Kunnallislääkärit- Kommunala läkare ry:n toimintakausi 1.10.1999-30.9.2000 oli yhdistyksen 80. toimintavuosi. Yhdistys perustettiin aikoinaan Etelä-Pohjanmaan kunnanlääkäriyhdistyksen aloitteesta valvomaan kunnallisissa viroissa olevien lääkäreiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja järjestämään täydennyskoulutusta. Yhdistys toimii Suomen Lääkäriliitossa keskittyen terveyskeskuslääkäreiden ja yleislääkäreiden edunvalvontaan ja perusterveydenhuollon kehittämiseen. Toimintakauden jälkipuoliskoa on työllistänyt Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalit. Jäsenten ja muidenkin yleislääkäreiden huomiota on kiinnitetty Kunnallislääkärit ry:n asemaan ainoana terveyskeskuslääkärien-yleislääkäreiden edunvalvontaan keskittyneenä järjestönä.

Menneen toimintakauden päämääränä on ollut yhdistyksen tekeminen tunnetuksi ja tutuksi jäsenille kuin myös muillekin. Lääkäripäiville saatiin yhdistyksen toiminnasta kertova esite. Jäsenistön kanssa on pyritty aktiiviseen keskusteluun. Julkaisemalla omaa lehteä ja tänä vuonna neljäs Kunnallislääkäri vuosikirja yhdistyksen tavoitteena on ollut jäsenistömme ammattitaidon ylläpitäminen ja työn helpottaminen. Täydennyskoulutusprojekti on edennyt, ja sen toiminta on pyörähtänyt käyntiin eri puolilla maata. Koulutustilaisuudet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja toiminnan kehittämiseen on edelleen etsitty voimavaroja.

Terveyskeskuksissa väestövastuujärjestelmä on laajentunut. Toimintakauden alkua värittivät VES-neuvottelut. Päätökset eivät olleet helppoja ja työtaistelun uhka oli lähellä. Sopimuksen yksivuotisuuden vuoksi oli heti käynnistettävä uuden kierroksen tavoiteasettelu ja neuvottelutoiminta. Tavoitteena on ollut palkkauksen kehittäminen ja tasapuolisen palkkapolitiikan takaaminen. Erityinen huoli on kiinnitetty työssä jaksamiseen ja työnhallinnan lisäämiseen. Jäsenistöltä on saatu ideoita, joita johtokunta on sitoutunut edelleen työstämään. Pyrkimyksenä on edelleen tavoitteellisen toiminnan takaaminen.

Kunnallislääkärit ry:n perustehtävänä on terveyskeskuslääkäreiden edunvalvonta ja perusterveydenhuollon kehittäminen.

Pirkko Valtola puheenjohtaja

TOIMINTA

EDUNVALVONTA

Yhdistyksen tärkeimpiä toiminta-alueita on kunnallisissa tehtävissä toimivien lääkäreiden palkkauksesta ja työolosuhteista eli kokonaisedunvalvonnasta huolehtiminen. Toimikauden alkupuolella yhdistys osallistui vuoden 2000 virkaehtosopimuksen tavoitteiden viime vaiheen valmisteluun. Sopimuksen synnyttyä keskityttiin tiedottamaan uuden sopimuksen sisällöstä ja vastaamaan sen tulkintaa koskeviin kysymyksiin. Yhdistys on toiminnallaan tukenut aktiivisesti väestövastuisen perusterveydenhuollon käyttöönottoa uusilla paikkakunnilla tarjoamalla asiantuntemusta ja auttamalla hyödyntämään muualla saatuja kokemuksia väestövastuujärjestelmään siirryttäessä.

