Björn Eklund Lääketiede 96 avajaisissa: Tutkimustyön resurssit turvattava

Lääketieteellisen tutkimuksen ja lääkärien täydennyskoulutuksen merkitystä terveydenhuollon laadun kehittämisessä korosti Lääkäriliiton puheenjohtaja Björn Eklund avatessaan Lääketiedetapahtuman 7.1.96 Helsingissä. Runsaat 3 000 lääkäriä eli noin joka viides on väitellyt ja tuoreen lääkärikyselyn mukaan peräti 60 % ammattikunnasta osallistuu tutkimustyöhön joko päätoimessaan tai sen ulkopuolella.

- Tällaisia lukuja ei liene olemassa mistään muusta akateemisesta ammattiryhmästä. Jotta tämä motivoituminen saadaan pidetyksi yllä, tulee lääketieteelliseen tutkimustyöhön suunnatut varat turvata. Lääketieteellisille tiedekunnille tulisi vuosikausia jatkuneen säästökeskustelun jälkeen antaa rauha ja resurssit suorittaa päätehtäväänsä tieteellistä tutkimusta ja lääkärikoulutusta, totesi Eklund.

Euroopan Unioniin liittyminen ei ole toistaiseksi paljonkaan vaikuttanut suomalaiseen terveydenhuoltoon. Opetusministeriön työryhmässä on valmisteltu suomalaisen spesialiteettivalikoiman sopeuttamista EU:n järjestelmään. Eklund myönsi, että Suomen lukumäärältään maailmanennätystasoa olevassa 92 erikoisalassa on supistamisen varaa, mutta katsoi kuitenkin, että meidän tulee voida säilyttää omaa terveydenhuoltoamme varten sellaisiakin lääketieteen erikoisaloja, joita ei yleisesti Euroopassa tunneta. EU:n direktiivissä mainitaan kaikkiaan 50 spesialiteettia, mutta myös kansallisten erikoisalojen olemassaolo sallitaan.

EU:n piirissä on tehty alustavat päätökset pidentää perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen kestoa nykyisestä kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Eklund esitti, että viimeistään tämän lisäpätevöitymisvaiheen pidentyessä tulee Suomessakin purkaa sen kytkentä lääkärien itsenäiseen ammatinharjoittamisoikeuteen. Useimmissa muissa Euroopan maissa lisäpätevöityminen on eräänlainen yleislääketieteen erikoistumiskoulutus ja Suomessakin sen suorittamista voidaan edellyttää perusterveydenhuollon vakituisissa tehtävissä toimivilta.

- Tässä yhteydessä tulee torjua suunnitelmat palauttaa orientoivaa vaihetta vastaava osalaillistusjärjestelmä, jota meiltä eivät mitkään direktiivit tai muut määräykset vaadi, huomautti Eklund.

Avauspuheessaan hän käsitteli myös Lääkäriliiton ajankohtaisia terveyspoliittisia tavoitteita. Liiton yhdessä Tehyn kanssa tekemä esitys terveydenhuollon tavoitteellisuuden, rahoituksen ja laadun parantamiseksi on edennyt siten, että eduskunta on ottamassa entistä määrätietoisemman roolin terveydenhuollon kehittämisessä. Ensimmäinen kansanterveyskertomus eduskunnalle annetaan tänä vuonna. Liiton pari vuotta sitten esittämä aloite hoitotakuujärjestelmästä on johtanut järjestelmän kokeilun käynnistymiseen muutamissa sairaanhoitopiireissä tämän kevään kuluessa.

Terveydenhuolto työllistämään

Valtioneuvoston tervehdyksen tapahtumalle tuonut ministeri Sinikka Mönkäre käsitteli puheessaan laman vaikutuksia terveydenhuoltoon sekä ajankohtaisia terveyspoliittisia linjauksia. Hän katsoi sosiaali- ja terveydenhuollon sopeutuneen niukentuvien resurssien olosuhteisiin yllättävän hyvin: tuottavuus on parantunut, hoidettujen potilaiden määrä on kasvanut ja jonot lyhentyneet.

Samalla kuitenkin terveydenhuoltohenkilöstö on joutunut tiukemmalle kuin koskaan ennen rauhan aikana. Mönkäre piti epäkohtana sitä, että työssä vakinaisesti oleva ammattiväki uupuu, vaikka hyvin koulutettua henkilöstöä on kortistossa tuhatmäärin. Heitä yritetään turhauttavasti korvata työllisyysvaroin palkattavilla kouluttamattomilla tilapäishenkilöillä, joiden perehdyttäminen sitoo runsaasti voimavaroja. Hän esitti, että työllisyysohjelmissa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työn jakamiseen ammattitaitoisen väen kesken.

