Lääkäriliiton valtuuskunta: Vastavalmistuneiden lääkärien palkkoja ei saa laskea

Ajankohtaisista edunvalvontakysymyksistä käytiin kiivasta keskustelua Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa 9.-10.12.94. Puheenvuoroissa vaadittiin lääkärien laskevan ansiokehityksen kääntämistä nousuun sekä kohtuuttoman pitkistä ja usein toistuvista päivystysrupeamista eroon pääsemistä. Kuntatyönantaja on esittänyt vuodesta 95 alkaen laillistettavien lääkärien palkkojen laskua useilla palkkaluokilla perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ajalta. Tähän valtuuskunta sanoi jyrkästi ei.

Valtuuskunnassa todettiin asetelmien parhaillaan käytävissä virkaehtosopimusneuvotteluissa muistuttavan vuoden 1983 tilannetta, jota seuraavana keväänä Lääkäriliitto joutui lakkoon. Nyt, kuten tuolloin, lääkärien reaaliansiokehitys on ollut useamman vuoden ajan laskeva. Vuonna 1983 luotiin orientoivan vaiheen lääkäreiden palkkakuoppa, nyt neuvotellaan perusterveyden lisäkoulutuksessa olevien lääkärien palkkauksesta.

Puheenvuoroissa korostettiin, että perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat ovat laillistettuja lääkäreitä, joille on maksettava laillistetun lääkärin palkkaa. Nyt kun muille aloille maksetaan 5-7 prosentin palkankorotuksia, ei nuorten lääkärien palkkojen alentamista voi hyväksyä. Vastavalmistuneiden lääkärien palkkauksen todettiin olevan kynnyskysymys, josta on pyrittävä sopimaan ennen muita neuvotteluasioita ja jonka puolesta voidaan ryhtyä vaikka työtaisteluun.

Kokouksessa arvosteltiin ankarasti viime kesänä vahvistettua uutta ammatinharjoittamislakia, jossa lääkärien laillistaminen on kytketty perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen. Kyseessä on suomalainen väärintulkinta ETA-direktiivista, joka muualla Euroopassa koskee ainoastaan yleislääkärin uralle ryhtyviä. Erikoislääkäriksi Suomessa kouluttautuva ei uudessa järjestelmässä saa missään vaiheessa oikeuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. Valtuuskunnassa vaadittiin epäonnistuneen lain pikaista korjaamista.

Palkat nousuun

Lääkäriliiton keskeisinä neuvottelutavoitteina on negatiivisen reaaliansiokehityksen kääntäminen nousuun, kompensaation saaminen ylimitoitetuista säästötoimista ja tuottavuuden kasvusta sekä päivystyskorvausten uudistaminen lääkärien työllisyyttä tukevalla tavalla. Pyrkimyksenä on sopia päivystyskatosta, päivystystä seuraavasta vapaapäivästä ja päivystyskorvausten progressiosta siten, että päivystysrasitetta voitaisiin jakaa työttömille lääkäreille.

Valtuuskunnan jäsenistä mm. Kaisu Antila vaati, että lääkärien ylipitkistä päivystysrupeamista on päästävä eroon ja että päivystyksen peruskorvausten tasoa on nostettava. Hän ei ollut tyytyväinen liiton tavoitteeksi asettamaan kuuden päivystysvuorokauden kattoon vaan katsoi, että kolme päivystystä kuukaudessa olisi maksimi. Pekka Saarelainen esitti, että päivystyksen tulisi olla yli 45 vuotiaille vapaaehtoista. Ilkka Kantola edellytti peruspalkkauksen nostamista - muuten lääkärien on edelleen pakko päivystää toimeentulonsa turvatakseen.

Lääkärien nettoreaaliansiot ovat vähentyneet vuosina 1991-93 keskimäärin 10 prosentilla, mikä johtuu pääosin verotuksen kiristymisestä. Kunnissa on säästetty vuoden 1994 aikana keskimäärin 6,6 % henkilöstökustannuksista. Lääkäriliitto ei hyväksy paikallisten säästösopimusten jatkamista, vaan tulevalla sopimuskaudella on saatava korvausta tehdyistä säästöistä ja toiminnan tehostumisesta.