Suurimman osan toimikaudestaan yhdistys on keskittynyt uuden virkaehtosopimuksen valmisteluun, olihan viimeksi solmittu sopimus vain vuoden mittainen. Yhdistys on kerännyt virkaehtosopimuksen parannusehdotuksia aluetoimikunnilta, yhteyslääkäreiltä ja jäsenistöltä koulutustilaisuuksien, kunnallislääkäripäivien ja koulutusristeilyn yhteydessä. Kesäisen WONCA Europe -kongressin yhteydessä mukana olleet jäsenet tekivät ryhmätyötä koskien edunvalvontakysymyksiä. Edunvalvontaryhmä on valmistellut parannusehdotuksia toimenpide-ehdotuksiksi johtokunnalle.

Yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti Lääkäriliiton edunvalvontavaliokunnan toimintaan. Tulevan virkaehtosopimuksen valmistelu on ollut edunvalvontavaliokunnan tärkeimpiä tehtäviä. Edunvalvontavaliokunnan apuna on työskennellyt Lääkäriliiton hallituksen nimeämä VES 2001 terveyskeskussektorityöryhmä, jonka kahdeksasta jäsenestä neljä valittiin kunnallislääkäreiden ehdotuksesta. Puheenjohtajana toimii yhdistyksen edustaja. Ryhmän tehtävänä on valmistella seuraavaa virkaehtosopimusluonnosta. Yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti myös järjestövaliokunnan toimintaan järjestöllisen valmiuden ylläpitämiseksi.

Yhdistyksen tarpeet väestövastuisen perusterveydenhuollon kehittämiseen ovat olleet suuret. Keskeisiksi kysymyksiksi ovat nousseet työn kuormittavuus ja riittävän jatko- ja täydennyskoulutuksen turvaaminen. Kuntien olosuhteet vaihtelevat suuresti, joten yhteisen toimintalinjan löytyminen on suuri tulevaisuuden haaste. Uutta virkaehtosopimusta solmittaessa on yhdistyksen tavoitteena kaikkien lääkäriryhmien tasapuolinen huomioonottaminen.

TERVEYSPOLIITTINEN TOIMINTA

Kunnallislääkäriyhdistys on edelleen ollut voimakkaasti kehittämässä ja tukemassa perusterveydenhuoltotoimintaa aiempien vuosien linjauksien mukaisesti. Ilman riittävää ja onnistunutta perusterveydenhuoltoa ei nähdä myöskään erikoissairaanhoidon voimavarojen ja työn suuntautuvan parhaalla tavalla. Hoidon porrastuksen tulee siis käytännössä toteutua. Tämä taas vaatii riittävää, myös taloudellista resurssointia perusterveydenhuoltoon. Viime vuosina jatkunut erikoissairaanhoidon kustannusten prosentuaalinen nousu perusterveydenhoitoon verrattuna nähdään merkittävänä uhkana sinänsä hyvin toimineelle järjestelmälle. Tästä on ollut seurauksena jatkuva työtahdin kiristyminen terveyskeskuksissa, heikentyvät taloudelliset resurssit sekä tätä kautta useilla paikkakunnilla ilmenneet vaikeudet terveyskeskuslääkärien sijaisten ja vakinaisenkin henkilökunnan saannissa. Myös urakkaluontoisesti väestövastuujärjestelmässä työskentelevien palkkakehitys on hidastunut. Terveyskeskuslääkärien työssä jaksaminen ja uupumus ovat olleet runsaasti esillä. Yhdistys tukee edelleen omalääkärijärjestelmän kehittymistä ja edellyttää, että käytettävissä olevia keinoja turvata perusterveydenhuollon lääkärintyön houkuttavuus käytetään. Tällöin kyseeseen tulevat riittävän palkkakehityksen ohella koulutusmäärärahat, sijaisten käyttö ja esim. työnohjausmahdollisuuksien luominenkin.

Vastuu monista näistä asioista on paikallistasolla, kuntayhtymien ja kuntien päättävillä tahoilla.

Omalääkärijärjestelmän kehittymisen kannalta on oleellista, että järjestelmässä jo toimivien lääkärien hyvinvoinnista ja jaksamisesta nähdään kannettavan huolta käytännön toimien muodossa.

