Hallituksen suunnittelukokous: Työaika- ja palkkatavoitteita täsmennettiin
Lääkäriliiton keskeisenä tavoitteena tulevissa sopimusneuvotteluissa on työaikalain soveltaminen lääkäreihin sekä siihen liittyvä palkkarakenneuudistus, jolla peruspalkkoja nostetaan tuntuvasti. Kokonaistyösidonnaisuuden väheneminen ei saa johtaa vuorotyöhön, vaan säännöllinen työaika on jatkossakin sijoitettava pääosin klo 8 ja 16 välille. Tavoitteita, niiden priorisointia ja muokkausta virkaehtosopimukseksi käsiteltiin hallituksen suunnittelukokouksessa 25.-27.9.97.
Lääkärien palkkataso on jäänyt yhä pahemmin jälkeen yleisestä ansiokehityksestä, vaikka työmäärä on jatkuvasti kasvanut. Tällä kierroksella paineet lääkärien säännöllisen työajan ansioiden parantamiseen ovat erityisen suuret, sillä uusi työaikalaki rajoittaa päivystystyön määrää. Liitto edellyttää, että päivystyskorvausten leikkaus kompensoidaan peruspalkan tuntuvalla korotuksella.
Lääkärit työaika- suojan piiriin
Marraskuussa 1996 voimaan tulleen työaikalain mukaan ylitöitä saa teettää korkeintaan 250 tuntia vuodessa, minkä lisäksi paikallisesti voidaan sopia 80 tunnin vuosittaisesta lisäylityöstä. Sairaalalääkärien kokonaistyösidonnaisuuden arveltiin ennen työaikalakia olevan keskimäärin 48 tuntia viikossa, mutta työaikalain mukaan se tulee rajoittaa keskimäärin 43 tuntiin viikossa. Sairaanhoitopiireissä nykyisen sopimuskauden ajaksi sovituilla paikallisilla työaikaratkaisuilla on päivystysrasitetta saatu jonkin verran tasatuksi, mutta lain mukaiset ylityökatot näyttävät tänä vuonna kuitenkin ylittyvän muutamalla sadalla sairaalalääkärillä.
Hallituksen suunnittelukokouksessa käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten ylityörajoituksia olisi sovellettava lääkärisopimuksessa. Jos painotetaan lääkärien oikeutta tehdä mahdollisimman paljon työtä, saataisiin pelivaraa lisää jättämällä ylityölaskelmien ulkopuolelle esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiestoimintaan käytetty aika sekä päivystyksen osalta muu kuin aktiivityö. Toisaalta keskustelussa muistutettiin, että suurin osa lääkäreistä todella haluaa vähentää työsidonnaisuuttaan eikä lain mukaista työaikasuojaa tulisi pyrkiä vesittämään.
Kokouksessa esitettiin, että perustyöaika ja aktiivipäivystys tulee laskea kokonaisuudessaan ylityökattoihin vaikuttavaksi työajaksi, mutta vapaamuotoinen päivystys voitaisiin ottaa huomioon aktiivisuusprosentin mukaan. Ylityöt tulee laskea vuoden tarkastelujaksolta siten, että pidetyt aktiivivapaat ja päivystyksen jälkeiset vapaapäivät vähentävät ylityösaldoa. Näin toteutettuna turvattaisiin terveydenhuollon toiminta eikä ylityökatoista tai lääkärityövoiman vajauksesta muodostuisi merkittävää ongelmaa lain toteutukselle.
Liiton tavoitteena on sopia lääkäreille työaikalain 9 pykälä:n perusteella oma työaikajärjestelmä, joka siis ei ole jakso- eikä vuorotyöjärjestelmä. Perustyöaika määriteltäisiin 37 tunniksi viikossa tai keskimäärin 37 tunniksi muussa tasoittumisjaksossa. Työnantaja ja pääluottamusmies voisivat tällöin sopia enintään yhden vuoden pituisesta säännöllisen työajan tasoittumisjaksosta. 37 viikkotuntia ylittävästä perustyöajasta on maksettava työaikalain mukaiset ylityökorvaukset.
