Kesätyöt kiven alla
Lääketieteen opiskelijoiden työnsaanti kesälomien ajaksi on edelleen vaikeutunut. Opiskelijat ovat ilmeisesti tienneet mahdollisuutensa heikoiksi jo työtä hakiessaan, koska entistä harvemmat edes pyrkivät saamaan lääkärinsijaisuuksia. Sen sijaan amanuenssuuria oli hakenut huomattavasti useampi kuin aikaisempina kesinä. Töiden puutteessa moni käytti kesäloman opiskeluun.
Opiskelijoiden työn hakemista ja työskentelyä kesällä 1994 selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin syyskuun alussa kaikille Suomen Lääkäriliiton opiskelijajäsenille eli vähintään neljä vuotta lääketiedettä opiskelleille. Lomakkeita lähetettiin yhteensä 601 ja sen palautti 347 (58 %) opiskelijaa. Vastausprosentti oli suunnilleen sama kuin kahtena edellisenä syksynä tehdyissä vastaavissa kyselyissä.
Vapaata yliopistosta kesällä 1994 vastaajilla oli keskimäärin 11,2 viikkoa. Työtä kesäksi haki 309 opiskelijaa keskimäärin 9,6 viikoksi ja sitä sai 252 opiskelijaa keskimäärin 8,8 viikoksi. Kokonaan ilman töitä jäi 18,4 % hakeneista, vastaava osuus vuotta aiemmin oli 9,7 % (taulukko 1). Kurssittomat eivät olleet sen onnekkaampia työnsaannin suhteen kuin alempikurssilaiset.
Lääkärin sijaisuutta haki 163 opiskelijaa yhteensä 1 479 viikoksi ja sijaisuuksia sai 118 opiskelijaa yhteensä 732 viikoksi. Edellisistä vuosista sekä lääkärintyön hakeminen että tekeminen ovat vähentyneet huomattavasti. Ensisijaisesti amanuenssuuria hakeneita oli 149, mikä on yli kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.
Kyselyn vapaamuotoisissa vastauksissa moni opiskelija kertoo toivottomista työnhakuyrityksistään. Työpaikkaa on kyselty ympäri maata, mutta sijaisten tarvetta ei tunnu olevan missään eikä ilman suhteita pääse mihinkään. Joku on hankkinut kesäansionsa rakennustöissä tai perunoita kuorimalla.
Lääkärin sijaisuutta yli 10 paikasta oli hakenut 60 opiskelijaa, heistä 35 yli 20 paikasta ja kaksi yli sadasta paikasta. Töitä ei hakenut ollenkaan 38 vastaajaa ja 164 opiskelijaa tahtoi työtä vain osaksi kesää. Koko lomaa ei haluttu tai voitu käyttää työntekoon loman, opiskelun tai perhesyiden vuoksi. Monet luopuivat työnhausta pitäessään työn saantia koko loman ajaksi mahdottomana.
Kyselyyn vastanneista opiskelijoista joka viides oli toiminut ennen kesää 1994 lääkärin sijaisena keskimäärin 14,4 viikkoa. Edellisenä vuonna vastaajista yli puolet oli ollut lääkärin tehtävissä keskimäärin 13,8 viikkoa ennen kesää 1993. Myöskin amanuenssina toimineiden osuus vastaajista oli laskenut (taulukko 2).
Mahdollisuudet päästä kesälomien aikana lääkärin työhön ovat siis jatkuvasti heikentyneet. Tällä voi olla vakavia seurauksia paitsi opiskelijoiden toimeentulolle myös heidän ammattitaitonsa kehitykselle. Eräs vastaaja totesikin: "Aika jännittävä ajatus valmistua lääkäriksi, kun ei ole yhtään päivää opiskeluaikana päässyt harjoittamaan alan töitä..."
