Kale Juva Lääketiedetapahtuman avajaisissa: Hoitotakuu on potilaan oikeus
Jotta käypä hoito olisi taattu tasapuolisesti kaikille asuinpaikasta riippumatta tulisi maahamme kehittää valtakunnallinen hoitotakuujärjestelmä, esitti dosentti Kale Juva Lääketiede 94 -tapahtuman avajaisissa. Hoitotakuu tarkoittaa, ettei kunta taloudellisiin tai muihin syihin vedoten voisi evätä tai viivyttää asukkaiden hoitoonpääsyä. Julkisuuteen on tuotu esimerkkejä, joissa väitetään, ettei potilas ole säästösyistä kaikissa tapauksissa saanut tilansa edellyttämää käypää hoitoa.
Kuva: Markku Mannelin
- Potilaalle tulee antaa takeet siitä, että hän pääsee lääkäriin tietyn ajan sisällä, kuten omalääkärijärjestelmässä on laita, ja että hän saa sairautensa edellyttämän erikoislääkärin hoidon määritellyn ajan kuluessa. Ellei kunta pysty tai halua järjestää asukkaillensa valtakunnallisen hoitotakuun tarkoittamaa hoitoa, olisi kuntalaisella tällöin oikeus hakeutua valitsemaansa hoitoyksikköön. Laskun maksaisi kuntien yhdessä vastaama tasausrahasto.
Juva katsoi, että hoitotakuun linjoista tulisi sopia lääketieteellisin perustein konsensusmenettelyllä, jolloin todettaisiin käypä hoito ja miten nopeasti siihen on päästävä.
Hän piti tärkeänä myös potilaiden valinnanvapauden turvaamista. - Valinnan mahdollisuus on laatukriteeri, se luo sinänsä luottamusta. Sairauskustannusten verovähennysoikeuden häviäminen ja sairausvakuutuksen etuisuuksien väheneminen yhdessä valtionosuusjärjestelmän käyttöönoton myötä ovat kaventaneet valinnan mahdollisuutta.
- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon etäisyys on kasvanut ja toivoisin poliittisilta päättäjiltä rohkeutta lähteä laatimaan koko terveydenhuoltoa kattavaa yleistä terveydenhuoltolakia. Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki joutaisivat remonttiin. Rajan poistaminen lopettaisi rajariidat.
Koulutusmääriä supistettava tuntuvasti
Juva käsitteli avajaispuheessaan lääkärien työttömyyteen ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Vastavalmistuneiden lääkärien on työtilaisuuksien puuttuessa lähes mahdoton suorittaa orientoivan vaiheen palvelua ja vuoden kuluttua tilanne vaikeutuu entisestään, kun uusien lisensiaattien on ETA-säännösten mukaisesti suoritettava perusterveydenhuollon 2-vuotinen kliininen lisäkoulutus.
- Kuntatyönantajalla ei ole kiinnostusta koulutukseen, ei määrään tai laatuun, sille riittää, että on henkilökuntaa. Valtiovallan tulee järjestää koulutusresurssit, koska kunnat eivät sitä tule tekemään. Tietysti toinen mahdollisuus on unohtaa tätä koskeva ETA-säännöstö.
Juva totesi, että meillä on vuosituhannen vaihteessa 2 000-3 000 lääkärin reservi, joten sisäänottoja tulisi pudottaa vielä merkittävästi tavoitteeksi asetetusta 350:stä. Maan terveydenhuolto ei hänen mukaansa vaarantuisi, vaikka sisäänotto lopetettaisiin kokonaan pariksi vuodeksi. Sapattitauko tarjoaisi tiedekunnille aikaa sopeutua jo tehtyihin ja tulossa oleviin resurssien leikkauksiin.
Juva katsoi, että nykyinen lääkäritiheys on riittävä ja sen perusteella voitaisiin laskea tulevan lääkärituotoksen määrä. Laskelma tulisi tarkistaa vuosittain, ettei syntyisi nykyisen kaltaista ylituotantotilannetta. Hän toivoi, että alkaneet keskustelut sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön kesken johtaisivat hallittuun ohjausjärjestelmään, jonka pohjana olisivat luotettavat arviot työvoiman tarpeesta. Tätä keskustelua ei ole tähän mennessä voitu asiantuntevasti käydä.