Pekka Saarinen vaati huomion kiinnittämistä valtion lääkärien palkkakehitykseen. Pikaista korjausta tarvittaisiin varsinkin nuorten tutkijoiden palkkatasoon.

Yksityislääkärit kaipasivat liitolta tehokkaampaa asioidensa ajamista. Valtuuskunta hyväksyi äänestyksen jälkeen Timo Niinimäen ponnen, jossa esitetään yksityisvastaanottovaliokunnan perustamista suoraan hallituksen alaiseksi elimeksi.

Ari Palomäki arvosteli liiton edunvalvontaa siitä, että se on ollut liian reaktiivista: aktiivisen tavoitehakuisuuden sijasta on jouduttu torjumaan työnantajan huononnusesityksiä. Valtuuskunta hyväksyi yksimielisesti Palomäen esittämän ponnen, jossa edellytetään hallituksen perustavan erillisen, päiväkohtaisesta edunvalvonnasta irrallisen asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan lääkärien palkkausta ja työsidonnaisuutta koskevan keskipitkän ajan (2-4 v.) tavoiteohjelman, jota hallitus esittelee valtuuskunnalle ensi keväänä.

Terveydenhuollon teesit

Lääkäriliitossa on tehty jo pitkään selvityksiä ja valmisteltu keinoja terveydenhuollon rahoituspohjan ja toiminnan kehittämiseksi. Valtuuskunnalle esiteltiin liiton ns. TERA-työryhmän ideoimat 12 teesiä, jotka koskevat yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia sekä terveydenhuollon rahoitusta ja palvelujen tuottamista.

Teesit virittivät vilkkaan keskustelun valtuuskunnassa. Eniten epäilyjä herätti työryhmän näkemys, että potilaalla tulee olla oikeus valita lääkärinsä ja hoitopaikkansa. Jotkut katsoivat tällaisen periaatteen haittaavan järkevää hoidon porrastusta. Myös siitä esitettiin erilaisia näkemyksiä, tulisiko terveydenhuollon rahoituksen pohjautua verotukseen vai vakuutuksiin. Työryhmä ei ole ottanut rahoituslähteeseen kantaa vaan toteaa yhtenä teesinään, että terveydenhuollon rahoituksen tulee perustua erilliseen, käyttötarkoitukseltaan sidottuun rahoitusjärjestelmään.

Valtuuskunta ei ottanut kantaa teesien hyväksymisen tai hylkäämisen puolesta, vaan keskustelu niistä jatkuu. Tavoitteena on, että lääkärikunta osallistuisi aktiivisesti arvokeskusteluun ja pyrkisi vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan terveydenhuoltoa on kehitettävä.

Entinen johto jatkaa

Lääkäriliiton valtuuskunta valitsi liiton nykyisen puheenjohtajiston jatkamaan ensi vuonna: puheenjohtajaksi Björn Eklundin sekä varapuheenjohtajiksi Juha Metson ja Kati Myllymäen. Kaisu Antila, lastentautien erikoislääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaalasta, valittiin uudeksi jäseneksi hallitukseen Ilkka Tieralan tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Hallituksen erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen vuosiksi 1995-96 Risto Ihalainen, Martti Lalla ja Pirkko Ämmälä. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. Kaksivuotinen toimikausi hallituksessa jatkuu lisäksi Hannele Heinellä, Kari Pylkkäsellä ja Pekka Saarisella.

Jäsenmaksu

Valtuuskunta vahvisti ensi vuotta koskevat toiminta- ja taloussuunnitelmat. Perusjäsenmaksun nostaminen 2 080 markkaan hyväksyttiin selvällä äänten enemmistöllä. Jäsenmaksun korotus johtuu mm. potilasvakuutusmaksun noususta sekä varautumisesta mahdolliseen työtaisteluun. 520 markan suuruista jäsenmaksua ryhdytään perimään myös eläkkeelle jääviltä jäseniltä siihen saakka kunnes he täyttävät 75 vuotta. Jo jäsenmaksuvapautuksen saaneille eläkeläisille ei jäsenmaksua kuitenkaan tule.