Keskitettyjä päivystyspisteitä on viime aikoina luotu monin paikoin. Ilmenneistä ongelmista otettaneen jatkossa opiksi, ja tilanne siten paranee. Kunnallislääkärit näkee ns. Tanskan mallin mielenkiintoisena omaan suomalaiseen systeemiimme verrattuna. Tanskan mallissa keskitetty päivystys perustuu kokeneiden lääkärien hoitamaan puhelinpäivystykseen. Puhelimitse suoritettu arvio määrää potilaan jatkohoidon. Vain pieni osa soittajista ohjataan henkilökohtaisesti päivystyspisteeseen. Näin päivystystyön ruuhkat helpottavat ja potilaat voidaan aiempaa paremmin hoitaa perustyöaikana omalääkärien vastaanotoilla. Yhdistys suosittaa mallia kokeiltavaksi myös Suomessa.

Etenkin eteläisen Suomen kuormitetut terveyskeskusvastaanotot tarvitsevat edelleen avukseen ja vaihtoehdoksi myös yhteiskunnan varoin tuettuja yksityisiä terveydenhoitopalveluja. Norjan mallissa yksityispohjaisten omalääkäriasemien potilaiden oma maksuosuus jää selkeästi pienemmäksi kuin Suomessa.

Kunnallislääkärit ry kantaa huolta myös väestön vanhenemisen perusterveydenhoitojärjestelmälle aiheuttamista lisähaasteista. Tämä merkitsee jatkuvaa tarvetta lisäpanostuksiin kasvavaan hoivantarpeeseen vastaamisessa niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin. Samalla vaaditaan painokkaasti laadukasta tutkimusta ja hoitoa myös terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa. Tulevina vuosina tarvitaankin ennakkoluulotonta ja rohkeaa otetta ikääntyvien hoitopaikkojen luomisessa ja rahoituksessa.

Pitkään jatkunut taloudellinen nousukausi ei toistaiseksi ole merkinnyt näkyvää nousukautta ainakaan perusterveydenhuollon rahoituksessa ja kehittämisessä. Kansainvälisessä vertailussa satsauksemme terveydenhuoltoon näyttää laskevia lukuja. Kunnallislääkärit uskoo tällaisen kehityksen pikaisen pysäyttämisen saavan kansamme keskuudessa laajan kannatuksen.

KOULUTUSTOIMINTA

Kunnallislääkäri-lehden toimituskunta on suunnitellut ja valmistellut yhdistyksen valtakunnalliset koulutustapahtumat. Marraskuussa 1999 Kunnallislääkäripäivät järjestettiin Tampereella. Päivien teemana oli Nainen uudella vuosituhannella. Luennot käsittelivat mm. naisen vanhenemista, mama-ohjelmaa, syöpäseulontaa, osteoporoosin prevention mahdollisuuksia ja uutta inkontinenssikirurgiaa. Lisäksi kuultiin perhelääketieteestä alustus sekä rooliharjoitusesitys.

Perinteinen koulutusristeily toteutui huhtikuussa 2000. Naisnäkökulmaa jatkettiin vielä teemalla Nainen ja sydän, jossa kuultiin mm. pallolaajennuksesta ja revaskularisaatiosta naisen kannalta sekä lipidikysymyksistä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyökysymyksistä oli myös käytännönläheinen alustus.

Heinäkuussa 2000 oli vuorossa Kipu-antibioottisymposiumis yhteistyössä Orion Pharman ja Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen kanssa Imatralla.

Vuoden 2000 Lääkäripäiville Helsingissä yhdistys järjesti seuraavat kurssit, joista osa yhteistyössä eri erikoislääkärijärjestöjen kanssa:

-Muistihäiriöpotilas vastaanotolla - mitä lääkärin tulee muistaa?

