Lääkärityöttömyys - harhaako?

Suomessa on kuulemma noin 100 työtöntä lääkäriä tällä hetkellä. Työnantajani ei voi työllistää heitä kaikkia, mutta kolmelle lääkärille voisimme tarjota työtä mielenterveystoimistossa vähintään puoleksi vuodeksi. Edullisia pienehköjä työsuhdeasuntoja löytyy myös. Palkka on kilpailukykyinen. Lääkäriltä ei vaadita sen kummempia ominaisuuksia kuin keltä tahansa lääkäriltä: ihmisen kohtaamista ihmisenä eikä kävelevänä tautina.

Karhu ja kansanlääkintä

Kansan keskuudessa on metsän pedoista karhulla ollut aina erityinen merkitys voimansa ja vaarallisuutensa sekä ihmistä muistuttavien piirteittensä vuoksi. Pelottavuuden vuoksi karhua nimitettiin useimmiten kaunistellen mesikämmeneksi tai otsoksi. Mutta toisinaan siitä käytettiin myös nimityksiä kouko, kurko, menninkäinen, kyöpeli ja mörkö, jotka kaikki tavalla tai toisella liittyivät kuolemaan.

Arno Forsius

IN MEMORIAM Robert von Bonsdorff 19.5.1907-25.3.1992

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Robert von Bonsdorff syntyi Helsingissä, suoritti elämäntyönsä Lahdessa ja kuoli Porvoossa. Hän kasvoi perheessä, jossa isä Axel von Bonsdorff oli Nummelan parantolan ylilääkäri ja äiti Anna, o.s. Bremer, eräs Suomen taiteen kultakauden taidemaalareista. Robert von Bonsdorff solmi vuonna 1937 avioliiton Irma Haggrenin kanssa ja perheeseen syntyi kolme lasta. Huolehtivan puolison kuolema 1979 oli Robert von Bonsdorffin elämässä raskas menetys.

Arno Forsius

20.5.1992 Sepelvaltimotaudin hoitosuositus 1992

Valtakunnallisissa suunnitelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on sairaanhoitopiirit velvoitettu laatimaan piiriinsä sepelvaltimotaudin hoito-ohjeet. Suomen Kardiologinen Seura asetti työryhmän valmistelemaan hoitosuositusta sairaanhoitopiirien alueellisen koulutuksen tueksi. Hoitosuositus on nyt valmistunut ja julkaistaan tässä Suomen Lääkärilehden teemanumerossa.

Mikko Katila

20.5.1992 Behandlingsriktlinjer vid koronarsjukdom 1992

I enlighet med riksplanerna för social-, hälso- och sjukvården har landets sjukvårdsdistrikt ålagts att utarbeta distriktsvisa behandlingsanvisningar vid koronarsjukdom. En arbetsgrupp tillsattes av Kardiologiska Föreningen i Finland för att utarbeta riktlinjer till stöd för sjukvårdsdistriktens regionala utbildningsprogram. Instruktionen är nu klar och redovisas i detta temanummer av Finlands Läkartidning.

Mikko Katila

20.5.1992 Sairaankuljetuksesta ensihoitoon

Sairaankuljetusjärjestelmä kehittyi 1970-luvun alussa kansanterveyslain määrättyä sairaankuljetuksen järjestämisen terveyskeskusten tehtäväksi. Ambulanssien varustetasoa parannettiin, niiden määrää lisättiin, ja sairaankuljettajat opetettiin antamaan ensiapua hätätilanteissa.

Matti Halinen

20.5.1992 Ohitusleikkaukset - suomalainen iäisyysongelma?

Sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi on tehty tarmokkaasti työtä. Väestön terveystottumukset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, ja etenkin työikäisten sairastuvuus ja kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt. Oireinen sepelvaltimotauti on silti yhä hyvin tavallinen suomalaisen sairaus. Se on välitön kuolinsyy joka kolmannessa kuolemantapauksessa. Sairaus esiintyy nykyään vanhemmilla ikäluokilla kuin ennen. Sairaaloissa hoidettavien sepelvaltimotautipotilaiden määrä ei kuitenkaan ole oleellisesti vähentynyt.

Juhani Heikkilä

Sepelvaltimotaudin esiintyvyys, kehityssuunnat, vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet

Suomalaisten kuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin on kahden viime vuosikymmenen kuluessa selvästi vähentynyt. Tästä edullisesta kehityksestä huolimatta sepelvaltimotauti on yhä edelleen yksi tärkeimmistä kansanterveysongelmistamme. Joka kolmas suomalainen kuolee tähän tautiin ja lähes puolet saa sen oireita jossain elämänsä vaiheessa.

Sydänlihaksen iskemian patofysiologia, diagnostiikka ja hoito

Sydämen hapentarpeen ja sepelvaltimoiden verenvirtauksesta saatavan hapentarjonnan välinen epäsuhta aiheuttaa sydänlihaksen iskemian. Iskemiasta aiheutuu edelleen solujen diastolisen ja systolisen toiminnan häiriytyminen, EKG-muutokset, pumppaustoiminnan häiriö ja viime kädessä rintakipu, solun rakenteiden vaurioituminen, solujen kuolema - sydäninfarkti (kuvio 1).

Infarktipotilaan ensihoito

Ensihoito on ammattihenkilön antamaa hoitoa ennen potilaan lopullista hoitopaikkaa. Infarktipotilaan ensihoidon tavoitteena on