Sairaalalääkärien lisätyöjärjestelmä on tarkoitus säilyttää periaatteiltaan nykyisellään. Toimenpideluetteloa ajanmukaistetaan ja laajennetaan ottaen huomioon teknologian kehityksen aiheuttamat muutokset toimenpiteiden vaativuuteen ja ajankäyttöön. Eräät hallituksen jäsenet esittivät, että lisätyöhön käytetty aika tulisi jättää huomioon ottamatta ylityökattoja laskettaessa, sillä kyseessä on vapaaehtoinen ja erikseen korvattava työ.
Päivystysjärjestelmä ennallaan
Päivystys on tulevassa sopimuksessa tarkoitus säilyttää sekä toiminnallisesti että korvausten osalta erillisenä järjestelmänä. Liiton tavoitteena on sopia päivystyskorvausten laskentajaksoksi koko maassa yksi viikko.
Päivystysajat pyritään säilyttämään pääosin nykyisellään siten, että päivystysaika sairaaloissa on klo 15:sta 8:aan sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 8-8. Päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista voitaisiin sopia tarkemmin paikallisen työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.
Kysymys päivystyskorvausten tason tarkistamisesta herätti erilaisia näkemyksiä hallituksessa. Toisaalta katsottiin, että kalleimpien tuntien leikkautuminen työaikalain takia tulisi kompensoida päivystäville lääkäreille siirtämällä päivystyskorvausten progressiorajoja nykyistä alemmas. Voimakkaammin keskustelussa tuli kuitenkin esiin näkemys, että liiton tavoitteleman palkkarakenneuudistuksen keskeisenä periaatteena on säännöllisen työajan ansioiden parantaminen, jolloin päivystyskorvauksista koituva säästö tulisi suunnata peruspalkkoihin. Ellei tällaista painopisteen muutosta toteuteta, pyrkii työnantaja entistä ankarammin korvaamaan päivystystä muunlaisilla työaikajärjestelyillä ja rationalisoimaan päivystyspisteitä.
Kokouksessa katsottiin, että päivystyskorvauksiin tulisi joka tapauksessa saada yleisen palkankorotuslinjan mukaiset tarkistukset. Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset todettiin kuitenkin kohtuuttoman heikoiksi ja niihin päätettiin vaatia selkeitä tasokorotuksia.
Palkkaan tuntuva korotus
Valtuuskunnan viime keväänä vahvistamien tavoitteiden pohjalta liitossa on valmisteltu hahmotelmaa virkaehtosopimukseksi, jossa sairaalalääkärien palkkaus koostuisi tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja tulospalkkauselementeistä. Hallitus hyväksyi suunnittelukokouksessa hahmotelman neuvottelujen ja jatkovalmistelun pohjaksi.
Hahmotelman mukaan lääkärien palkka määräytyisi jatkossakin suurimmalta osin nimikekohtaisen hinnoittelun mukaan, jonka ala- ja ylärajoja pyritään kuitenkin tuntuvasti nostamaan. Nimikkeistöä on laajennettava ura- ja palkkakehitysmahdollisuuksien parantamiseksi. Tehtävän edellyttämä pätevyys ja siihen liittyvät erityistehtävät on otettava huomioon palkkaperusteina.
Liitto edellyttää, että toiminnasta esimerkiksi tulosjohtajana, kouluttajana tai projektitehtävissä maksetaan tehtäväkohtaiseen palkkaan kuuluvat lisät. Kaikki lisävelvoitteista tai lisävastuusta maksettavat palkkiot on määriteltävä ehdottomiksi ja prosentuaalisiksi varsinaista palkkaa korottaviksi lisiksi.
Apulaislääkärien palkkauksen pohjaksi on hahmoteltu kiinteää hinnoittelua, jossa peruspalkkaan tulisi merkittävät määrävuosikorotukset erikoisalalla hankitun kokemuksen kasvaessa. Erikoislääkärin tutkinnosta määriteltäisiin myös oma pakollinen korotuksensa ns. jököille. Opiskelijoille ja amanuensseille pyritään saamaan tasokorotus kiinteään hinnoitteluun.