Koulutusresurssien leikkaus väärää priorisointia
Juva katsoi, että korkeakoulujen yleinen voimavarojen leikkaaminen, johon vielä lisätään lääketieteellisten tiedekuntien erityiskohtelu, merkitsee merkittäviä vaikeuksia tutkimukselle ja opetukselle.
- Tutkimus ja opetus luovat eväitä tulevaisuutta varten. Noudatettu politiikka nakertaa pohjaa paremmalta huomiselta. Onko meillä kohta tilanne tai joko olemme tilanteessa, jossa hyvin toimivat ja parhaiten resurssoidut tutkimusyksiköt löytyvät kituvien yliopistojen ulkopuolelta?
Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on supistettu koulutusmäärärahoja, mikä on kohdistunut lääkäreihin enemmän kuin muuhun henkilökuntaan. Tämä näkyi myös siinä, että Lääketiedetapahtumaan ennakkoilmoittautuneiden määrä oli jonkin verran laskenut edellisestä vuodesta.
- Kehitys on valitettava ja myös vaarallinen. Kun hoitovalintojen mahdollisuus on aiempaa vähäisempi, valintojen tulee olla paremmin osuvia, paremmin perusteltuja. Tiedon ja taidon ylläpito ovat avainryhmän avainasia, koulutuksesta tinkiminen on vaarallista ja väärää säästämistä.
Kunnat säästävät ehkäisystä ja erikoissairaanhoidosta
Sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Huuhtanen puuttui tervehdyspuheessaan Lääketiedetapahtuman avajaisissa kuntien säästötoimiin. Hän esitteli STM:n tuoretta selvitystä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksista. Sen mukaan erityisesti ehkäisevät terveydenhuollon palvelut ovat suuressa vaarassa säästötoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Selkeimmin kuntien säästöpyrkimys ilmenee sairaanhoitopiireiltä, kuntayhtymiltä ja yksityisiltä ostettujen palvelujen vähentämisenä. Kunnat pyrkivät korvaamaan palvelut tuottamalla ne itse tai sopimalla niistä naapurikun- tien kanssa. Erikoissairaanhoidon käyttöä pyritään vähentämään mm. lähetekäytäntöä muuttamalla. Vaaravyöhykkeessä ovat myös vaativan erityistason palvelut, joita kunnat eivät niiden korkeiden kustannusten takia tahtoisi hankkia.
Erityistason palvelujen kalleuden aiheuttamaa uhkaa torjutaan sairaanhoitopiirien tasausjärjestelmällä, jolla pyritään tasaamaan kunnalle aiheutuneita poikkeuksellisen suuria potilaskohtaisia kustannuksia. Huuhtanen totesi sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi antaneen suosituksen niistä sairauksista, joiden hoito on tarkoituksenmukaista keskittää yliopistosairaalaan.
Lääkärikoulutuksen haasteet
Myös ministeri Huuhtanen tarkasteli puheessaan lääkärityöttömyyttä, mutta ei ei ottanut kantaa koulutuksen volyymiin.
- Maamme lääketieteellisiin tiedekuntiin otettiin viime syksynä uusia opiskelijoita 382 aikaisemman noin 500 opiskelijan sijasta. Lääketieteen koulutuksen keskeisenä haasteena on sen uudistaminen vastaamaan väestön muuttuneita tarpeita sekä työyhteisön ja palvelurakenteen kehitystä.
Koulutuksen kehittämisessä tulee hänen mukaansa ottaa huo- mioon myös terveydenhuollon taloudelliset näkökohdat, koska lähiajan haasteista selviäminen edellyttää toiminnan taloudellisuuden parantamista. Tähän liittyvät läheisesti valmiudet eettiseen punnintaan rajallisten voimavarojen käytössä, esimerkkinä ehkäisevän ja parantavan toiminnan vertaaminen.
- Kansalaisten osallistuminen omaa terveyttään koskevaan päätöksentekoon ja toimintaan korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän ja näihin haasteisiin vastaaminen on otettava huomioon myös koulutusta uudistettaessa.
Tammikuun alkupuolella 22. kerran järjestetty Lääketiedetapahtuma on maamme laajin täydennyskoulutustilaisuus. Kursseja järjestetttiin viikon aikana lähes 100 ja osallistujia niissä oli noin 4 300, joista 630 alustajia. Päivien teemana oli tällä kertaa Käypä hoito kaikille. Eniten kiinnostusta lääkärien parissa herättivät kurssit käytännön gynekologiaa, yläraajan vaivat, infektioiden hoito sekä psykososiaaliset kriisit työelämässä.
