Hallituksen päätöksiä 2.6.94 Palkkoja nostettava ensi vuonna
Koska kuntien taloudellinen tilanne on tasapainottunut ja paikalliset säästövelvoitteet toteutuneet vaadittua suurempina, Lääkäriliitto esittää ensi vuodelle prosenttilinjaisia palkankorotuksia. Voimassa olevan kaksivuotisen virkaehtosopimuksen mukaan kuntien oli määrä säästää henkilöstömenoja keskimäärin vähintään 2,7 %:lla vuosina 94 ja 95. Ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden säästötoimet supistavat kuitenkin palkkamenoja tätä enemmän eli noin 4 %.
Kunnalliseen virkaehtosopimukseen ei sisälly nimellispalkkojen korotuksia, mutta vuotta 95 koskevia sopimusehtoja on määrä tarkistaa ensi syksyn kuluessa. Liitto katsoo, että prosentuaalisilla palkankorotuksilla tulee kompensoida kuntatasolla tehtyjä palkkakustannusten leikkauksia. Kaksivuotinen sopimus on mahdollista irtisanoa päättymään jo kuluvan vuoden marraskuussa, ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen.
Lääkäriliitto edellyttää, että nykyisen kaltaisista kuntatason säästösopimuksista luovutaan. Vaivalloista ja henkilöstösuhteita repivää paikallista neuvottelumenettelyä ei pitäisi soveltaa yleisten kuntatalouden ongelmien hoitoon vaan ainoastaan silloin, kun siihen on erityinen kuntakohtainen syy. Paikallissopimusten alkuperäisenä tavoitteena oli antaa kunnille mahdollisuus virkaehtosopimusta parempien palkkojen maksuun ja siten kannustaa henkilöstöä työn tuottavuuteen ja laadun kehittämiseen. Jos kuntatason sopimusoikeutta käytetään vain säästötarkoituksessa, tulee koko neuvottelumenettelyä säätelevä pääsopimus liiton mielestä irtisanoa.
Lääkäriliitto vaatii myös luottamusmiessopimuksen uudistamista. Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana käydyt paikallisneuvottelut ovat saaneet luottamusmiehet kestämättömään tilanteeseen, sillä neuvottelut ovat vieneet aikaa moninkertaisesti enemmän kuin mitä luottamusmiessopimuksessa on niihin varattu.
Työaikakaton mahdollisuuksia selvitetään
Lääkäriliiton valtuuskunnan 6.5. hyväksymässä ponnessa edellytetään hallituksen ryhtyvän selvittämään työaikakaton aikaansaamista lääkäreille. Parhaillaan on meneillään lääkärien päivystysvakansseja koskeva kartoitus, jonka pohjalta liitto ryhtyy neuvottelemaan asiasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ensi syksynä. Hallitus piti tärkeänä tutkia mahdollisuudet lakisääteisesti tai virkaehtosopimuksin rajoittaa lääkärien työsidonnaisuutta ja siten parantaa ammattikunnan työllisyyttä.
Valtakunnallinen suunnitelma mitäänsanomaton
Hallitus keskusteli vuosia 1995-98 koskevasta valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmasta, josta sosiaali- ja terveysministeriö oli pyytänyt liiton lausuntoa. Hallitus totesi valtakunnallisen suunnittelun menettäneen merkityksensä, kun resurssiohjaus valtionosuusuudistuksen tuloksena lopetettiin. Suunnitelmaa pidettiin mitäänsanomattomana ja epäjohdonmukaisena. Siitä ei ole löydettävissä terveyspoliittisia linjauksia, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on sidottu tiukasti toisiinsa. Myönteisenä pidettiin kuitenkin sitä, että suunnitelmaan oli omaksuttu liiton esittämä hoitotakuun periaate.
Laatujärjestelmä-työryhmä perustettiin
Lääkäriliitto on jo useamman vuoden ajan esittänyt jatkuvan laadunparantamisjärjestelmän luomista terveydenhuoltoon ja liiton virittämän keskustelun tuloksena Suomessa onkin eri tahoilla käynnistynyt laatuprojekteja. Hallituksessa pidettiin kuitenkin tärkeänä perustaa liitolle hanke, jossa keskityttäisiin lääkärien rooliin laadunarvioinnissa.
Hallitus pääti asettaa laatujärjestelmätyöryhmän ja nimetä sen puheenjohtajaksi Juha Metson, jäseniksi Kale Juvan ja Kari Pylkkäsen sekä sihteeriksi Hannu Halilan. Työryhmän tulee kuluvan vuoden loppuun mennessä laatia konkreettinen ehdotuksensa liiton roolista terveydenhuollon laadunarvioinnissa.
Kehitysvamma-lääketieteen erityispätevyys
Hallitus hyväksyi Suomen Kehitysvammalääkärit ry:n esityksen kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden perustamisesta sekä siihen liittyvästä koulutusjärjestelmästä. Käytännössä tämä merkitsee yhdistyksen aiemmin myöntämän pätevyyden liittämistä Lääkäriliiton uuteen erityispätevyysjärjestelmään.
Pohjoismainen koulutusyhteistyö
Hallitus päätti maksaa 15 000 Tanskan kruunun jäsenmaksun Nordisk Federation för Medicinsk Undervisningille (NFMU) sekä edellyttää, että järjestön toimintaa supistetaan sen taloutta vastaavalle tasolle. Lisäksi liitto esittää, että NFMU:n toiminnan painopistettä siirretään lääkärien peruskoulutuksesta jatko- ja täydennyskoulutukseen.
Apurahat
Päätettiin myöntää liiton jäsenten haettavaksi julistetut kehitysyhteistyöapurahat seuraaville henkilöille: Erik.lääk. Erkki Alho 6 500 mk, LL Terttu Heikinheimo 3 500 mk, LL Tuula Pelkonen 30 000 mk, LL Outi Rajatalo 10 000 mk ja LL Teijo Sormunen 10 000 mk. Hakijoita oli yhteensä 17.
Terveystaloustieteen apurahoina myönnettiin terv.joht. Risto Ihalaiselle 15 000 mk, LL Jussi Jokiselle 10 000 mk, LL Arja Kankkuselle 5 000 mk, LL Pirkko Kaukorannalle 5 000 mk ja erik.lääk. Lisa Pelttarille 5 000 mk. Terveystaloustieteen apurahaa haki yhteensä 8 henkilöä.
