Valtuuskunta vaati lääkärien koulutustarpeen nopeaa selvittämistä
Lääkäriliiton 13.-14.12.91 kokoontunut valtuuskunta oli huolestunut lääkärien nopeasti huonontuneesta työllisyystilanteesta ja vaati yleis- ja erikoislääkärien koulutustarpeen pikaista selvittämistä. Uusia virkoja ei perusteta, perustetut virat jätetään täyttämättä eikä sijaisia enää palkata. Lääkäripula on kuluvan syksyn aikana kääntynyt työttömyydeksi, joka tulevaisuudessa näyttää edelleen pahenevan. Toisaalta useiden erikoisalojen koulutus on riittämätöntä ja kärsii vaikeasta resurssipulasta.
Aloitteen lääkäreiden koulutustarpeen selvittämiseksi teki Heikki Pälve, joka totesi laman ja säästötoimien johtaneen lääkärityöttömyyteen. Vastavalmistuneilla lääkäreillä on vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille eivätkä nyt koulutuksessa olevien näkymät ole juuri paremmat, sillä kuntien tiukka talous jatkuu varmasti laman jälkeenkin. Pälve vaati, että liitto ryhtyy kaikin mahdollisin toimin ajamaan lääkärien koulutusmäärien vähentämisetä ja resurssien suuntaamista erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen.
Puheenjohtaja Kale Juva arvioi, että maassa on vuodenvaihteessa noin 200 lääkärin ylijäämä. Lokakuun loppuun mennessä oli vuonna 1991 suoritettu työttömyyspäivärahaa 46 lääkärille ja 42 uutta hakemusta oli vireillä. Markkamääräisesti korvauksia oli tuolloin maksettu jo nelinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.
Hankalimpaan tilanteeseen ovat joutumassa nuoret lääkärit, totesi Juva. Orientoivan vaiheen suorittaminen uhkaa pitkittyä ja erikoistumiskoulutus vaikeutua. Lääkäriliitto pyrkii neuvotteluissa kunnallisten keskusjärjestöjen, sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten kanssa siihen, että jäädytetyt virat saadaan hakuun ja sijaisuudet auki. Peruskoulutusmäärät on myös nopeasti tarkistettava muuttuneen työvoimatilanteen mukaisiksi, sillä nykyisellään uusia lääkäreitä valmistuu noin 500 vuodessa.
Useissa puheenvuoroissa puututtiin siihen, että huolimatta liiton voimakkaista pyrkimyksistä työsidonnaisuuden vähentämiseksi on työssä olevien lääkärien työmäärä laman johdosta kasvanut entisestään. Erityisesti apulaislääkärien päivystysrasitusta on lisätty, ja jopa aktiivivapaiden rajoituksista on alettu puhua. Syyn ei katsottu olevan ainoastaan talouspuolella, vaan myös johtavien lääkärien toivottiin nykyistä painokkaammin puolustavan alaistensa oikeutta vapaa-aikaan ja sijaisten saantiin.
Lääkärien työvoimatarpeen arviointi on nyt entistä vaikeampaa, kun valtakunnallisista viisivuotissuunnitelmista virkakiintiöineen ollaan luopumassa. Myös valtionosuusjärjestelmän uudistus ja lisääntyvä ostopalvelujen käyttö tuovat arvaamattomia tekijöitä työvoimasuunnitteluun. Valtuuskunnan yleinen näkemys kuitenkin oli, että lääketieteellisen tiedekunnan sisäänottomääriä on pikaisesti supistettava.
Sairaalalääkärien lisätyöjärjestelmä
Virkaehtosopimusasioista eniten keskustelua herätti valmisteilla oleva sairaalalääkärien lisätyöjärjestelmä. Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kesken ollaan laatimassa painoarvoluokitusta, jonka perusteella voitaisiin suorittaa korvauksia sairaalassa tehtävästä lisätyöstä. Järjestelmää olisi mahdollista jatkossa soveltaa myös perustyöajan toimenpidepalkkioihin sekä ovo-palkkioihin, erikoismaksuluokkapalkkioihin ja terveyskeskuskonsultaatioihin. Kehitteillä oleva painoarvoluokitus jakautuu toimenpidealoja, konservatiivisia aloja, radiologiaa, anestesiologiaa sekä laboratorioalaa koskeviin järjestelmiin.
