain leskeksi jääneiden naisten lymfosyyttien heikentynyt immunologinen vaste.

Arvosteluja Uusi mainio maksatautien oppikirja

Maksasairauksista kiinnostuneet ovat vuosikymmenet lukeneet Sheila Sherlockin kirjaa Diseases of the Liver and Biliary System, josta on ilmestynyt jo 8 painosta. Sen sujuva tyyli ja hyvä kuvitus ovat olleet ylittämättömiä. Yhden tekijän oppikirja on kuitenkin auttamatta suppea. Perusteellisemmat alan oppikirjat ovat olleet epäyhtenäisiä ja raskaslukuisia, eikä kliinikko ole niistä aina helposti löytänyt vastausta eteen tulleisiin maksaongelmiin.

Toimittanut Timo Klaukka

Avartava katsaus uneen, vireystilaan ja suorituskykyyn

Vasta viime vuosina on havahduttu huomaamaan, kuinka suuri vaikutus väsymyksellä on suorituskykyyn käytännön tilanteissa. Tämä on toistuvasti ollut esillä mm. ydinvoimala-, laiva- ja liikenneonnettomuuksien sekä sukkulaturman yhteydessä. Koko asiahan on itsestään selvä, mutta sitä ei toistaiseksi ole juuri otettu huomioon esimerkiksi työaikajärjestelyissä.

Toimittanut Timo Klaukka

Tarinat kliinisen tiedon rikasteina

Lääkärin tehtävänä on diagnosoida ja parantaa sairauksia. Potilaan tehtävänä on puolestaan kertoa, mikä häntä vaivaa. Miten lääkäri käytännössä pystyy tietämään, mikä kulloinkin on vikana? Koska sairaudet eivät ole erillisiä olentoja, lääkärin on luotettava potilaaseen ja kuunneltava mitä hän vaivoistaan kertoo. Kuulemansa tarinan ja tekemänsä statuksen perusteella lääkäri tulkitsee ja rakentaa tilanteesta oman lääketieteellisen versionsa, itse asiassa oman tarinansa. Näillä kahdella tarinalla, potilaan ja lääkärin, on tietysti yhtäläisyyksiä, mutta missään nimessä ne eivät ole sama tarina.

Toimittanut Timo Klaukka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030