-Ihomuutosten diagnoosi ja hoito

-Piiri pihdeillä syntyi - onko lapsesta eläjäksi?

-Haasteena alaselkäkipu

-Lääkäri ja urheilutoiminta

-Lasten endokrinologiset ongelmat neuvolatyössä ja kouluterveydenhoidossa

-Säästöä, inhimillisyyttä ja hyvinvointia terveydenhuoltoon

-Diabeteksen aiheuttamat komplikaatiot

-Tietoajan lapset - tieto- vai turvaverkkoon?

-Uutta nivelreumasta

-Ehkäisemmekö verisuonisairauksia oikein?

-Lääkärin uupumus

Yhteensä olimme mukana tekemässä 12 kurssia.

Toimintavuoden aikana on valmisteltu 5 kurssia vuoden 2001 Lääkäripäiville Helsinkiin. Lääkäripäivien ohjelmaryhmään on yhdistyksen edustajana kuulunut Jari Mäkelä.

Vuorovaikutuskoulutus jatkui toukokuussa Kalymnoksessa Kreikan saaristossa Parantuos-toimintamallin mukaan. Koulutusjakson pituus oli viikko ja opetuksesta vastasivat kokeneet tanskalaiset vuorovaikutuskouluttajat. 23 suomalaista yleislääkäriä osallistui koulutukseen, ja näin yhdistyksen oma koulutusvalmius vahvistui jälleen uusilla vuorovaikutuskouluttajilla. Kouluttautuneet terveyskeskuslääkärit järjestivät toimintavuoden aikana vuorovaikutuskoulutusta 12 terveyskeskuksessa.

Erikoislääkärien hallinnon pätevyys -tutkinto on eri lääkärijärjestöjen taholla todettu edelleen tarpeelliseksi ja Suomen Lääkäriliitto onkin asettanut hallinnon pätevyyden suunnitteluryhmän, jossa Kunnallislääkäreitä edustaa Pirjo Pennanen. Tavoitteena on edelleenkin yliopistotasoinen pätevyys.

WONCA Europe -kongressi järjestetään Tampereella 3.-7.6.2001. Kurssijärjestelyissä on yhdistys ollut mukana; pääsihteeri Hanna Salmenpohja HOC:ssa ja Timo Virtanen sekä Paavo Rasilainen tiedotus- ja julkaisutoimikunnassa.

Täydennyskoulutus-projekti

Yhdistys on toimintavuoden aikana ryhtynyt toteuttamaan terveyskeskuslääkäreiden täydennyskoulutusta. Johtokunta on tehnyt päätökset tavoitteista, toimintamuodoista ja rahoituksesta. Johtokunta esittää perustettavaksi yhdistyksen täydennyskoulutusrahaston, jonka avulla toteutetaan terveyskeskuslääkäreiden omista tarpeista lähtevä täydennyskoulutus.

Terveyskeskuksiin on nimitetty koulutusvastaavat, joiden tehtävänä on ensisijaisesti koulutustarpeiden arviointi. Alueelliset koulutuskoordinaattorit huolehtivat koulutustilaisuuksien järjestämisestä yhteistyötahojen kanssa. Vuoden alussa nimitettiin Pertti Soveri valtakunnalliseksi koulutuskoordinaattoriksi, jonka tehtävänä on arvioida alueilta esitetty koulutus ja resursoida koulutuksen toteuttaminen.

Viime vuonna alkanut koulutusyhteistyöhanke lääketehdas Leiraksen kanssa on vuoden aikana jatkunut ja alueellisia tilaisuuksia on järjestetty elokuun loppuun mennessä 14. Niihin on osallistunut 272 perusterveydenhuollon lääkäriä. Pääaiheena on ollut sepelvaltimotaudin sekundääripreventio ja kuntoutus sekä alueellinen oma aihe. Lääketehdas AstraZenecan kanssa on myös järjestetty alueellista täydennyskoulutusta aiheina sydämen vajaatoiminta sekä lasten ja nuorten mielenterveysongelmat.

