Nyt ajankohtainen opas Lääkäriliitosta: Tulosmittaus terveydenhuollossa

Kiristyvä kilpailu resursseista ja tulossa oleva valtionosuusuudistus ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon tulosten mittaus on yhä tärkeämpää. Lääkäriliitto on vastannut ajankohtaiseen haasteeseen laatimalla käsikirjan Tulosmittaus terveydenhuollossa. Siihen on koottu keskeiset käsitteet ja menetelmät tuloshakuista terveysstrategiaa varten. Oppaassa esitellään sekä suomalaisia että ulkomaisia tulosmittaushankkeita.

Yhteistyön haasteet psykiatrisen kuntoutuksen perustasolla

Mielenterveyslain mukaan mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina. Psykiatriselle kuntoutukselle avohoitopainotteisuus luo uusia haasteita. Uuden kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetun lain mukaan kunnissa tulee olla nimetty moniammatillinen kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on kuntoutuksen koordinoiminen ja kehittäminen paikallistasolla eri hallintokuntien yhteistyönä. Psykiatrisen avokuntoutuksen kehittäminen perustasolla tulee olemaan yksi paikallisen yhteistyöryhmän tehtävistä. Perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, mielenterveystoimen, työvoimatoimen ja Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan käsityksiä psykiatrisesta kuntoutuksesta selvitettiin Iissä ja Yli-Iissä. Koulutuksen, konsultaatiomahdollisuuksien ja työnohjauksen merkitys tulee selvästi esille. Psykiatrista kuntoutusta pidettiin useimmin sosiaalisena ja hoidollisena yksilökeskeisenä kuntoutuksena, vähäisemmässä määrin ammatillisena tai perhekeskeisenä.

Jorma Kiuttu Tuovi Jokela Erkki Väisänen Helinä Hakko

Vastaanotolta poisjääminen varattua aikaa peruuttamatta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin terveydenhoitoasemalla selvitettiin potilaiden jäämistä pois lääkärien ja hammaslääkärien vastaanotoilta varattua aikaa peruuttamatta. Tyypillisin tällainen potilas oli miesopiskelija, jonka kotikunta oli Helsinki. Hän jäi pois hammaslääkärin vastaanotolta alkuviikosta ja aamuisin. Useimmat potilaat olivat muistaneet aikavarauksensa mutta jääneet silti tulematta. Potilaat ehdottivat poisjääntien määrän vähentämiseksi erilaisia sanktioita, kuten sakkomaksua.

Tuire Kaitila-Tarvainen Ville Laaka Timo Niemi Lauri Turtola

Yrittäjyys - julkisen terveydenhuollon henkinen rakennemuutos

Hyvinvointivaltio Suomi on ajautunut huonon taloudellisen tilansa vuoksi uudelleen arvioinnin vaiheeseen. Sanomalehtien palstoilta voimme löytää hyvinvointivaltioon kohdistetun kritiikin, jonka esimerkiksi Karisto ja Takala tunnistivat jo aikaisemmin (1). Sosiaalipolitiikkaa pidetään liian kalliina, se rasittaa kilpailukykyämme ja korkean verotuksen kautta se vähentää yrittämisen halua. Valtio vie kansalaisilta vapauden puuttumalla heidän elämäänsä, samalla katoaa ihmisten oma aloitekyky ja omakohtainen auttamisen halu. Sosiaalietuuksia väitetään käytettävän väärin ja kritiikkiä kohdistetaan myös raskaaseen ja kalseaan byrokratiaan.

Markku Äärimaa: Tupoa tarvitaan talouden tasapainottamiseksi

- Nyt pitäisi saada aikaan tulopoliittinen ratkaisu, jossa sovittaisiin ensi vuoden palkoista ja verotuksesta sekä päätettäisiin parin seuraavan vuoden palkkakehityksen yleislinjoista. Tällä olisi maan taloudellista tilaa vakauttava vaikutus. Kysymys julkishallinnon leikkauksista pitäisi jättää tuponeuvottelujen ulkopuolelle poliittisten päätöksentekijöiden vastuulle, katsoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.

Hallituksen päätöksiä

Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 10.9.92 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Styrelsebeslut 27/8 och 10/9

Läkarförbundets styrelse behandlade vid sitt sammanträde den 27 augusti bl.a. följande ärenden:

Kunnanlääkäri Uulo Arhiolle muistorahasto

Lääkäriliitto on saanut vastaanottaa noin 2,9 miljoonan markan lahjoituksen geriatrisen tutkimustyön edistämiseen. Varat on lahjoittanut rouva Saimi Arhio, joka näin halusi toteuttaa vuonna 1985 kuolleen miehensä kunnanlääkäri Uulo Arhion toivomuksen. Varoilla perustetaan kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahasto, jonka avulla on tarkoitus ryhtyä tukemaan lääketieteellistä vanhustutkimusta sekä geriatriaa opiskelevien lääkärien jatko- ja täydennyskoulutusta.

Får sverige Husläkare?

Primärvården i Sverige fick sin nuvarande struktur när landstingen 1963 övertog ansvaret i och med att det statliga provinsialläkarsystemet upphörde. En helt ny organisation, mycket lik den vi har i Finland i dag, växte fram. Allmänläkare, specialistläkare, distrikts-sköterskor (motsvarande våra hälsovårdare), barnsköterskor, barnmorskor, fysioterapeuter och annan stödpersonal samlades under ett tak till stora enheter som ställvis också omfattar lokala sjukhem. Under 1970-talet utvecklades primärvården kraftigt, stora mottagningar grundades med upp till 20 läkare, av vilka en del är utlokaliserade specialister från sjukhusen och antalet anställda kan uppgå till ett hundratal. Naturligtvis har detta blivit dyrt och man har små- ningom nått ett kostnadstak som inte ens det svenska samhället har råd med längre.

Redaktör Svante Stenman

Kansanterveyslain 20 vuotta

Ennen 1.4.1972 voimaan tullutta kansanterveyslakia oli ilmaantunut monenlaisia muutospaineita terveydenhuollon järjestelmää kohtaan. Palvelujen tarjonnassa sekä väestön sairastavuudessa ja kuolleisuudessa oli huomattavia alueellisia eroja. Asukkaiden ikärakenne oli muuttumassa vanhusten määrän kasvaessa. Kunnanlääkärien palkkauksessa esiintyi vinoutumia, jotka vaikeuttivat virkojen täyttämistä syrjäisellä maaseudulla.