Uusia menetelmiä valtimoiden ahtautumisen ennustamiseen

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tasoja nuorilla aikuisilla, ateroskleroosin muutosten mittaamista ultraäänellä ja varhaisten valtimomuutosten ennustamista perinteisillä riskitekijöillä ja uudella menetelmällä, tutkimushenkilöiden verinäytteiden metabolisella profiloinnilla ydinmagneettiresonanssimenetelmällä.

Lk Juho Raiko

Lasten vesikouretraalinen refluksi

Väitöskirjassa selvitettiin lapsen virtsateissä tapahtuvan virtsan takaisinvirtauksen (vesikoureteraalinen refluksi) yleisyyttä ja yhteyttä lasten virtsatieinfektioihin, arvioitiin aiemmin julkaistun tutkimusohjeen käyttökelpoisuutta lasten virtsateiden kuvantamispäätöstä tehtäessä ja tehtiin meta-analyysi virtsan takaisinvirtauksen hoitotapojen merkityksestä munuaisten kehitykselle ja toiminnalle. Tutkimus selvitti myös virtsarakon toiminnallisten tutkimusten arviointien toistettavuutta ja vertailtavuutta lastenkirurgien kesken. Väitöstutkimus arvioi myös, voivatko tutkimukset havaita, onko lapsella virtsan takaisinvirtaus tai taipumusta uusiutuviin virtsatieinfektioihin.

Mika Venhola

Toivo elää keuhkoahtaumataudissa

Fletcher-Peto-käyrä eli "kuolemankäyrä" on perustavaa laatua oleva käsite keuhkoahtaumataudissa. Aiemmin on luultu, että keuhkotoiminnan heikkeneminen vain jyrkkenee taudin vaikeutuessa. Uusi tutkimus kumoaa kaiken tämän.

Heikki Ekroos

Mikä PSA-arvo sulkee pois radikaalin prostatektomian?

Prostataspesifisen antigeenin (PSA) lukema 10 µg/l on tärkeä raja-arvo, kun arvioidaan, onko prostatakarsinooma rajoittunut eturauhaseen vai ei. PSA-arvon nousu yli 20 µg:aan/l on jo merkki suuren riskin kasvaimesta, joka paikallisenakin merkitsee kasvainpesifisen kuolevuuden moninkertaistumista vähäisen ja kohtalaisen riskin syöpään verrattuna. PSA-lukema ei kuitenkaan kuvaa vain syövän määrää ja vaikeusastetta, vaan siihen vaikuttavat myös eturauhasen hyperplasia ja tulehdus. Korkean PSA-arvon karsinoomien ideaalihoito ei ole selvä asia.

Ossi Lindell

Lääkehoito parempi kuin stentti kallonsisäisen valtimoahtauman hoidossa

Ateroskleroosin aiheuttama valtimoahtauma on iskeemisen aivoinfarktin tärkeimpiä syitä. Yli 90 % kaulavaltimon ahtaumista sijaitsee yhteisen ja sisemmän kaulavaltimon haarautumiskohdassa, mutta myös syvempiä kallonsisäisiä valtimoahtaumia todetaan. Satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin kallonsisäisen valtimoahtauman kahta eri hoitomuotoa: huolellisesti toteutettu aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) sekundaaripreventioon perustava lääkehoito (lääkehoitoryhmä) tai endovaskulaarinen stenttaus (PTAS) yhdistettynä sekundaaripreventiolääkitykseen (stenttausryhmä).

Jaana Suhonen

Terveet elämäntavat vähentävät aivohalvausriskiä

Elämäntapatekijöiden merkitys aivohalvauksissa on edelleen osittain epäselvä, erityisesti vuotojen aiheuttajana. Elämäntapojen vaikutusta selvitettiin prospektiivisesti suomalaisesta, vuosina 1982, 1987, 1992, 1997 ja 2002 kerätystä sydän- ja verisuonitautien riskitekijäaineistosta. Tutkimukseen on osallistunut yhteensä yli 36 000 henkilöä. Myöhemmät aivohalvaustapaukset määritettiin kuolemansyy- ja hoitoilmoitusrekisteristä.

Tiina Laatikainen

Kipulääkkeet ja raskaus

- Parasetamoli on ensisijainen vaihtoehto kivun ja kuumeen hoitoon kaikissa raskauden vaiheissa.

Heli Malm

Takuulla hoitoon - mutta millaiseen?
VARHAIN-tutkimus psykiatrisen erikoissairaanhoidon käynnistymisestä

Hoitotakuu asettaa takarajan hoitoon pääsylle ja Käypä hoito -suositukset ohjeistavat hoidon sisältöä. Tämän työn tarkoitus oli tutkia, miten potilaiden hoito käynnistyy psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa sekä odotusajan että hoidon sisällön suhteen.

Sinikka Luutonen, Maria Tikka, Mervi Nieminen, Tiina From, Raimo K. R. Salokangas

Vatsan magneettiohjatut perkutaaniset toimenpiteet

Magneettikuvauksella elimistön kudoksista ja sairauksista saadaan tarkkaa tietoa ilman haitallista säteilyä. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli kehittää vatsan elinten magneettiohjattuja toimenpiteitä arvioimalla magneettikuvauksen soveltuvuutta erilaisten toimenpiteiden tekemiseen.

Juho Kariniemi

Veren B-tyypin natriureettisen peptidin pitoisuus ennustaa muistisairauksia

Väestön ikääntyessä muistisairauksien odotetaan yleistyvän maailmanlaajuisesti. Perinteisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ilmeneminen keski-iässä on yhdistetty muistin huononemiseen ja Alzheimerin tautiin vanhusväestössä. Toisaalta ikääntymiseen liittyvät elimistön muutokset ja iän myötä yleistyvät liitännäissairaudet vaikuttavat myös näihin riskitekijöihin ja vaikeuttavat niiden ja muistihäiriöiden yhteyden tulkintaa vanhusväestössä.

Tuomas Kerola