Verotukseen tulossa suuria muutoksia
Parhaillaan on valmisteilla laajoja verouudistuksia, jotka johtuvat pyrkimyksestä selkiyttää maamme verojärjestelmää sekä yhdenmukaistaa sitä EY-maiden suuntaan. Ensi vuoden alusta muuttuvat yritys- ja pääomatulojen sekä kiinteistöjen verotus ja vuoden 1994 alusta tulee voimaan uusi arvonlisäverojärjestelmä. Uudistusten yksityiskohdista ei ole vielä päätetty, mutta jäsenistöä informoidaan niistä tarkemmin ensi syksyn kuluessa. Uudistuksilla tulee olemaan vaikutuksia erityisesti yrittäjinä toimivien lääkärien verotukseen.
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen siirtymisestä ensi vuonna yhtenäiseen 25 %:n veroon kaikista pääomatuloista tulojen suuruudesta riippumatta. Pääomatulojen verotukseen ei siten lainkaan sovellettaisi progressiota, joka jäisi koskemaan ainoastaan ansiotuloja.
Pääomatuloverotuksen piiriin on tarkoitus sisällyttää mm. pankkitalletusten korot, osakkeenomistajien osinkotulot, vuokratulot, myyntivoitto oman asunnon myynnistä samoin kuin muut myyntivoitot, vakuutuksenottajan saamat verovähennykset ja vakuutuskorvaukset sekä kaikkien yritysten verotus. Korkotulojen verotuksessa olisi kuitenkin kolmen vuoden siirtymäkausi, jonka kuluessa nykyisestä 15 %:n lähdeverosta siirryttäisiin 25 %:n pääomaveroon.
Pääomatulojen verotusuudistuksen yhteydessä tulee muutoksia myös korkomenojen vähennysoikeuteen. Koska korkojen vähennysoikeuden erottelu lainan käyttötarkoituksen mukaan on osoittautunut hankalaksi, vähennetään korkomenot jatkossa samalla tavoin riippumatta siitä, onko kysymyksessä esimerkiksi asuntolaina vai kulutusluotto. Korkomenot on tarkoitus vähentää ensisijaisesti pääomatuloista ja toissijaisesti ansiotuloihin kohdistuvista veroista. Korkovähennyksiä ei siis enää tehdä suoraan ansiotuloista vaan niistä maksettavista veroista, mikä supistaa suurituloisten korkovähennyshyötyä nykyisestään.
Siirtyminen yhtenäiseen pääomatulojen verotukseen selkiyttää verotusta, mutta toisaalta tulojen jakaminen ansiotuloihin ja pääomatuloihin ei ole aina yksinkertaista. Erityisesti tämä ongelma tulee esiin omistajayrittäjien verotuksessa. Ehdotetussa järjestelmässä omistajayrittäjien saama tulo on tarkoitus jakaa kaavamaisten sääntöjen mukaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi, jotta yhtiömiehet eivät nostaisi työpanostaan vastaavaa tuloa pääomatulona.
Viime aikoina eduskunnassa on kiistelty kiinteistöverotuksen uudistamisesta, jonka on määrä toteutua ensi vuoden alusta. Uudistus lopettaisi nykymuotoiset asuntotuloverotuksen ja katumaksut, mutta kiristäisi toisaalta esimerkiksi kesämökkien verotusta.
Terveydenhuolto liikevaihtoveron ulkopuolelle
Vuoden 1994 alusta tulee voimaan arvonlisävero, jolla nykyisen liikevaihtoverotuksen pohjaa laajennetaan huomattavasti. Kaavailtu arvonlisäverotus kohdistuisi periaatteessa kaikkeen liiketoiminnan muodossa tapahtuvaan tavaroiden ja palveluiden myyntiin. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut on kuitenkin tarkoitus jättää arvonlisäveron ulkopuolelle. Lääkkeiden samoin kuin terveydenhuollon välineiden ja laitteiden myynnin verotuksen kiristämisellä on kuitenkin vaikutuksia myös lääkärien toimintaan.
Liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle on tarkoitus jättää sellaisten itsenäisten ammatinharjoittajien antama hoito, joilla on erityinen laillinen oikeus harjoittaa sairaanhoitoon kuuluvaa ammattia. Verottomuus käsittäisi varsinaisen hoidon lisäksi ne tavarat ja palvelut, jotka esimerkiksi lääkäri luovuttaa potilaalle osana hoitoa. Samoin hoitotoimen harjoittajalle luovutetut laboratoriopalvelut jäisivät veron ulkopuolelle.
Valmisteilla olevat perusteelliset verotuksen rakennemuutokset heijastuvat myös palkansaajien verotukseen. Lääkäriliitto ja Akava ovat uudistuksista antamissaan lausunnoissa korostaneet, että samalla kun veropohjaa laajennetaan täytyy ansiotulojen marginaaliverotusta alentaa.
