Hallituksen suunnittelukokous 25.-27.9.2001: Paikallisen toiminnan kehittäminen pohdittavana
Lääkäriliiton hallitus kokoontui perinteiseen suunnittelukokoukseen syyskuun lopulla. Kokouksessa pohdittiin liiton arvoja ja visioita, paikallisen toiminnan kehittämistä, jäsenpalvelujen kehittämistä, kansainvälistä toimintaa sekä toimiston kehittämistä.
Arvot ovat kaiken toiminnan taustalla. Visio on tulevaisuuden kuva eli se, mihin liitto on menossa. Keskustelussa liiton arvoista nousi esille eettisyys, kollegiaalisuus ja korkea ammattitaito.
- Vahva me-henki on peruste menestykselle. Liittotasolla arvopohja tulee punnita jäsenistöstä käsin, totesi liiton tiedotuspäällikkö Anne-Maj Aunula alustuksessaan.
Myös toiminnanjohtaja Markku Äärimaan mielestä yksi menestystekijöistä on, että koko yhteisö pystytään sitouttamaan yhteiseen arvomaailmaan.
- Tämä on ehkä helpompaa lääkäreille kuin joillekin muille ammattiryhmille. Onhan olemassa lääkärin etiikka ja vala. Lääkäriliiton yksi tehtävä on puolustaa ammattiprofession arvoja ja olla johtajana lääkärien arvomielipiteen ja henkisen maailman kehittämisessä.
Liiton puheenjohtaja Heikki Pälve totesi, että lääkärien eettinen pohja on todella korkea.
- Näen, että lääkäri on potilaan asian ajaja. Siitä lääkärin arvot kumpuavat. Myös jäsenistön olisi syytä pohtia arvoja.
Risto Lanton mielestä arvokeskustelun tarkoitus on siinä, että se on toiminnan kehittämisen väline.
- Meidän pitää tarkastella sitä, mitkä ovat liiton tavoitteet ja mitkä ovat keinot niihin.
Hallitus päätti perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on antaa hallitukselle esitys liiton arvoista ja visiosta 1.12.2001 mennessä. Siihen kuuluvat Anne-Maj Aunula, Jaakko Karvonen, Heikki Pälve ja Markku Äärimaa.
Suunnittelukokouksen asialistalla oli myös paikallistoiminnan kehittäminen. Pälve toi esille alustuksessaan asioita, joiden avulla saataisiin liiton paikalliseen toimintaan jatkossa lisää potkua.
- Toimiston järjestö- ja neuvotteluosastojen työtä tulee lähentää tai yhdistää. Tästä uudesta osastosta tulee nimetä kullekin yliopistosairaalapiirille vastuuhenkilö, joka on vuoden mittaan aktiivisesti yhteydessä vastuupiirinsä luottamusmiehiin. Yliopistopaikkakuntien terveyskeskusten pääluottamusmies hoitaa vastaavalla periaatteella ko. alueen terveyskeskusten asioita, linjasi Pälve.
Paikallistason rutiinikokouksiin tulisi mukaan automaattisesti liiton suojelusenkeli.
- Niihin kutsutaan alueen muidenkin lääkäritoimipisteiden luottamusmiehet ja nämä puolestaan apua tarvitessaan ottavat yhteyttä ko. pääluottamusmieheen tai liiton suojelusenkeliin.
Lisäksi pyyntöä kutsua liiton apua paikallisiin neuvotteluihin noudatetaan.
- Tämä ns. enkeli voi olla mukana myös silloin, kun ei ole mitään suurta kiistaa, totesi Pälve.
Hän listasi myös muita kehittämisasioita.
- Pääluottamusmiehille hankitaan tarpeellinen viikoittainen vapaa luottamusmiestoimintaa varten. Lisäksi luottamusmiestunti järjestään kussakin työyksikössä puolivuosittain. Se olisi hyvä tilaisuus myydä jotain tiettyä asiaa.
Pälve totesi, että ylilääkärien ja luottamusmiesten välistä yhteistyötä lisätään epävirallisin kokouksin.
- Myös luottamusmieskoulutusta tehostetaan. Kutsutaan kerrallaan pienempi ja homogeenisempi joukko koulutukseen. Lisäksi opetetaan ja harjoitellaan neuvottelutoimintaa.
Keskustelussa nousi esille myös tietopalvelujen kehittäminen, jota kautta liiton toimisto voisi entistä paremmin tukea paikallista neuvottelutoimintaa.
Hallitus antoi järjestövaliokunnalle tehtäväksi tuoda esityksen paikallisen toiminnan kehittämisestä hallitukselle 1.12.2001 mennessä.
PALKKASUOSITUKSIA KOROTETTIIN
Suunnittelukokouksen jälkeen pidettiin ns. rutiiniasioiden kokous.
