Lääkäriliiton valtuuskunta: Tavoitteista ei tingitä - palkkarakenneuudistus on toteutettava
Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui joulukuussa tiiviiseen tahtiin neuvottelutilanteen takia. Valtuuskunta oli tulopoliittisen sopimuksen määräpäivänä 11.12.97 kutsuttu ylimääräiseen kokoukseen, jossa kuntatyönantajan sopimusluonnos yksimielisesti hylättiin. 12.-13.12.97 pidetyssä valtuuskunnan varsinaisessa syyskokouksessa todettiin, että alkamassa on liiton edunvalvonnan kannalta ratkaisevan tärkeä vuosi. Lääkäriliiton keskeiseksi tavoitteeksi tällä neuvottelukierroksella asetettiin jo viime keväänä palkkarakenneuudistus, jolla sairaalalääkärien palkkauksen painopiste siirretään päivystyksestä peruspalkkaan. Uudistus on välttämätön, sillä työaikalaki rajoittaa päivystyksiä ja progressiivisen korvausjärjestelmän takia kokonaisansioiden leikkaukset uhkaavat muodostua jopa suuremmiksi kuin työajan lyhennys. Liitto vaatii, että työaikalain vaikutukset on kompensoitava perustyöajan ansioiden tuntuvalla korottamisella.
Palkkarakenneuudistuksesta oli neuvoteltu hyvässä yhteisymmärryksessä liiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kesken koko syksyn ajan ja liiton tavoitteiden mukainen ratkaisu näytti olevan saavutettavissa. KT:n 9.12. tarjoama sopimusluonnos oli kuitenkin suuri pettymys. Tarjouksesta oli pyyhitty pois kaikki palkkarakenneuudistuksen elementit ja niiden sijaan esitettiin huononnuksia nykyiseen lääkärisopimukseen. Sopimusluonnoksen hylkääminen oli ainoa vaihtoehto.
Lääkäriliitto jäi yhdessä muutaman muun pienehkön ammattiryhmän kanssa valtuuskunnan kokouksen jälkeen syntyneen kattavan tulopoliittisen sopimuksen ulkopuolelle. Liiton ilmoitettua KT:lle sopimusluonnoksen hylkäämisestä sovittiin samalla siitä, että neuvotteluja pyritään jatkamaan joulun jälkeen. Lääkäriliitto pyrkii sopimusratkaisuun, mutta valtuuskunta kehotti hallitusta varautumaan myös järjestötoimiin siltä varalta, ettei neuvotteluissa päästä hyväksyttävään tulokseen. Nykyinen lääkärisopimus on voimassa tammikuun 98 loppuun, joten mahdollinen lakko voi alkaa aikaisintaan helmikuussa.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen menettely herätti ankaraa arvostelua Lääkäriliiton valtuuskunnassa. Työaikalain tullessa voimaan runsas vuosi sitten ei lääkärien työaikajärjestelyistä päästy keskitettyyn sopimukseen, vaan liitto joutui sopimaan niistä suoraan sairaanhoitopiirien kanssa. Tuolloin sovitut väliaikaisjärjestelyt umpeutuvat nykyisen sopimuskauden päättyessä tammikuun 98 lopussa, jolloin työaikalakiin liittyvät kysymykset on viimeistään ratkaistava.
Lääkäriliitto oli koko vuoden ajan pyrkinyt neuvottelemaan KT:n kanssa siitä, miten lääkärien perustyöajan ja päivystysajan säilyminen pääosin nykyisellään voitaisiin turvata työaikalain mukaisesti. Käydyistä neuvotteluista huolimatta kaikki keskeiset työaikakysymykset oli jätetty KT:n sopimusluonnoksessa ratkaisematta. Valtuuskunnassa kuntatyönantajaa moitittiin vastuuttomasta suhtautumisesta ja muistutettiin työaikajärjestelyjen olevan olennaisia koko terveydenhuollon toiminnan kannalta.
Monet valtuuskunnan jäsenistä epäilivät, onko kunnallisella alalla ylipäätään mahdollista neuvottelemalla kehittää palkkausta ja työaikajärjestelyjä. Kuntia ei näytä kiinnostavan mikään muu kuin budjetissa pysyminen, ei lisäsuoritteet, ei jonojen purku, ei työn laatu eikä perustyöajan pidennys. Kaikki liiton ehdotukset terveydenhuollon toiminnan parantamiseksi oli kustannussyihin vedoten jätetty pois sopimustarjouksesta.
Edunvalvonta tärkein toiminta- suunnitelmassa
Liiton toimintasuunnitelmaa vuodelle 1998 käsiteltäessä valtuuskunnan päähuomio kiinnittyi edunvalvontaan. Sen todettiin olevan liiton keskeisin toiminta-alue erityisesti tällä neuvottelukierroksella. Nyt tavoiteltavan palkkarakenneuudistuksen onnistuminen vaikuttaa lääkärien ansiotasoon pitkälle tulevaisuuteen.
Valtuuskunta katsoi, että sen kevätkokouksessaan vahvistamat tavoitteet ovat edelleen voimassa ja palkkarakenneuudistusta koskevia neuvotteluja pyritään jatkamaan entiseltä pohjalta. Päätavoitteena on sairaalalääkärien perustyöajan ansioiden tuntuva nostaminen. Suoritepalkkaus asetettiin keväällä erääksi keinoksi toteuttaa tasokorotus. Työnantajan kiinnostus suoritepalkkaukseen osoittautui odotettua vähäisemmäksi, mutta Kati Myllymäki totesi liiton olevan edelleen valmis sitä koskevan kokeilun käynnistämiseen tulevalla sopimuskaudella.