Nuoren terveyskeskuslääkärin apurahana jaettiin toimintavuonna 10 000 mk Medinovum Oy:ltä saadun lahjoituksen turvin. Apurahan saivat Katja Nevala ja Martina Torppa.

TIEDOTUSTOIMINTA

Yhdistyksen päätiedotuskanava on Kunnallislääkäri-lehti, jonka välityksellä on tiedotettu yhdistyksen asioista jäsenkunnalle ja muille yhteistyötahoille. Yhteyttä on aluetoimikuntien jäseniin ja yhteyslääkäreihin pidetty myös kirjeitse. Johtokunnan jäsenet ovat osallistuneet aluetoimikuntien tilaisuuksiin, ja yhteinen neuvottelutilaisuus on järjestetty vuosikokouksen yhteydessä.

Yhdistys on osallistunut Lääkäripäivien näyttelyyn omalla osastolla, joka uusittiin vuoden 2000 Lääkäripäiville. Samassa yhteydessä lanseerattiin yhdistyksen toiminnasta kertova esite, joka jaettiin Kunnallislääkäri-lehden liitteenä kaikille lehden asiakkaille.

Jäsenkunnalle on tiedotettu koulutusristeilystä ja vuosikokousasioista kirjeitse. Uusille jäsenille on jäseneksi kutsumisen yhteydessä tiedotettu yhdistyksen toiminnasta, säännöistä ja toimielinten kokoonpanosta. Yhdistyksen toimintakertomus on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä ennen vuosikokousta.

Yhdistyksen kotisivua Internetissä ylläpitää Arto Virtanen.

JULKAISUTOIMINTA

Kunnallislääkäri-lehteä julkaistiin 8 numeroa. Niissä oli 464 painosivua ja yhteensä 170 artikkelia, kirjoitusta tai tutkimusraporttia. Painos oli keskimäärin 9 000 kpl.

Lehden jakelun piiriin kuuluvat: terveyskeskuslääkärit, yleislääketieteen erikoislääkäit, työterveyslääkärit, perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat lääkärit, viisi nuorinta lääkäreiden ikäluokkaa ja eräät pienemmät avainryhmät.

Kliinisten artikkelien valinnassa huomioitiin mm. DEHKO-mietinnön valmistuminen ja muiden suurten kansantautien hoidon kehittyminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty lehden yleislääketieteelliseen sisältöön. Lehdelle on asetettu tieteellinen neuvottelukunta, jonka jäsenet ovat: Mauri Isokoski, Pertti Kekki, Matti Klockars, Kari Mattila, Jorma Takala ja Paula Vainiomäki. Tieteellinen neuvottelukunta on kokoontunut toimintavuoden mittaan kaksi kertaa.

Lehden ulkoasu ja taitto uudistettiin vuoden 2000 alusta lukien.

Kunnallislääkäri-lehden seuraaminen kuuluu yleislääketieteen erikoistumisvaatimuksiin kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa.

Lehden julkaisemista valvova toimituskunta, jolle kuuluvat myös koulutus- ja apuraha-asiat kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa.

Lehden painopaikka on Uusi Kivipaino Tampereella.

Kunnallislääkäri-vuosikirja ilmestyi neljännen kerran kesäkuussa 2000. Sen painos oli 10 000 kappaletta, ja jakelu noudatti Kunnallislääkäri-lehden jakelua. Vuosikirjan toimituskunta kokoontui toimintavuoden aikana kerran.

Kunnallislääkäri-lehden päätoimittajana on Risto Ihalainen ja vuosikirjan päätoimittajana Klas Winell. Lehden tieteellisenä toimittajana on Sirkka-Liisa Kivelä ja molempien julkaisujen toimitussihteerinä Marja Kalimo ja ilmoitushankkijana Markku Huvinen.