Valtuuskunnassa pidettiin sairaalalääkärien palkkausjärjestelmän kehittelyä sinänsä potitiivisena, mutta katsottiin, että kentän näkemyksiä tulisi kuulla laajemmin varsinkin tämänkaltaisen suuren, periaatteellisen uudistuksen yhteydessä. Vaarana nähtiin, että järjestelmä johtaa yksipuoliseen toimenpiteiden korostumiseen työssä ja hyödyttää palkkauksellisesti vain toimenpidevaltaisia aloja. Samoin epäiltiin, että uusi palkkausjärjestelmä voisi vähentää apulaislääkärien mahdollisuuksia toimenpiteiden tekemiseen.
Valtuuskunta hyväksyi yksimielisesti Martti Taljan esittämän ponnen, jonka mukaan lisätyöjärjestelmää koskeva kokeiluvirkaehtosopimus tulee lähettää tiedoksi erikoislääkäriyhdistyksille sekä Sairaalalääkäriyhdistykselle, Kunnallislääkärit ry:lle ja Nuorten Lääkärien Yhdistykselle. Tarkoituksena ei olekaan luoda kerralla lopullista painoarvoluokitusta, vaan vähitellen muokata järjestelmää kentän antaman palautteen mukaisesti.
Jäsenmaksu ennallaan
Kokouksessa hyväksyttiin liiton toiminta- ja taloussuunnitelmat vuodelle 1992. Budjetti on laadittu taloudellinen tilanne huomioon ottaen tiukaksi siten, että liiton perusjäsenmaksu pysyy ensi vuonna ennallaan eli 1 660 markkana. Hallituksen esitys erillisen 40 markan lisämaksun perimisestä työttömyyskassan nopeasti kasvaneiden ja edelleen kasvavien kustannusten kattamiseksi kaatui äänin 26-22.
Myös jäsenmaksun porrastus säilyy entisellään. Valtuuskunta hyväksyi kuitenkin Kirsi Ailuksen esittämän ponnen, jonka mukaan hallitus vuoden 1993 jäsenmaksun käsittelyyn mennessä selvittää mahdollisuudet jäsenmaksuporrastuksen muuttamiseen siten, että otetaan huomioon erityisesti kandidaattien heikko taloudellinen asema. Viime vuosina kandidaattien liittyminen Lääkäriliittoon on viivästynyt, mihin yhtenä syynä on esitetty sitä, että he joutuvat liittymistä seuraavana vuonna maksamaan 25 % perusjäsenmaksusta.
Budjettikäsittelyn yhteydessä valtuuskunta hyväksyi selvällä äänten enemmistöllä Vesa Katajan ehdotuksen, että liitto luopuu Nordisk Medicin -lehden taloudellisesta tukemisesta heti, kun se liiton tekemät sitoumukset huomioon ottaen on mahdollista. Lehti tulee kuitenkin nykyisten sopimusten pohjalta jäsenille vuoden 1994 loppuun ja sen kustannukset liitolle ovat vuodessa 28 mk/jäsen.
Vilkasta keskustelua käytiin myös liiton tietopalvelu- ja koulutusyhtiö Fennomedin aiheuttamista kustannuksista, joista Kati Myllymäen ponnen mukaisesti päätettiin laatia tarkempi erittely. Sähköposti todettiin periaatteessa kehittämiskelpoiseksi viestintäkana-vaksi, mutta käyttäjien määrän tulisi olla suurempi, jotta se palvelisi tehokkaasti jäsenistön tiedonvälitystä. Fennomedin tarjoama koulutustoiminta sai pääosin myönteisiä arvioita valtuutetuilta, jotka pitivät hallinto- ja talouskoulutusta tervetulleena jäsenpalveluna.
Metso ja Myllymäki hallitukseen
Lääkäriliiton puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti liittoa vuodesta 1989 johtanut dosentti Kale Juva Turusta. Varapuheenjohtajina jatkavat terveyskeskuslääkäri Antti Hyvärinen Mikkelistä ja erikoislääkäri Osmo Pammo Lahdesta. Uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Juha Metso Lappeenrannasta ja nuoria lääkäreitä edustava terveyskeskuslääkäri Kati Myllymäki Mikkelistä sekä erovuoroisista jäsenistä sotilaslääkäri Pekka Saarinen Helsingistä. Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat erikoislääkäri Björn Eklund Helsingistä, ylilääkäri Ulla Kaski Seinäjoelta, professori Pekka Saukko Oulusta ja erikoislääkäri Ilkka Tierala Espoosta.
Kokous oli vuosiksi 1989-91 valitun valtuuskunnan viimeinen. Valtuuskuntakautensa päättävät 30 henkilöä palkittiin liiton standaarein. Samalla päättyi merkittävä aikakausi valtuuskunnan historiassa, sillä 15 vuotta valtuuskuntaa ansiokkaasti johtanut professori Eero Ikkala luopui puheenjohtajuudesta.