Henkilökohtaisen palkanosan perusteet, vähimmäisvolyymi ja soveltamisohjeet pyritään sopimaan keskitetysti ja nykyistä sitovampina. Perusteita henkilökohtaisen palkanosan maksamiselle olisivat esimerkiksi lisäpätevöityminen, hankitut erityistaidot, keskimääräistä parempi ammattitaito sekä uusien teknologioiden käyttöönotto. Harkinnanvaraisten elementtien käytöstä neuvoteltaisiin paikallisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken.
Lääkärien tulospalkkaus muodostuisi suoritepalkkauksesta, todistus- ja lausuntopalkkioista, sopimuslääkäreille maksettavista palkkioista sekä yleisistä tulospalkkioelementeistä. Suoritepalkkausjärjestelmän valmistelu on viivästynyt osaltaan sen vuoksi, ettei työnantajapuoli ole ollut halukas neuvottelemaan sen kehittämisestä. Liitto tähtää siihen, että suoritepalkkausta päästään vähintäänkin kokeilemaan seuraavalla sopimuskaudella. Kokeilu tulisi toteuttaa eri erikoisalat kattavana, mutta mahdollisesti maantieteellisesti rajoitettuna.
Liitto vaatii tuntuvia korotuksia erityisesti vaativiin eläke- ja kuntoutuslausuntoihin. Asiaa on tarkoitus valmistella myös erillään varsinaisesta neuvottelutoiminnasta selvittämällä mahdollisuuksia asiakasmaksuasetuksen uudistamiseen tältä osin. Erikoismaksuluokkajärjestelmän muuttamisesta sopimuslääkärijärjestelmäksi ja siihen liittyvien palkkioiden tarkistamisesta pyritään sopimaan vielä kuluvan vuoden puolella.
Palkkarakenneuudistuksen tavoitteisiin kuuluu myös vuosiloman, sairausloman ja muun palkallisen virkavapaan ajan palkan määräytyminen kokonaisansioiden mukaan.
Muut tavoitteet
Vaikka tämän neuvottelukierroksen pääpaino on sairaalalääkärien palkkarakenneuudistuksessa, eivät muilla sektoreilla toimivien lääkärien ongelmat jääneet vaille huomiota suunnittelukokouksessa. Terveyskeskuslääkärien keskeiseksi tavoitteeksi todettiin väestövastuujärjestelmän ulottaminen koko maahan. Vastikään on saatu uutta tutkimustietoa järjestelmän hyödyistä ja terveyspoliittiset paineet siihen siirtymiseksi ovat kasvamassa. Liitto edellyttää, että sopimukseen saadaan neuvotteluvelvoite, jolla estetään liian suuret väestöpohjat ja lääkärien ylikuormittuminen. Kokouksessa tuotiin esiin, että väestövastuusopimukseen on määriteltävä toimenpidepalkkiot myös ennaltaehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä.
Valtion sektorin tärkeimpinä tavoitteina korostettiin nuorten tutkijoiden ja opettajien palkkatason parantamista, apurahatutkijoiden sosiaaliturvan kehittämistä sekä lääkärintyön erityispiirteiden huomioon ottamista työn vaativuusluokittelussa.
Syksyn aikataulua
Suunnittelukokouksessa käyty perusteellinen keskustelu liiton tavoitteista on pohjana niiden jatkovalmistelulle edunvalvontavaliokunnassa ja hallituksessa syksyn aikana. Kokouksessa valmistauduttiin tulevalle neuvottelukierrokselle käymällä läpi myös järjestötoimintaa ja tiedotusta koskevat suunnitelmat.
Seuraava laajempi neuvottelutilanteen ja järjestövalmiuden tarkistustilanne on 6.11.97 pidettävä Lääkäriliiton VES-seminaari, johon hallituksen lisäksi osallistuvat liiton edunvalvonta- ja järjestövaliokunta, valtionjaosto sekä tiedotusryhmä.
Nykyinen sopimuskausi päättyy 31.1.98 ja neuvottelut liiton tavoitteista ovat viimeinkin käynnistymässä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Keskusjärjestöjen kesken viritellään tuponeuvotteluja ja lähempänä vuodenvaihdetta selviää, syntyykö työmarkkinoilla keskitetty palkkaratkaisu. Lääkäriliitto ei kuitenkaan aio liittyä tupoon, ennenkuin työaikain soveltamisesta ja palkkarakenneuudistuksesta on sovittu. Marit Henriksson