- Uusia työpaikkoja näyttäisi voivan syntyä merkittävästi ja kestävästi vain työllisyysvaltaisille palvelualoille. Hyvinvointisektorissa on mielekästä työtä, joka ei ole konein korvattavissa. Nyt on oikea aika panostaa terveydenhuollon työelämän kehittämiseen.

Mönkäre mainitsi keskeisinä terveydenhuollon lähiajan linjauksina ehkäisevän työn painottamista, johtamisen kehittämistä sekä perusterveydenhuollon väestövastuujärjestelmän ulottamista koko maahan. Hän piti väestövastuujärjestelmää viime vuosien merkittävimpänä terveyspoliittisena uudistuksena, sillä se on osoittautunut myönteiseksi niin potilaiden, lääkärien kuin taloudenkin näkökulmasta.

Ministeri Mönkäre totesi kannattavansa terveydenhuollon veropohjaista rahoitusmallia ja pahoitteli viime aikoina tehtyjä palvelumaksujen korotuksia.

- Erityisesti suuret tasamaksut ovat luonteeltaan köyhiin ja kipeisiin kohdistuvaa verotusta. Meillä harjoitettava omintakeinen maksupolitiikka on jo kiusallisen kovaotteista kansainvälisesti vertaillen. Rahoitusongelmia ei ole kyetty ratkaisemaan, mutta kotitalouksien ahdinkoa on pahennettu ja palvelujen saatavuutta vaikeutettu. Kotitalouksien osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on kasvanut vuodesta 1991 vuoteen 1994 12 prosentin tasolta 19 prosenttiin ja pienituloiset maksavat suhteessa aiempaa suuremman osuuden. Nyt on suunnantarkistuksen aika, totesi Sinikka Mönkäre.

Infektiot teemana

Lääketiedetapahtuman tämänkertaisena teemana oli "Infektiot - haaste hoidolle". Infektiot eivät ole voitettu vitsaus, vaan niihin kuolee Suomessa vuosittain yhtä paljon ihmisiä kuin sydäninfarktiin tai syöpään. Monenlaisten kärsimysten ohella ne aiheuttavat suuria kustannuksia niin terveydenhuollolle kuin kansantaloudellekin. Lähes voitetuksi luullut infektiot ovat viime aikoina uudelleen alkaneet yleistyä ja ongelmia pahentaa mikrobien lisääntynyt vastustuskyky antibiootteja kohtaan.

Päivien aikana käsiteltiin infektioita lääketieteen eri alueilla. Kaikkiaan tapahtumassa pidettiin kuutisenkymmentä kurssia, lounaskokouksia, pienryhmäkursseja, posterinäyttely sekä Valokeilassa -luennot. Tapahtumaan osallistui noin 4 000 lääkäriä.

Matti Äyräpään palkinto Leena Palotielle

Duodecim-seuran myöntämän Matti Äyräpään palkinnon sai tällä kertaa professori Leena Palotie tunnustuksena uraauurtavasta tieteellisestä tutkimustyöstään erityisesti perinnöllisten tautien molekyyligenetiikan ja biokemiallisen taustan selvittämiseksi. Palkinnon suuruus on 60 000 markkaa.

Oulussa professori Kari Kivirikon tutkimusryhmässä uransa aloittanut Palotie on saavuttanut runsaasti kansainvälistä tunnustusta. Geenitutkimuksen pioneerina hän näki jo varhain tarpeen tutkia suomalaisten omia, harvinaisia perinnöllisiä tauteja. Hänen johdollaan on paikannettu usean suomalaisen taudin geeni ja joidenkin takana oleva geenivirhekin on löydetty.

Professori Palotien tutkimusryhmä työskentelee Kansanterveyslaitoksella lääketieteellisen molekyyligenetiikan osastolla ja Leena Palotie on vuoteen 2000 saakka nimitetty Helsingin yliopiston lääketieteellisen genetiikan professoriksi. Hän on tunnettu esimerkillisenä tutkimustyön johtajana ja innostajana. Hänen ryhmässään toimii 37 aktiivista nuorta tutkijaa ja hänen ohjauksessaan on valmistunut 17 väitöskirjaa sekä lukuisia muita opinnäytteitä. Palotien ansiona on myös kyky tiedottaa tieteestä suurelle yleisölle ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla.

Pohjolan palkinto Kimmo K. Mustakalliolle

Lääketiedetapahtuman yhteydessä jaettiin nyt 16. kerran Pohjola-yhtiöiden palkinto, joka tällä kertaa myönnettiin HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalan ylilääkärille professori Kimmo K. Mustakalliolle. Hän sai 50 000 markan suuruisen palkinnon tunnustuksena kotimaisista ja kansainvälisistä ansioistaan ihotautien tutkijana ja hoitomuotojen kehittäjänä.