LAUSUNNOT

Yhdistys on antanut toimintavuoden aikana lausunnot seuraavista aiheista:

-Diabeteksen ehkäisy ja hoidon kehittämisohjelma 1998-2001

-Heliko-bakteeri-infektion diagnoosi ja hoitosuositus

-INR:n käyttö peroraalisen antikoagulanttihoidon seurannassa

-Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen - hoitosuositus

-Osteoporoosin hoitosuositus

-Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevat säännökset

-Selvitysmuistio psykosomatiikan erityispätevyydestä

-Säteilyn lääketieteellinen käyttö

-Tulehduskipulääkkeiden turvallinen käyttö

-Virtsatieinfektioiden hoitosuositus

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Kunnallislääkärit ry on pyrkinyt hyödyntämään kansainvälistä tietoa ja kokemusta terveyspolitiikkansa muodostamisessa. Yhdistyksen puheenjohtaja on ollut UEMOn delegaation puheenjohtajana. Suomalaisia lääkäreitä UEMOssa edustaa Suomen Lääkäriliitto.

Yhdistys on osallistunut eurooppalaisen laatutyöryhmän EQuiP:n toimintaan. Yhdistyksen edustajana Pertti Soveri on osallistunut ryhmän kokouksiin. Ryhmä on tehnyt suosituksia yleislääkärien laatutyön kehittämiseksi Euroopassa.

Yhdistys järjesti Lounais-Suomen terveyskeskuslääkäreille tutustumismatkan Tanskan terveydenhuoltoon yhdessä Yamanouchi Pharman kanssa. Matkaan osallistui 23 terveyskeskuslääkäriä, ja he tutustuivat sairaaloihin ja yleislääkärin työhön sekä tanskalaiseen terveydenhuolto- ja päivystysjärjestelmään.

Johtokunta teki oman tutustumismatkansa Osloon, jossa tutustuttiin yleislääkäreiden työhön ja terveydenhuoltojärjestelmään ja terveydenhuollon täydennyskoulutusjärjestelmään.

Yhdistys teki yhdessä Yamanouchi Pharman ja Solvay Pharman kanssa matkan WONCA Europe-kongressiin Wienissä, jossa 40 suomalaisella terveyskeskuslääkärillä oli mahdollisuus tutustua kansainväliseen yleislääketieteen tutkimukseen.

JÄSENISTÖ

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2372, joista eläkkeellä ja jäsenmaksusta vapautettuja oli noin 150. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 2000 alussa noin 3500 lääkäriä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat lääkärit mukaanlukien.

Toimintavuoden aikana kutsuttiin jäseneksi 180 terveyskeskuslääkäriä ja ero jäsenyydestä myönnettiin 53 lääkärille.

Yhdistyksen jäsenkunnasta ovat toimintavuoden aikana kuolleet Matleena Ervelä, Raimo Fagerström, Kai Halavaara, Aarne Koponen ja Kerttu Leppänen-Blomqvist.

Yhdistyksen kunniajäsenet ovat Birger Homstén, Martti Tuovinen ja Juhani Kuisma sekä Christina Fabian, Ruotsi.

VUODEN KUNNALLISLÄÄKÄRI

Vuoden Kunnallislääkäriksi valittiin Carl-Erik Vaenerberg Loviisasta, joka oli seitsemäs tämän kunnianosoituksen saanut lääkäri.

JOHTOKUNTA

Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Pirkko Valtola Mikkelistä, johtokunnan varapuheenjohtajana Timo Kosonen Ilmajoelta ja pääsihteerinä johtokunnan ulkopuolelta Hanna Salmenpohja Nummi-Pusulasta. Johtokunnan jäseninä ovat olleet Eila Erola Kauniaisista, Riitta Keskitalo Oulusta, Eila Kujansuu Tampereelta, Heimo Lajunen Jyväskylästä, Jari Mäkelä Helsingistä, Kaisa Nissinen-Paatsamala Turusta, Helena Nousiainen Savonlinnasta, Päivi Roiha Rovaniemen maalaiskunnasta, Juha Rytsölä Helsingistä, Juha M. Venäläinen Kuopiosta ja Timo Virtanen Haminasta. Yhdistyksen kansainvälisten asioiden sihteerinä on toimint Klas Winell Espoosta. Johtokunnan sihteerinä on toiminut yhdistyksen asiamies Lars-Einar Floman.

