Vaikuttaja

Ei nimike lääkäriä pahenna

Jaana Puhakka
Mikko Käkelä

Sote-uudistuksen tultua voimaan vuodenvaihteessa siirtyivät hyvinvointialueet hyv-tesin piiriin ja kv-tes jäi historiaan.

Lääkärisopimus (LS) jäi voimaan, mutta lääkäritkin siirtyivät tarvittavin osin hyv-tesin piiriin hyvinvointialueilla. Helsingin kaupunki on edelleen kaupunki eikä hyvinvointialue ja siellä on voimassa kv-tes. Ja kaikilla lääkäreillä on siis Lääkärisopimus.

Tämän muutoksen myötä jatkossa varmaan terveyskeskuksetkin jäävät nimenä pikkuhiljaa pois.

Tilalle tulevat erilaiset keskukset kuten hyvinvointikeskus, perhekeskus, seniorikeskus sekä terveys- ja hyvinvointikeskus ja sote-keskus.

Pitäisikö samalla luopua terveyskeskuslääkäri-nimikkeestä? (1)

Lääkärisopimuksessa on viisi liitettä, joista ensimmäisessä ovat terveyskeskuslääkärit. Nimi tulee sieltä. Tulisiko tämä nimike nyt muuttaa, kun alueet ja Kuntatyönantaja (KT) ovat jo muuttaneet nimeään? Nythän puhutaan hyvinvointialueista sekä kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta.

Terveyskeskuslääkäri sanana kertoo, missä lääkäri on töissä (2). Jos terveyskeskuksia ei jatkossa enää ole, tulisiko nimikekin vaihtaa?

Valtakunnallisesti olisi hyvä pyrkiä yhtenäisyyteen nimikkeessä eikä yrittää keksiä jokaisen eri nimisen keskuksen lääkäreille omaa nimikettä. Ovathan terveyskeskuslääkärit nytkin töissä terveyskeskuksissa, kotihoidossa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, vuodeosastoilla – hyvin monissa erilaisissa tehtävissä ja työnkuvissa.

Tutkinnon mukaan nimitykset ovat myös selkeät: lääketieteen kandidaatti, laillistettu lääkäri, erikoislääkäri, lääketieteen tohtori (3). Näihin usein lisätään myös amanuenssi ja erikoistuva lääkäri. Täällä lyhenne LL aiheuttaa ajoittain sekaannusta, kun sitä käytetään niin lääketieteen lisensiaateista kuin laillistetuista lääkäreistäkin.

Osa näistä nimikkeistä näkyy Lääkärisopimuksen palkkaportaissa, joiden uudistus on nyt tekeillä. Ja osaa toivotaan henkilökohtaisen lisän perusteeksi. Ehkä nimikkeen vaihdon tulisi tapahtua tämän palkkarakenneuudistuksen kanssa yhtä aikaa?

Lue myös

Yleislääkäri on sitten ihan oma nimityksensä (4). Yleislääkäriksi kutsuvat itseään paitsi kokeneet erikoistumattomat terveyskeskuslääkärit kuin välillä myös yleislääketieteen erikoislääkärit. Yleislääkäri voi siis olla erikoistunut tai erikoistumaton. Kela jakaa puolestaan yksityislääkärit erikoislääkäreihin ja yleislääkäreihin riippumatta ammattitaidosta, erikoisalasta (jos haluaa ottaa potilaita vastaan ei-erikoislääkärinä) ja työnkuvasta. Kyse on jälleen hinnoittelun perusteesta.

Mielestäni jokainen kollega on ensisijaisesti lääkäri. Yleislääkärit ovat yleislääkäreitä ja jokainen lääkäri ei ole yleislääkäri. Omalääkäreistä ei nykyisessä lääkäripulassa ole viisasta edes yrittää puhua.

Palkanmaksun perusteena ja KT:n kanssa sopien terveyskeskuslääkärin voisi korvata esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkärillä, jolloin se kattaisi sekä hyvinvointialueet että Helsingin eikä määrittäisi liian tarkasti, minkä nimisessä keskuksessa lääkäri on töissä. Se määrittää, että on kyse ensisijaisesta terveydenhuollosta, universaalista hoidosta sekä valikoitumattomista potilaista.

Kirjoittaja

Jaana Puhakka Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri terveyskeskuslääkäri pääluottamusmies, Helsingin kaupunki, SoTePe-toimiala Lääkärikouluttajan erityispätevyys


Kirjallisuutta
1
Harjuntausta T. Terveyskeskuslääkäri – mitä jatkossa tilalle? Yleislääkäri 4/2023;38:3.
2
Pekkala J. Terveyskeskuslääkärin nimike tulisi uudistaa. Suom Lääkäril 2023;78:519–20.
3
Kaila M, Mäkelä M, Heikkilä T. Lääkärien nimikkeet ja osaaminen. Suom Lääkäril 2021;76:1959–65.
4
Larivaara P, Lantto P. Suom Lääkäril 2023;78:698.
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030