Hallituksen kokous 11.4.2002: Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys perustettiin
Lääkäriliiton hallitus päätti perustaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyden. Lääkäri voi aloittaa erityispätevyyteen tähtäävän koulutuksen yleislääketieteen, lastentautien, lastenneurologian tai lastenpsykiatrian erikoislääkärin tutkinnon suoritettuaan. Pohjakoulutukseksi voidaan perustelluista syistä hyväksyä myös muun alan erikoislääkärintutkinto.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja ehkäisevään työhön panostaminen on valtakunnallisesti nähty tärkeäksi terveydenhuollon painopistealueeksi. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyöhön erityisesti perehtynyt lääkäri voi olla omalla paikkakunnallaan merkittävä terveyspalvelujen kehittäjä. Erityispätevyys myös kohottaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon arvostusta sekä väestön että lääkärikunnan keskuudessa. Yhteiskunnallisista muutoksista johtuen on erikoislääkärikoulutuksessa havaittu kattavuuden puutetta lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyössä.
Noin neljäsosa väestöstä on lapsia ja nuoria. Nykypäivänä eri-ikäisten lasten ja nuorten ongelmat ovat monimutkaistuneet. Niiden selvittely ja hoito sekä työskentely lasten vanhempien kanssa vaativat lääkäriltä erityisiä taitoja, kuten työ lääketieteellisenä asiantuntijana moniammatillisissa ryhmissä ja verkostoissa. Voidakseen vastata työn asettamiin haasteisiin lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa toimiva lääkäri tarvitsee erityisperehtyneisyyttä, jota mikään erikoislääkärintutkinto ei yksinään takaa. Hyvin toimivassa hoitoketjussa perusterveydenhuollon lääkärien on tunnettava tarkkaan myös lasten ja nuorten sairaudet sekä niiden hoito.
Lisääntyneen tutkimustiedon avulla on mahdollista havaita merkit, jotka ennakoivat lapsen tai nuoren kehityksen häiriintymistä. Näitä ovat esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt, oppimisvaikeuksia ennakoivat oireet, lapsuusiän masennus ja kouluikäisen käytöshäiriöt. Näillä kaikilla on osoitettu olevan yhteys nuoruus- ja aikuisiän mielenterveysongelmiin sekä syrjäytymisvaaraan.
Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyden taustatahoina toimivat Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen yhdistys, Kunnallislääkärit ry, Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Lastenneurologinen yhdistys, Suomen Yleislääketieteen yhdistys ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys.
Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä on perustettu vuonna 1993. Eri erityispätevyyksiä on tähän mennessä perustettu 32 ja yksittäisiä erityispätevyyksiä myönnetty 1 272 lääkärille. Joustavan jatkokoulutusjärjestelmän tarkoituksena on innostaa jäsenistöä lisäpätevöitymiseen ja ammatilliseen kehittymiseen sekä täydentää asetuksella säädettyä yliopistollista erikoislääkärikoulutusta, joka ei voi täysin kattaa lääketieteen kehittyvää kenttää.
Hallitus keskusteli alustavasti liiton seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteista. Edunvalvontavaliokunta oli omassa kokouksessaan käsitellyt periaatteellisia linjauskysymyksiä. Sen mielestä liiton tavoitteiden asettamisen pitäisi muuttua pitkäjänteisempään suuntaan, eikä olla pelkästään neuvottelukierroskohtaista. Näitä strategisia linjanvetoja voitaisiin ratkaista VES:llä, paikallistasolla tai viranomaispäätöksin.
Myös valtuuskunnan kevätkokouksen esityslistalla on keskustelu seuraavan kierroksen tavoitteista.
Kansallisessa terveysprojektissa esitettiin, että EML-järjestelmästä luovutaan asteittain. Ne lääkärit, joilla on erikoismaksuluokkaoikeus, säilyttävät oikeuden työuransa loppuun. Liiton hallituksen mielestä EML-asia tulee ratkaista erillisenä virkaehtosopimusratkaisusta.
Hallitus keskusteli liiton arvoista ja visiosta. Se päätti omien näkemystensä esittämisestä valtuuskunnalle, joka puolestaan käsittelee asiaa kevätkokouksessaan.
Hallitus päätti ehdottaa valtuuskunnalle myös tupakoinnin vähentämistä koskevan julkilausuman antamista.
Liiton hallitus keskusteli kansallisen terveysprojektin esityksistä. Se totesi tyytyväisenä, että valtiovalta on vihdoinkin ottanut terveydenhuollon osaksi tulevaisuuden strategioita ja pyrkii kehittämään sitä. Hallitus totesi myös, että moni asia on terveysprojektissa mennyt toiseen suuntaan kuin liitto on asian nähnyt. Tästä huolimatta liitto on jatkossakin aktiivisesti mukana työskentelemässä paremman terveydenhuollon puolesta.
