Lääkärikysely 96 osoitti: Lääkäreillä palkattomia ylitöitä yli 4 tuntia viikossa
Yli 80 prosentilla lääkäreistä työpäivä jatkuu yli sovitun työajan ilman, että kyseessä on päivystys, ilmenee Lääkäriliiton viime vuonna suorittamasta koko lääkärikuntaa koskevasta kyselystä. 44 %:lla vastaajista perustyöajan ylitys on säännöllistä ja 39 %:lla satunnaista. Jatkuvasti perustyöaikansa ylittävien ylimääräinen työaika on keskimäärin lähes 5 tuntia viikossa.
Maaliskuussa 1996 tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin lääkärien työaikoja ja mielipiteitä perustyöajan sijoittelusta tuolloin valmisteilla ollutta työaikalakia silmällä pitäen. Kyselyn mukaan palkaton ylityö oli edelleen vakava epäkohta lääkärien työssä. Perustyöajan ylitys jäi noin 90 %:ssa tapauksia korvaamatta.
Kyselyn mukaan sairaalalääkäreistä 82 % ja terveyskeskuslääkäreistä 94 % toimii tehtävissä, joihin kuuluu päivystystä. Keskimäärin sairaalalääkäreillä oli 4,2 päivystyskertaa kuukaudessa. Etupäivystäjillä oli päivystyskertoja keskimäärin 2,5 ja takapäivystäjillä 3,5. Osalla lääkäreistä on sekä etu- että takapäivystystä. Terveyskeskuslääkärit päivystivät keskimäärin 2,7 kertaa kuukaudessa ja silloin oli yleensä kyse etupäivystyksestä.
Sairaalalääkäreistä 18 % ilmoitti toimivansa tehtävissä, joihin ei kuulu päivystystä. 76 % osallistuu päivystykseen omalla työpaikallaan ja 2 % sairaalalääkäreistä toimii ulkopuolisena päivystäjänä. 4 % ilmoitti kollegoidensa hoitavan päivystyksen.
Terveyskeskuslääkäreistä vain 6 % toimii tehtävissä, joihin ei kuulu päivystystä. Omassa virassaan päivystykseen osallistuu 79 % terveyskeskuslääkäreistä, ulkopuolisena päivystäjänä toimii 1 % ja 14 % on jättänyt päivystyksen muiden hoidettavaksi.
Päivystysaktiivisuus ei tämän kyselyn mukaan juuri vaihtele eri ikäryhmissä, ja yllättäen kaikkein suurin päivystyskertojen lukumäärä (4,1) löytyy yli 50-vuotiailta lääkäreiltä. Alle 30-vuotialla samoin kuin muillakin alle 50-vuotiailla lääkäreillä päivystyskertoja oli keskimäärin 3,6 kuukaudessa.
Perustyöajan pituus on ilmeisesti osalle lääkärikuntaa epäselvä, sillä lähes 5 % sairaalalääkäreistä ilmoittaa, ettei päätoimessa ole määriteltyä työaikaa. Terveyskeskuspuolella perustyöaika puuttuu 28 %:lla lääkäreistä, mikä vastaa väestövastuusopimuksen piirissä olevien terveyskeskuslääkärien osuutta. Opetus- ja tutkimustehtävissä olevista runsas puolet ilmoittaa, ettei työaikaa ole määritelty. Yksityissektorilla toimivista vain 10 %: lla on määritelty työaika.
Eniten palkatonta ylityötä tekevät tutkimustehtävissä toimivat lääkärit, joista yli 90 % tekee normaalia pidempää työpäivää joko jatkuvasti tai satunnaisesti. Heille kertyy korvauksetonta ylityötä keskimäärin yli 9 tuntia viikossa.
Vuosi sitten uutta työaikalakia oltiin vasta valmistelemassa eikä tulossa olevista vuorotyökiistoista ollut vielä tietoa. Lääkäriliitossa oltiin kuitenkin huolissaan siitä, miten lain edellyttämä kokonaistyöajan lyhennys voidaan toteuttaa ilman, että lääkärien ansiotaso laskee. Uusien työaikamallien valmistelemiseksi haluttiin tiedustella jäsenten näkemyksiä erilaisista työajan sijoitteluvaihtoehdoista.
Kysely osoitti, että lääkäreistä yli puolet ei suostu sijoittamaan perustyöaikaansa ns. virastotyöajan ulkopuolelle. 38 % voisi harkita asiaa sillä edellytyksellä, että kokonaisansiotaso säilyisi vähintään ennallaan. Vain 9 % oli kiinnostunut vaihtoehdosta, jossa perustyöajan sijoittelu muuttuisi ja työsidonnaisuus vähenisi, mutta kokonaisansiot samalla laskisivat.