Johtokunta on pitänyt 8 kokousta, joista yksi oli kaksipäiväinen ja yksi nelipäiväinen.

Johtokunnan asettamien työryhmien kokoonpano on ollut seuraava:

Edunvalvontaryhmä: Kaisa Nissinen-Paatsamala (pj), Riitta Keskitalo, Timo Kosonen, Juha Rytsölä, Hanna Salmenpohja ja Pirkko Valtola. Kokouksiin on osallistunut Jari Mäkelä ja SLL:n edustajana Mikko Kangas. Edunvalvontatyöryhmä on pitänyt kahdeksan kokousta.

Kunnallislääkäri-lehden toimituskunta: Timo Virtanen (pj), Eila Erola, Jari Mäkelä, Helena Nousiainen, Juha Rytsölä ja Juha M. Venäläinen. Toimituskunnan kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet päätoimittaja Risto Ihalainen, tieteellinen toimittaja Sirkka-Liisa Kivelä, toimitussihteeri Marja Kalimo ja ilmoitushankkija Markku Huvinen. Yhdistyksen täydennyskoulutusprojektia ovat toimituskunnassa edustaneet Pertti Soveri ja Klas Winell. Toimituskunnan sihteerinä on toiminut yhdistyksen asiamies Lars-Einar Floman. Toimituskunta on kokoontunut kuusi kertaa.

Kunnallislääkäri-vuosikirjan toimituskunta: Klas Winell (pj), Risto Ihalainen, Jari Mäkelä, Paavo Rasilainen, Hanna Salmenpohja, Pirkko Valtola ja Timo Virtanen. Kokouksiin ovat osallistuneet myös vuosikirjan toimitussihteeri Marja Kalimo ja ilmoitushankkija Markku Huvinen. Vuosikirjan toimituskunta on pitänyt yhden kokouksen.

Terveyspoliittinen työryhmä: Heimo Lajunen (pj), Risto Ihalainen, Eila Kujansuu, Päivi Roiha ja Hanna Salmenpohja. Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa.

Taloustyöryhmä: Pirkko Valtola (pj), Risto Ihalainen, Timo Kosonen ja Klas Winell. Työryhmän kokouksiin on myös osallistunut ilmoitushankkija Markku Huvinen. Taloustyöryhmän sihteerinä on toiminut Lars-Einar Floman. Taloustyöryhmä on pitänyt kolme kokousta.

Johtokunta on ollut edustettuna Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksissa sekä valtuuskunnan kunnallislääkäriryhmän kokouksissa valtuuskunnan kokousten yhteydessä.

ALUETOIMIKUNNAT JA YHTEYSLÄÄKÄRIT

Aluetoimikuntien jäsenet valittiin vuosikokouksessa. Aluetoimikuntia on 15, joissa jäseniä yhteensä 67. Helsingissä toimii aluetoimikunnan sijasta Helsingin aluelääkäriyhdistyksen johtokunta ja Ahvenanmaalla ovat terveyskeskuslääkärit nimenneet oman yhteyslääkärinsä.

Aluetoimikunnat ovat pitäneet yhteensä 25 kokousta sekä alueellisia koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia terveyskeskuslääkäreille tai yhdyshenkilöille. Aluetoimikuntien kokousmuistiot on käsitelty johtokunnassa, ja ne lähetetään alueen yhteyslääkäreille. Aluetoimikuntien puheenjohtajille toimitetaan pöytäkirjat johtokunnan kokouksista.