Tärkeimpänä terveyskeskuslääkäreitä koskevana tavoitteena on väestövastuujärjestelmään siirtyminen ja väestövastuusopimuksen kehittäminen siten, ettei yksittäisen lääkärin työmäärä kasva kohtuuttoman suureksi. Valtion sektorin lääkärien ongelmista käytettiin useita puheenvuoroja, joissa korostettiin erityisesti opettajien ja tutkijoiden palkkatason nostamista.
Liitto pyrkii keskitettyyn työaikaratkaisuun, jolla estetään yksittäisten työnantajien pyrkimykset siirtää perustyöaikaa päivystysajalle niin sairaaloissa kuin terveyskeskuksissa. Päivystysjärjestelmä pyritään säilyttämään pääosin nykyisellään. Juha Tuominen korosti, ettei aktiivivapaajärjestelmää saa romuttaa.
Työaikalakia koskevia tavoitteita toimintasuuunnitelmassa täsmennettiin toteamalla työaikalain määrittävän minimin työaikakorvauksille. Liitto vaatii käyttöön sellaisia työajan seurantajärjestelmiä, että työaikakorvaukset voidaan suorittaa täysimääräisinä lääkäreille. Eeva-Kaisa Mäkinen arvosteli sitä, että työajan seuranta on nykyisin kirjavaa eikä työaikalain mukaisia korvauksia makseta läheskään kaikissa sairaaloissa.
Juhani Ahovuo katsoi, että melkein valmiiksi neuvoteltu sopimuslääkärijärjestelmä kaipaa vielä korjausta erityisesti palvelualojen osalta ja totesi ehdotetun järjestelmän sisältävän liikaa harkinnanvaraisuutta. Lisäksi hän vaati sädelomaoikeuden turvaamista myös jatkossa.
Lisää rahaa terveydenhuoltoon
Toimintasuunnitelmaa vahvistaessaan valtuuskunta totesi liiton terveyspoliittisen ja työvoimapoliittisen toiminnan liittyvän kiinteästi edunvalvontaan. Liiton on viritettävä yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten terveydenhuoltoon saadaan lisää rahaa. Priorisointikeskustelujen tärkein kysymys on, miten terveydenhuolto priorisoidaan yhteiskunnan voimavaroja jaettaessa ja myös kansalaisten varainkäytössä. Lääkäriliiton ideoima tilaaja-tuottaja-malli tarjoaisi erään ratkaisun terveydenhuollon resurssiongelmiin, muistutti toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.
Työvoimapolitiikassa on huolehdittava siitä, ettei lääkärikoulutusta paisuteta liikaa, sillä työvoiman ylitarjonta vaikeuttaa osaltaan palkkaetujen puolustamista. Työnantaja pyrkii helpottamaan nykyisin orastavaa lääkäripulaa vaatimalla koulutusvolyymin lisäystä. Heikki Pälve totesi kuitenkin keinon tehottomaksi, sillä Suomen heikko palkkataso ajaa yhä suuremman osan spesialisteista ulkomaille.
Valtuuskunta oli huolissaan lääkärien koulutusmahdollisuuksista nykyisissä säästöpaineissa ja hyväksyi yksimielisesti Klas Winellin aloitteen, jossa hallitusta kehotettiin valmistelemaan vuoden 1998 valtuuskunnalle ehdotus kattavan täydennyskoulutusjärjestelmän sekä sitä koskevan rahoitussuunnitelman luomiseksi. Tavoitteena on varmistaa kaikkien lääkärien mahdollisuus ylläpitää ammattitaitoaan.
Valtakirjamenettely arveluttaa
Yksityisvastaanottovaliokunnan puheenjohtaja Risto Lantto selvitti valtuuskunnalle liiton Kansaneläkelaitoksen kanssa viime kuukausina käymiä ns. valtakirjamenettelyä koskevia neuvotteluja, joissa on pohdittu sairausvakuutuksen maksamista palveluntuottajille. Neuvotteluissa ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, miten valtakirjamenettelystä aiheutuva työ ja kustannukset korvattaisiin lääkäreille ja lääkäriasemille.
Useat valtuuskunnnan yksityisvastaanottoa harjoittavista jäsenistä pitivät valtakirjamenettelyä arveluttavana. Avoinna olevien kustannuskysymysten lisäksi ongelmana pidettiin sairausvakuutuskorvausten saajan hämärtymistä. Harri Juusela epäili, että valtakirjamenettelyn seurauksena Kelan korvaus voitaisiin mieltää lääkäreille suunnatuksi tueksi, jolloin poliitikkojen olisi helppo jatkossa poistaa se kokonaan.
Päätöksiä valtakirjamenettelyn suhteen ei tehty, vaan asia päätettiin ottaa uudelleen käsittelyyn valtuuskunnan kevätkokouksessa.
Kati Myllymäki jatkaa puheenjohtajana
Lääkäriliiton puheenjohtajana jatkaa ensi vuonna Kati Myllymäki ja varapuheenjohtajina Risto Ihalainen ja Lauri Kyllönen. Hallitus jatkaa muuten entisessä kokoonpanossaan, paitsi että Jarkko Ihalainen luopui tehtävästään ja hänen tilalleen valittiin kirurgian apulaislääkäri Timo Kaukonen OYS:sta. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä.
Valtuuskunta vahvisti liiton perusjäsenmaksuksi ensi vuonna 2 200 mk eli se nousee nykyisestä 40 markalla. Jäsenmaksuporrastus säilyy ennallaan.
