Järjestövaliokunta - mihin sitä tarvitaan?
Suomen Lääkäriliitolla on useita valiokuntia, jotka SLL:n hallitus on asettanut lähinnä valmistelemaan esille tulevia asioita. Valiokuntien puheenjohtajana toimii hallituksen keskuudestaan valitsema henkilö. Järjestövaliokunta voi rivijäsenestä ensin alkuun tuntua varsin kaukaiselta toimielimeltä, mutta sen hoitamat tehtävät ovat kuitenkin liiton ydinolemusta ja koskettavat tavalla tai toisella jokaista lääkäriliiton jäsentä.
Järjestövaliokunta muodostuu SLL:n aluepäälliköistä, joita on seitsemän: Oulussa Riitta Keskitalo, Kuopiossa Hannu Kokki, Lahdessa Veikko Heinänen, Tampereella Timo Rinne, Turussa Kaisa Nissinen-Paatsamala, Helsingissä sairaaloiden edustajana Jorma Räsänen ja Helsingin terveyskeskuksen sekä muun Uudenmaan edustajana Juha Rytsölä. Tämän lisäksi järjestövaliokuntaan kuuluvat tänä vuonna Eino Hietanen, joka on TYKS:n pääluottamusmies, Paavo Rasilainen, joka puolestaan on Valkeakosken terveyskeskuksen pitkäaikainen luottamusmies, Jukka Mattila - kuntoutuslääkäri ja varapuheenjohtaja Olli Meretoja HYKS:ta sekä valtion jaoksen puheenjohtaja Pekka Saarinen ja Medisiinariliiton tarkkailija Ulla Jaatinen ja sihteerinä toimii vt. järjestöpäällikkö Synnöve Mynttinen. Liiton toimistosta ovat mukana lakimiehet Marja Luokkamäki, Taisto Rautpalo ja neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen.
Järjestövaliokunnan tehtävänä on kehittää liiton työtaisteluvalmiutta ja luottamusmiesjärjestelmää. Mikä sitten onkin neuvottelukierroksen rahallinen tavoite, järjestövaliokunta kehittää ja suunnittelee ne toimet, joilla tavoitteisiin päästään, jos pelkät neuvottelut eivät auta. Järjestövaliokunta vastaa myös näiden toimien käytännön toteutuksesta. Tämä tuo järjestövaliokunnan hyvin lähelle jokaista jäsentä, sillä olipa työtaistelusuunnitelma minkä tyyppinen tahansa, sen toteuttamiseen tarvitaan jäsenet.
Yhteydenpito jäseniin on järjestövaliokunnan keskeisiä tehtäviä. Paikallisosastojen ja alaosastojen kokouksiin pyritään osallistumaan; mm. aluepäälliköt käyvät omalla alueellaan mahdollisuuksiensa mukaan kokouksissa. Tarkoituksena on välittää tietoja ja saada tietoon jäsenistön mielipiteitä. Järjestövaliokunta pyrkii samalla tukemaan ja kehittämään paikallisosastojen ja alaosastojen toimintaa. Vasta yhdessä me olemme toimiva, aikaansaava ja vahva edunvalvontajärjestö.
Järjestövaliokunnassa valmistellaan myös lääkärien työsuojeluun ja työympäristöön liittyvät kysymykset. Työaikalaki, ja siihen liittyvät työsuojelulliset kysymykset, ovat tarkastelun kohteina myös järjestövaliokunnassa.
Erittäin oleellinen linkki koko yhteistoiminnassa jäsenistön ja liiton välillä ovat luottamusmiehet, joiden toiminnan tukeminen kuuluu järjestövaliokunnalle. Järjestövaliokunta pyrkii kehittämään luottamusmiesjärjestelmää ja huolehtii sopimuskoulutuksesta eli järjestää useita luottamusmiespäiviä vuoden aikana. On sekä koko maan luottamusmiehille yhteiset päivät että alueellisia luottamusmiespäiviä. Lisäksi järjestövaliokunta huolehtii myös muun järjestökoulutuksen, esimerkiksi paikallisosastojen ja alaosastojen puheenjohtajille suunnattujen tiedotus- ja koulutustilaisuuksien järjestämisestä.
Luottamusmiesjärjestelmä on varmasti, tai ainakin sen pitäisi olla, yksi konkreettisimmista jäseneduista, joita Lääkäriliitto jäsenelleen tarjoaa. Liiton jäsenille kuuluu luottamusmiehen tarjoama tuki ja apu erilaisissa palkka- ym. työsuhdeasioissa. Aina silloin, kun kuulen jonkun haluavan erota liitosta tai jäädä liiton ulkopuolelle, mietin, haluaako hän ryhtyä "vapaamatkustajaksi" vai uskooko tuo kollega todella olevansa niin vahva, että selviää yksin palkkaetujensa ajan tasalla pitämisestä ja työsuojelullisista asioista, kun vastassa on oman keskusjärjestönsä (KT) ohjaama työnantaja. Jos ei kuulu joukkoon, ei voi hyödyntää joukkovoimaa.
Minä uskon yhteis- ja järjestövoimaan, siihen, että asiansa osaavat paikallisosastojen/alaosastojen toimihenkilöt ja työpaikoilla luottamusmiehet sekä aktiiviset lääkärijäsenet yhdessä saavat tulevalla sopimuskieroksella sen, mikä lääkäreille kohtuudella kuuluu.
