20916 osumaa

Dementia ja kognitiivinen heikentyminen aivohalvauksen jälkeen lisäävät kuolleisuutta

Pienten suonten taudin keskeisimpiä radiologisia löydöksiä ovat laaja-alaiset, yhteensulautuvat valkean aineen muutokset sekä lakunaariset infarktit. Näihin liittyy usein vain vähäisiä motorisia puutosoireita. Pienten suonten aiheuttamista vaurioista aivojen fronto-subkortikaalisessa verkostossa aiheutuu sen sijaan huomattavia kielteisiä vaikutuksia muistiin, tiedonkäsittelyyn, mielialaan ja arjessa selviytymiseen.

Susanna Melkas

Isän korkea ikä voi olla yhteydessä lapsen terveyteen

Isän korkean iän on havaittu olevan yhteydessä laajaan kirjoon eri terveysongelmia. Tätä yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu väestöpohjaisessa otoksessa. Isän korkean iän on myös havaittu olevan yksi skitsofrenian riskitekijöistä, mutta vaikutuksen suuruutta sairastumisriskiin, mahdollisia sukupuolieroja, kliinisiä piirteitä tai yhteyttä kuvantamislöydöksiin ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää isän korkean iän vaikutusta lasten skitsofreniariskiin ja kuolleisuuteen.

Brian Miller

Lapsen ripulikuivuman korjaus

Virusinfektion aiheuttama äkillinen gastroenteriitti voi aiheuttaa lapselle merkittävän kuivuman, vaikeimmillaan hengenvaarallisen myös kehittyneissä maissa. Lapsen lievä tai kohtalainen kuivuma voidaan tehokkaasti korjata ripulijuomalla (oral rehydration solution, ORS), joko juottamalla tai annostelemalla korvausneste nenä-mahaletkuun. Käytännön kliinisessä työssä kuivuman hoitoon voidaan usein käyttää nopeaa korjausta, jolloin lapsen kuivuma korvataan 4-6 tunnissa. Tämän jälkeen lapsi kotiutetaan ja kotona jatketaan ylläpitonesteytystä juottamalla. Toinen mahdollisuus on, että lapsi otetaan osastolle seurantaan seuraavaan päivään saakka, jolloin ylläpitonesteiden antamista ja tulevien menetysten korvaamista voidaan jatkaa nenä-mahaletkuun. Ripuloivia lapsia päivystysaikana hoitava lääkäri joutuu usein pohtimaan nopeaan kotihoitoon siirtymisen riskejä verrattuna osastolla tapahtuvaan pitempään seurantaan.

Terhi Tapiainen

Aiheuttavatko sytokiinit rintasyöpäpotilaalle väsymystä?

Yli puolet rintasyövän sairastaneista potilaista kärsii uupumuksesta ja univaikeuksista liitännäissolunsalpaajahoidon jälkeen. Joka neljäs nainen on masentunut hoitojen jälkeen. Sytokiinivälitteiset molekylaariset mekanismit saattavat olla oireiden merkittävä taustatekijä. Rintasyöpäpotilailla, joilla on suuri tuumorinekroositekijäreseptorin II (s-TNF-RII) pitoisuus veressä, ovat väsyneempiä kuin verrokkipotilaat.

Sirkku Jyrkkiö

Eteisvärinän hoito Suomessa - FinFib-tutkimus

Eteisvärinä lienee yleisin yksittäinen diagnoosi sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten eteisvärinän vuoksi päivystykseen tulevia potilaita hoidetaan Suomessa ja mitkä tekijät vaikuttavat hoitokäytäntöjen valintaan. Vastaavaa laajaa kansallista eteisvärinäpotilaiden hoitoa kartoittavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty.

Mika Lehto, Pekka Raatikainen, Heikki Mäkynen, Minna Peiponen, Hanna Kyhälä-Valtonen, Juha Hartikainen, Juha Lund, Jarmo Ahonen, Markku Mäkijärvi, Finfib-Tutkimusryhmän Puolesta

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030