Lääkäriliiton ja Duodecim-seuran hallitukset: Lääkärikoulutuksen ja tutkimuksen laatuun panostettava
Lääkäriliiton hallitus oli kutsunut Duodecim-seuran hallituksen jäsenet 26.3.97 yhteiseen kokoukseen, jossa keskusteltiin ajankohtaisista tiedepoliittisista sekä lääkärien koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Viime vuosien säästövelvoitteet ja sairaaloiden tulospaineet ovat monella tavoin vaikeuttaneet lääkärien koulutusta samoin kuin lääketieteellistä tutkimustyötä. Toisaalta EVO-rahoituksen uudistamisen nähtiin tarjoavan positiivisia mahdollisuuksia kehittää tutkimusta ja opetusta.
Suomalainen lääkärikunta tekee poikkeuksellisen paljon tutkimustyötä, totesi Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila esitellessään liiton tiedepoliittisen työryhmän muistiota. Lääkäreistä on väitellyt 19 % ja 60 % ammattikunnasta ilmoittaa osallistuvansa jollain tavalla tutkimustyöhön. Päätoimisia tutkijoita ja opettajia lääkärikunnasta on 7 %; useimmat lääkärit harjoittavat tutkimusta päätyönsä ohessa tai sen ulkopuolella. Tutkimusta tehdään paljolti omalla ajalla: nurinkurista on, että jopa yliopisto-opettajista osa joutuu Lääkäriliiton selvitysten mukaan ottamaan virkavapaata voidakseen paneutua tutkimustyöhön.
Yliopistosairaaloille on perinteisesti maksettu ns. EVO-rahoitusta eli korvausta niistä ylimääräisistä kustannuksista, joita opetus ja tutkimus niille aiheuttaa. Aiemmin korvaus oli noin 12 % sairaaloiden käyttökustannuksista, mutta vuoden 1994 alusta sitä on jaettu tutkinto- ja tutkimussuoritteiden perusteella. Tutkimuksen osuus EVO-rahoista on 55 % ja opetuksen osuus 45 %. Vuoden 1997 budjetissa tutkimukseen varattiin 360 miljoonaa ja opetukseen 290 miljoonaa markkaa.
Duodecim-seuran puheenjohtaja Jussi Huttunen esitteli STM:n selvitysmiehenä vuosi sitten tekemäänsä esitystä EVO-järjestelmän uudistamiseksi, jonka tuloksena rahoitus ulotettiin myös muihin kuin yliopistosairaaloihin ja tutkimusvarojen jaon pohjana olevaa pisteytysjärjestelmää uudistettiin. Vähintään kolmannes tutkimusrahoituksesta on käytettävä hankkeisiin, joita myös muut kuin yliopistosairaalat voivat hakea. Opetusmäärärahoja voidaan käyttää myös aluesairaaloissa ja terveyskeskuksissa järjestettävään koulutukseen. Uusi rahoitusjärjestelmä antaa mahdollisuudet suunnitella, mikä osa erikoistumiskoulutuksesta on järkevintä toteuttaa yliopistosairaaloissa ja mikä niiden ulkopuolella.
Tutkimusrahoitus jaetaan ns. impact-pisteiden perusteella, jotka määräytyvät sen mukaan missä julkaisussa tutkimus ilmestyy. Huttunen korosti, että impact-pisteet sopivat ainoastaan sairaaloiden väliseen rahanjakoon. Eri erikoisalojen tutkimuksia ei niiden perusteella tulisi verrata keskenään, sillä pienillä erikoisaloilla kansainvälisten huippujulkaisujen impact-pisteet jäävät joka tapauksessa suurempien alojen lehtien pistemääriä pienemmiksi.
Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen katsoi EVO-rahoituksen muuttaneen suhtautumisen tieteen tekemiseen yliopistosairaaloissa aiempaa positiivisemmaksi. Tutkimustyön hyöty on oivallettu konkreettisesti nyt, kun siitä on koitunut tulonlähde sairaalalle.
Jokainen erikoislääkärin tutkinto tuo yliopistosairaaloille 300 000 markkaa EVO-rahaa. Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäki huomautti valtionosuuden tekevän apulaislääkäreistä yliopistosairaaloissa lähes ilmaista työvoimaa, sillä raha ei nykyisin koidu sen enempää koulutettavan kuin kouluttajan hyödyksi. Valtionosuudella pitäisi järjestää erikoistuville lääkäreille koulutusta, mutta varsinaista koulutusta ei työn ohella juuri ole tarjolla. Myös toiminnanjohtaja Markku Äärimaa piti tärkeänä, että koulutuksen laatuun panostetaan nyt, kun uusi työaikalaki rajoittaa apulaislääkäreillä teetettävän työn määrää.
Täydennyskoulutus hyödyttää terveydenhuoltoa
Muina aiheina kokouksessa käsiteltiiin Lääkäriliiton, Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin yhteistyötä terveydenhuollon laatutyössä sekä lääkärien täydennyskoulutuksessa. Kokouksessa todettiin, että järjestöjen tulisi laajentaa yhteistyötään lääkärien täydennyskoulutuksen alueella ja kehittää siihen uusia toimintamuotoja. Esimerkkinä uudesta toiminta-alueesta Duodecimin hallituksen jäsen Kalle Hoppu ehdotti etäopetusta, johon Lääkäriliiton kehittelemä Internet-tietopalvelu tarjoaisi hyvät tekniset edellytykset.
Useissa puheenvuoroissa korostettiin, että lääkärien täydennyskoulutus parantaa hoidon laatua ja hyödyttää monin tavoin koko terveydenhuoltojärjestelmää. Lääkäriliiton ja Duodecim-seuran edustajien kesken vallitsi yksimielisyys siitä, että jatkuva ammattitaidon kehittäminen tulisi ottaa huomioon myös palkkauksessa, varsinkin kun täydennyskoulutus joudutaan suurelta osin hankkimaan omaehtoisesti omalla ajalla ja kustannuksella.