Aluetoimikuntien ja johtokunnan yhteinen neuvottelutilaisuus pidettiin Tampereella 25.11. Kokouksessa käsiteltiin sopimustilannetta, yhteistyön tiivistämistä alueilla sekä johtokunnan ja aluetoimikuntien välillä.

VUOSIKOKOUKSET

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 26.11.1999 Hotelli Rosendahlissa Tampereella. Kokouksessa oli läsnä 33 jäsentä.

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Dipolissa Espoossa perjantaina 17.11.2000 klo 14.30. Johtokunnasta ovat erovuorossa puheenjohtaja Pirkko Valtola sekä jäsenistä Riitta Keskitalo, Timo Kosonen, Jari Mäkelä, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Juha Rytsölä ja Timo Virtanen.

EDUSTUS LÄÄKÄRILIITOSSA

Liiton hallituksessa ovat yhdistystä edustaneet Pirkko Valtola ja Hanna Salmenpohja. Marraskuussa 1997 valittu valtuuskunta aloitti toimintansa vuonna 1998 ja päättää sen 31.12.2000. Perusterveydenhuollon vaalirenkaasta ovat kunnallislääkärijäseninä valtuuskunnassa olleet Outi Amzil, Lasse Karjalainen, Riitta Keskitalo, Leena Kettunen, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Kari Piispanen, Pertti Särkkä, Leena Varesmaa-Korhonen ja Klas Winell (yleislääketieteen vaaliliitto). Valtuuskunnan kunnallislääkärijäseniin on pidetty yhteyksiä yhteisten neuvottelujen kautta.

Yhdistyksen edustajina ovat Lääkäriliiton valiokunnissa toimineet:

Edunvalvontavaliokunta (11 jäsentä): Kaisa Nissinen-Paatsamala ja Pirkko Valtola.

Eeettisten periaatekysymysten valiokunta (12): Hanna Salmenpohja (pj) ja Kari Piispanen.

Järjestövaliokunta (12): Riitta Keskitalo aluepäällikkönä, Helena Nousiainen (00), Kaisa Nissinen-Paatsamala aluepäällikkönä (99), Paavo Rasilainen (99) ja Juha Rytsölä aluepäällikkönä.

Koulutusvaliokunta (13): Eila Erola (00), Paula Vainiomäki ja Timo Virtanen.

Koulutusvaliokunnan työjaosto (5): Eila Erola (00).

Luottamusneuvosto (9): Risto Ihalainen, Ulla-Kaija Lammi ja Martti Tuovinen.

Talousvaliokunta (8): Pirkko Valtola.

Terveyspoliittinen valiokunta (13): Risto Ihalainen (00), Ilmo Jolkkonen, Aki Lindén, Kari Mölsä ja Pertti Soveri (99).

Suomen Lääkärilehden toimitusneuvosto (9): Seppo Tuominen.

Työvaliokunta (3): Pirkko Valtola.

Ulkoasiainvaliokunta (4): Pirkko Valtola.

Vakuutusvaliokunta (6) : Klas Winell ja Timo Virtanen.

Yksityissektorivaliokunta (10): Timo Kosonen.

Lääkäriliiton valiokuntien toimintaa on seurattu suullisten raporttien välityksellä jokaisessa johtokunnan kokouksessa.

TALOUS

Yhdistyksen jäsenmaksu on ollut 350 mk. Myös osinko- ja korkotuloja on käytetty järjestötoiminnan rahoittamiseen. Kunnallislääkäri-lehden julkaiseminen on rahoitettu lehden ilmoitustuloilla.

TOIMISTO

Yhdistyksen toimisto toimii vuokratiloissa Lääkäritalossa Helsingissä. Yhdistyksen päätoimisena toimitussihteerinä on ollut Marja Kalimo ja sivutoimisena asiamiehenä Lars-Einar Floman Lääkäriliiton toimistosta.