Liitolla on olemassa neljä eri palkkasuositusta: tuntipalkalla työskentelevien lääkärien palkkasuositus, kasvatusneuvolapalkkasuositus, reumatoimistojen poliklinikoiden lääkärien palkkasuositus sekä yksityisissä laboratorioissa ja teollisuuden palveluksessa sivutoimisina työsuhteisina lääkäreinä toimivien laboratoriolääkärien palkkasuositus.
Hallitus päätti korottaa näitä palkkasuosituksia 11 prosentilla 1.11.2001 alkaen.
Liiton hallitus hyväksyi koulutusvaliokunnan ehdotuksen liiton näkemykseksi täydennyskoulutuksen rahoitukseksi. Hallitus oli tammikuussa 2001 antanut koulutusvaliokunnalle tehtäväksi tehdä suunnitelma lääkärien täydennyskoulutuksen rahoittamisesta.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan lääkärien täydennyskoulutukseen osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Ensisijainen vastuu rahoituksesta on työnantajilla.
Liitto katsoo, että pyritään valtakunnalliseen puitesopimukseen täydennyskoulutuksen laadusta, määrästä, osallistumismahdollisuuksista ja rahoituksesta laajapohjaisen lääkärien täydennyskoulutuksen toimesta. Täydentävän rahoituksen osalta huomioidaan edellä esitetyt näkökohdat. Sopimukseen voidaan liittyä paikallisesti.
Yksittäisen lääkärin tasolla täydennyskoulutussuunnitelman laatiminen tulee kytkeä säännöllisiin kehityskeskusteluihin ja työyhteisön kehittämiseen.
Täydennyskoulutuksen sijaan pyritään entistä enemmän käyttämään laajempaa lääkärin jatkuvan ammatillisen kehittymisen käsitettä.
ANDROLOGIAN ERITYISPÄTEVYYS PERUSTETTIIN
Liiton hallitus päätti perustaa andrologian erityispätevyyden ja hyväksyä sille koulutusohjelman.
Andrologian erityispätevyyteen tähtäävän ohjelman tavoitteena on antaa urologian tai naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin oikeudet omaavalle valmiudet miehen lisääntymiselinten sairauksien diagnostiikan ja hoidon toteuttamiseen erikoissairaanhoidossa sekä alan kliiniseen tutkimustyöhön ja opetustehtäviin.
Poikkeustapauksissa aivan erityisistä syistä voidaan pätevöitymisohjelmaan hyväksyä pohjakoulutukseksi muu erikoislääkärin tutkinto. Koska kyseessä on nimenomaan kliininen erityispätevyys, on pätevöitymistä suunnittelevan osoitettava pitkäaikainen kliininen kokemus potilaiden parissa. Hänen on osoitettava taidot, jotka vastaavat laajuudeltaan urologien ja gynekologien ko. pätevyyteen vaadittavia tietoja ja taitoja.
APURAHOJA MYÖNNETTIIN
Lääkäriliitto julisti viime kesäkuussa liiton jäsenten haettavaksi apurahoja stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta. Käyttötarkoituksia oli kaksi. Apurahoja sai hakea kansainvälisiin tehtäviin ja erityisesti kehitysmaissa lääkärinä toimimiseen tähtäävän koulutuksen kurssimaksuihin sekä matka- ja majoituskustannuksiin. Toisena kohteena oli lääkärien työoloihin ja jaksamiseen liittyvän tutkimuksen tai koulutuksen kustannukset.
Lääkäriliiton hallitus päätti myöntää apurahoja kuuteen hankkeeseen.
Tarja Heiskanen-Kosma: 20000 markkaa Perun Limassa järjestettävään Gorgas Course in Clinical Tropical Medicine 28.1.-29.3.2002.
Laura Lehtola-Vanhanen: 20 000 markkaa Perun Limassa järjestettävään Gorgas Course in Clinical Tropical Medicine 28.1.-29.3.2002.
Marianne Trias: 13 500 markkaa MSc in Health Systems Management, Lontoon yliopiston etäopiskeluna, 3 osakurssia 2001-2002.
Pirjo Lindfors: 14 500 markkaa anestesialääkäreiden työoloihin ja jaksamiseen liittyvä väitöskirjatutkimukseen 2001-2001.
Sanna Talja: 2 000 markkaa tutkimukseen työnohjauksen vaikutuksesta lääkäreiden työssä jaksamiseen.
Anja Tuulonen: 10 000 markkaa systeemidynamiikan sovellusprojektiin 8/2001-12/2002 - Miten silmätautien erikoislääkäreiden vaihtuvuus saadaan pienentymään julkisen sektorin sairaaloissa?
