Verensokerin omaseuranta raskausdiabeteksessa vähentää sikiön makrosomian riskiä

Raskausdiabetes on glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, joka diagnosoidaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Tila altistaa perinataalikomplikaatioille. Häiriö esiintyy noin 10-12 %:lla raskaana olevista. Raskausdiabetekselle altistavat mm. äidin liikapaino, sukurasitus, aiempi raskausdiabetes, yli 40 vuoden ikä ja aiemmassa raskaudessa yli 4 500 g painava vastasyntynyt. Verensokerin omaseuranta oli raskausdiabeteksen hoidossa aiemmin ollut käytössä vain insuliinihoitoisilla. Tutkimuksessamme halusimme selvittää voidaanko raskausdiabeteksen hoitoa tehostaa käyttämällä verensokerin omaseurantaa myös ruokavaliohoitoisilla.

Sirkku Tulokas, Tiina Luukkaala, Jukka Uotila

Miten tunnistan ja hoidan diabeetikon perifeerisen neuropatian?

- Perifeerisen neuropatian keskeisin merkitys on altistuminen diabeettiselle jalkahaavalle, Charcot'n neuroartropatialle ja lopulta amputaatiolle.

Saara Metso

Koska pitää epäillä patologista murtumaa?
- Onpas hassun näköinen murtuma

- Patologisia murtumia arvioidaan olevan jopa 5 % kaikista murtumista.

Minna Laitinen

Masennuksen lyhytpsykoterapia - vähän käytetty mahdollisuus julkisessa terveydenhuollossa

Kansansairautemme masennus on uhka elämänlaadulle ja se aiheuttaa myös huomattavaa työ- ja toimintakyvyn heikentymistä. Lievää ja keskivaikeaa masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti lyhytpsykoterapian avulla. Vaikuttavaksi osoitettuja lyhytterapioita masennuksen hoidossa ovat interpersonaalinen psykoterapia, kognitiivinen lyhytpsykoterapia ja fokusoitu psykodynaaminen lyhytpsykoterapia.

Teija Honkonen, Maria Vuorilehto

Tyypin 2 diabetesta sairastavilla on enemmän masennusoireita kuin ei-diabeetikoilla

Masennus on diabeteksen eräs yleinen liitännäissairaus, joka voi ilmaantua diabeteksen seurauksena, mutta myös olla diabeteksen riskitekijä. Masennuksen ja glukoosinsietokyvyn välillä on todettu olevan yhteys, ja masennuksen hoitaminen saattaa parantaa psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi myös glukoositasapainoa.

Maria Paile-Hyvärinen

Luulosairautta voidaan hoitaa netissä

Pelkästään netin kautta toteutettava kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on yhtä tehokasta luulosairauden hoidossa kuin tavanomaiseen potilaskontaktiin perustuva hoito, ilmenee nyt julkaistusta tutkimuksesta. Suomenkielisten nettipohjaisten hoitomallien kehittämistä onkin syytä nopeuttaa, koska näin masennuksen ja ahdistuksen hoito saadaan myös syrjäseutujen potilaiden ulottuville.

Tero Taiminen

Enemmän harkintaa varfariinitaukoihin

Varfariinitaukoja määrätään usein turhaan pientenkin toimenpiteiden takia. Nyt tehdyssä tutkimuksessa puolet taukopyynnöistä osoittautui hoitosuositusten vastaisiksi.

Juhani Airaksinen

Kandesartaanista ei apua aivoinfarktipotilaalle

Viikon kandesartaanihoito ei vaikuta aivoinfarktista toipumiseen, osoittaa tuore tutkimus.

Jaana Suhonen

Istukan verivarasto sittenkin talteen?

Vastasyntynyt saa istukasta noin 30- 40 % lopullisesta veritilavuudestaan, mikäli napanuoraa ei katkaista heti lapsen synnyttyä.

Pertti Kirkinen

Ei vieläkään apua haimasyöpään

Endoteelikasvutekijän (VEGF) estäjä aksitinibi ei lisää haimasyöpäpotilaiden elinaikaa, ilmeni nyt tehdyssä faasin 3 tutkimuksessa. Vielä faasin 2 tutkimuksessa aksitinibi herätti toivoa paremmista haimasyövän hoitotuloksista.

Sirkku Jyrkkiö