Kohonnut verenpaine voi olla kaulavaltimon dissektoituman riskitekijä

Kaula- ja aivovaltimon dissektoituma on yleisimpiä aivoinfarktin aiheuttajia nuorilla ja keski-ikäisillä potilailla. Taudin patofysiologia tunnetaan puutteellisesti.

Tiina Metso

Positroniemissiotomografiasta suunta yksilölliseen syövän hoitoon

Kasvainten mikroympäristöllä on tärkeä rooli pahanlaatuisten kasvainten etenemisessä ja hoidon suunnittelussa. Hoidon kannalta tärkeitä mikroympäristön ominaisuuksia ovat hapen osapaine, verenvirtaus sekä solujen aineenvaihdunnan aktiivisuus. Nämä vaikuttavat sekä säde- että solunsalpaajahoidon tehoon.

Gaber Komar

Rytmihäiriötahdistin auttaa myös elävässä elämässä

Rytmihäiriötahdistinhoito säästää ihmishenkiä satunnaistettujen tutkimusten hyvin valikoiduissa potilasryhmissä. Nyt tehty analyysi osoittaa, että hoito on tehokas myös jokapäiväisessä potilastyössä, kun potilaat valitaan hoitoon samoin perustein kuin tutkimuksissa.

Juhani Airaksinen

Autismi yhteydessä liikenteen päästöihin

Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että autististen häiriöiden esiintyvyys väestössä on lisääntynyt. Näille häiriöille on luonteenomaista kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteellisuus sekä kiinnostuksen kohteiden niukkuus. Autismin lisääntymistä on selitetty toisaalta diagnostiikan muutoksilla, toisaalta ympäristötekijöillä. Kalifornialaistutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko äidin raskaudenaikainen altistuminen ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikainen altistuminen liikenteen päästöille yhteydessä autismiin.

Tero Taiminen

Keuhkoahtaumataudin uudet lääkkeet indakateroli ja roflumilasti

Keuhkoahtaumapotilaan ennusteen kannalta merkittäviä ovat pahenemisvaiheet, joista osa johtaa sairaalahoitoon. Niihin liittyy suuri kuolleisuus.

Hannu Kankaanranta

Idiopaattisen keuhkofibroosin lääkehoito kehittyy

Idiopaattisen keuhkofibroosin lääkehoito on muuttumassa: aiemmin käytetty ns. kolmoislääkitys on osoittautunut haitalliseksi ja uusi lääke, pirfenidoni, on tulossa markkinoille. Kolmoislääkitystä ei enää suositella.

Riitta Kaarteenaho

Keuhkoahtaumapotilaan kuntoutuksen painopiste tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun

Keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavat liikkuvat tavallista vähemmän, ja huonokuntoisuus lisää sairauden invalidisoivaa vaikutusta ja sairaalaan joutumisen riskiä. Fyysinen inaktiivisuus ei ­kuitenkaan ole suorassa suhteessa taudin vaikeusasteeseen.

Milla Katajisto

Lähiesimiesten haasteet osasairausvapaiden järjestelyissä

Työssä kuntoutumista tukemaan on kehitetty osa-aikaisia työjärjestelyjä, joissa henkilön työkyvyn alenema on otettu huomioon. Esimiehet ovat työpaikan avaintoimijoita osasairausvapaaseen ­liittyvissä järjestelyissä, mutta heidän tehtäväkenttäänsä ei juuri ole tutkittu.

Katja Ryynänen, Johanna Kausto, Leena Ala-Mursula, Mervi Hasu, Kari-Pekka Martimo, Eira Viikari-Juntura

Aivosähkökäyrään perustuvat menetelmät nukutustilan syvyyden valvonnassa

Kliinisessä käytössä on useita sedaation arviointiasteikkoja, mutta ne ovat subjektiivisia luokitusmenetelmiä ja joissakin tilanteissa niiden käyttö on epävarmaa. Tehohoidossa toteutettavan sedaation aikana pyritään yleensä kevyeen sedaatioon, mutta jos potilaalla on jatkuva pitkäkestoinen kouristuskohtaus, status epilepticus, hänet nukutetaan syvään anestesiaan.

Tadeusz Musialowicz

Uusi menetelmä MRSA-bakteerin toteamiseen

Paikallisista epidemioista huolimatta MRSA-bakteerin esiintyvyys on pysynyt matalana sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Vähäinenkin epäily MRSA-tartunnasta, esimerkiksi hoito ulkomaisessa sairaalassa, johtaa laajamittaisten MRSA-näytteiden tutkimiseen ja potilaan hoitamiseen sairaalaan tullessa ns. kosketuseristyksen periaatteita noudattaen. Näitä työläitä ja henkilökuntaa rasittavia, kalliita eristystoimia joudutaan jatkamaan, kunnes kaikki potilaasta otetut MRSA-näytteet on todettu negatiivisiksi. Nykyisin käytössä olevilla menetelmillä tutkimustulosten valmistuminen kestää yleensä useampia vuorokausia.

Teppo Stenholm