Lehti 16: Liitto toi­mii 16/1994 vsk 49 s. 1760

Lääkärien yrittäjäkurssi tarjosi ahaa-elämyksiä Mahdollisuuksia on sata!

Lääkäri voi tehdä muutakin kuin hoitaa potilaita. Muukin yritys kuin yksityisvastaanotto on mahdollinen, ja lääkäreitä tarvitaan myös yrityselämän asiantuntijatehtävissä. Yhteiskuntaan vaikuttaminen esimerkiksi suunnittelutehtävien kautta on arvokasta työtä sekin. Tämä valkeni gynekologi Anita Pihlasvaaralle lääkäreille järjestetyllä yrittäjävalmennuskurssilla.

Maaliskuussa gynekologiksi valmistunut Anita Pihlasvaara hoitaa apulaislääkärin koulutusvirkaa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa elokuun loppuun saakka. Kesällä hän pitää kunnon loman, nollaa tilanteen ja päättää, mihin suuntaan lähtee. Kurssilta hän haki mahdollisia suuntaviittoja.

- Pysyvän eläkeviran saaminen sairaalasta on toivotonta, enkä edes tiedä, haluaisinko sellaista. Synnytyslääkärin raskaat ja vastuunalaiset yöpäivystykset ja niistä saatavan korvauksen pienuus ovat kallistamassa vaakaa toiseen suuntaan, Anita Pihlasvaara perustelee.

Kauppakorkeakoulun johtamiskoulutuskeskuksen, Lääkäriliiton ja Fennomed Oy:n Helsingissä järjestämällä yhdeksänpäiväisellä kurssilla jaettiin tietoa yrittäjyyden vaihtoehdoista ja etsittiin lääkärin ammattitaidolle uusia soveltamisalueita. Jokainen laati harjoituksenomaisesti myös liiketoimintasuunnitelman. Kurssi uusitaan myöhemmin, mikäli rahoitus järjestyy.

YRITTÄJYYS YKSI ROHTO LÄÄKÄRITYÖTTÖMYYTEEN

Yrittäjyys ja muun kuin potilastyön tekeminen on kajastellut Anita Pihlasvaaran mielessä aiemminkin, mutta ajatusrakennelma ei ole toistaiseksi konkretisoitunut. Yrittäjyyden vapaus kiehtoo, vaikka tiedossa on, ettei yrittäjä ainakaan helpolla pääse.

- Turha kuvitella, että yrittäjäksi ryhtymällä pääsee suoraan vihreälle oksalle. Työtä on tehtävä paljon eikä sekään riitä: yrittäjäksi ryhtyvällä täytyy olla myös luovuutta ja jonkinlaista mielen avaruutta, rohkeutta jättää vanha, Anita Pihlasvaara katsoo.

- Yrittäjyys voisi olla osaratkaisu nuorten lääkärien työttömyysongelmaan, jos se vain osattaisiin määritellä riittävän laajasti: se voi kattaa muutakin kuin yksityisvastaanoton pidon. Lääkäreillä olisi kysyntää monilla lääkärin työtä läheltä liippaavilla, mutta perinteisesti vieraiksi koetuilla aloilla.

- Esimerkiksi lääkärien hyvin tuntema etiikka on tulossa kovaa vauhtia yritysmaailmaan, psykiatriaa taas voidaan käyttää hyväksi vaikkapa henkilövalintoja tehtäessä. Ja kun terveydenhuoltoon tuodaan esimerkiksi uudenlaisia johtamistapoja, konsultit eivät pysty soveltamaan oppeja suoraan terveydenhuoltoon, eiväthän he tunne sen toimintaa. Lääkäri voisi toimia tämäntyyppisissä tilanteissa välittäjänä, Pihlasvaara kehittelee.

KOULUTUS TÄHTÄÄ VAIN KLIINISEEN TYÖHÖN

Anita Pihlasvaara on saanut peruskoulutuksensa Leningradissa.

Yhtä hyvin sikäläiseen kuin suomalaiseenkin lääkärikoulutukseen pätee, että koulutus tähtää nimenomaan kliiniseen työhön. Muita vaihtoehtoja ei tuoda esille, vaikka työllisyystilanne on heikko.

- On selvää, että vastavalmistuneella on kova halu päästä hoitamaan potilaita. Siitä huolimatta peruskoulutukselle olisi tehtävä jotakin - sen antamaa näkökulmaa olisi laajennettava. Esimerkiksi viimeisiin opiskeluvuosiin voitaisiin hyvin sisällyttää kursseja, jotka osoittaisivat opiskelijoille, että lääkäri voi toimia myös asiantuntijatehtävissä tai olla mukana yrityselämässä. Miksei lääkärin yrittäjävalmennusohjelma voisi kuulua jokaisen lääkärin peruskoulutukseen, Pihlasvaara heittää.

Lue myös

Anita Pihlasvaara on yllättynyt siitä, kuinka paljon apua ja tietoa yhteiskunta tarjoaa yrittäjäksi aikovalle. Pienten ja keskisuurten yritysten vetäjille tarkoitetut neuvontatilaisuudet hyödyttäisivät hänen mielestään lääkäreitäkin. Itse hän koki tarpeelliseksi myös yrittäjäkurssin talousosuuden, jonka aikana käsiteltiin mm. tuloslaskentaa ja tilinpäätösten lukemista.

SUUNNITTELUA EI ARVOSTETA

Yhteiskuntaan vaikuttamista, esimerkiksi terveydenhuollon suunnittelutehtäviä, ei Anita Pihlasvaaran mielestä arvosteta lääkärikunnassa riittävästi. Opiskelijat omaksuvat nopeasti luennoitsijoiden käsityksen siitä, että potilastyö on ainutta oikeaa työtä.

- Ammattikunnan perinteisen kulttuurin mukaan olet huono lääkäri, jos et hoida potilaita. Itse keksin yrittäjäkurssilla, että asioiden valmisteluun osallistuminen ja yhteiskuntaan vaikuttaminen, siis terveysbyrokraatiksi ryhtyminen, on lääkärillekin yksi varteenotettava vaihtoehto. On itse asiassa käsittämätöntä, etteivät lääkärit ole kiinnostuneita valmistelun kautta vaikuttamisesta. Jos tulisi tavaksi, että osa lääkäreistä hakeutuisi asiantuntijatehtäviin, hedelmällisestä käytännöstä tuskin enää luovuttaisiin, Anita Pihlasvaara arvioi.

- Yhteiskunta kustantaa lääkärikoulutuksen, ja perinteeseen kuuluu, että lääkärit sitoutuvat palvelemaan yhteiskuntaa niillä korvauksilla, joita kuntainliitot suostuvat maksamaan. Arvostan kuitenkin ammattitaitoani niin paljon, että uskon, että sillä on käyttöä muuallakin. Mahdollisuuksia on sata!

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030