Keski-iän kolesterolin vaikutus vanhuuteen

Suurentunut plasman kolesterolipitoisuus on tunnettu valtimotautien riskitekijä keski-iässä, mutta vanhuusiässä kolesterolin merkitys näyttää vähentyvän. Väitöskirjassa tutkittiin vanhuksia, joilla on familiaalinen hyperkolesterolemia. Siihen liittyy hoitamattomana lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski. Tutkimuksessa olivat mukana myös Helsingin Johtajatutkimuksen alun perin terveet miehet, joita seurattiin keski-iästä vanhuuteen.

Laura Hyttinen

Ahdistuneisuus ja unihäiriöt ovat yhteydessä elimistön tulehdustilaan

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu masennuksen olevan yhteydessä elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan. On tiedetty, että masennus ja matala-asteinen tulehdustila liittyvät useisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään.

Timo Liukkonen

Downin oireyhtymää sairastavien terveysseurannassa on puutteita

Väitöstutkimuksessa kuvattiin todettujen terveysongelmien yleisyyttä ja terveysseurannasta annettujen suositusten toteutumista Downin oireyhtymää sairastavilla potilailla. Nykyisin Kainuussa elävien Downin oireyhtymää sairastavien henkilöiden tietojen lisäksi analysoitiin alueella aiemmin asuneiden kyseistä oireyhtymää sairastavien saatavissa olevat sairaus- ja huoltokertomustiedot.

Tuomo Määttä

Tyypin 2 diabeteksen riskin arviointi ja ehkäisy perusterveydenhuollossa

Diabetes on yksi nopeimmin lisääntyvistä elintapasairauksista maailmassa. Sitä ei voida vielä parantaa, mutta tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä muuttamalla elintapoja.

Timo Saaristo

Uniapneapotilaan kannattaa laihduttaa

Uniapneataudin tärkein riskitekijä on ylipaino. Laihduttamisen onkin aikaisemmin todettu olevan tehokas hoito lievään uniapneatautiin. Lisääntynyt liitännäissairauksien riski on yhdistetty erityisesti vaikea-asteiseen uniapneatautiin. Lievä tautimuoto on kuitenkin kaikkein yleisin: siitä kärsii yli puolet Suomen noin 150 000 uniapneapotilaasta.

Johanna Sahlman

Kuuluuko potilaan ääni terveydenhuollossa?

Väitöskirjassa haastateltiin ihmisiä heidän kokemuksistaan terveydenhuoltopalveluiden käyttäjinä. Tutkimus perustuu väittelijän tulkintaan niistä tarinoista, joita haastateltavat kertoivat kokemistaan onnistuneista ja epäonnistuneista kohtaamisista erilaisten lääkäreiden kanssa. Haastateltavat kärsivät polven ja lonkan nivelrikosta.

Pirkko Salokekkilä

Kaulavaltimon ahtaumaan liittyviä aivoinfarkteja voidaan ehkäistä leikkaushoidolla

Arviolta 10–16 % Suomen noin 15 000 vuosittaisesta aivoinfarktista on kaulavaltimoahtaumaan liittyviä. Varoitussignaaleja, kuten ohimeneviä halvausoireita, ohimenevää sokeutumista tai lieviä aivoinfarkteja esiintyy 30–40 %:ssa verenkierron tukkeutumisesta johtuvista aivoinfarkteista. Nämä varoitusoireet tarjoavat mahdollisuuden ehkäistä aivoinfarkteja kaulavaltimon puhdistusleikkauksella, mutta leikkaus ei ole riskitön. Kaulavaltimokirurgiaa on tutkittu perusteellisesti satunnaistetuissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja niiden pohjalta on luotu kansallisia ja kansainvälisiä hoitosuosituksia. On kuitenkin jossain määrin epäselvää, miten tämä teoreettinen mahdollisuus heijastuu käytäntöön.

Pirkka Vikatmaa

Munasarjojen toiminnan vajaus kohdunpoiston jälkeen

Premenopausaalisessa vaiheessa tehtyyn kohdunpoistoon liittyy lähes kaksinkertainen munasarjojen ennenaikaisen toiminnanvajauksen riski. Asia todettiin seurattaessa 406:ta naista (30–47 v) viiden vuoden ajan kohdunpoiston jälkeen. Kohdunpoisto tehtiin myoomien tai vuotohäiriöiden takia, munasarjoja ei poistettu.

Pertti Kirkinen

Sisätautipotilaankin tukosehkäisyyn uusia vaihtoehtoja

Laskimotukosten ehkäisyn tärkeyteen sisätautiosastoilla on tartuttu ponnekkaasti viime vuosina. Uudet antikoagulantit tuovat hoitoon helppoutta, mutta myös tarkkaavaisuutta tarvitaan.

Marko Vesanen

Vanhuksen masennuksen hoidon trendit

Vanhuksen vakavan masennuksen hoidossa on vahvaa näyttöä sekä masennuslääkkeiden että psykoterapian tehosta. Hoitosuositukset suosittelevat näiden yhdistelmää tehokkaimpana hoitona. Sen sijaan lievän masennuksen hoidossa lääkehoidon hyödyt ovat epävarmoja. Yhdysvalloissa selvitettiin rekistereitä yhdistellen ja säännöllisiä kyselyjä hyväksi käyttäen, miten vanhojen ihmisten masennusta hoidettiin neljän vuoden ajanjaksoilla vuosina 1992–2005.

Kaisu Pitkälä