Lääkäriliitto: Hoitotakuujärjestelmä Suomeen

Lääkäriliitto pyrkii saamaan hoitotakuujärjestelmän käyttöön Suomessa. Se turvaisi potilaille oikeuden sairautensa edellyttämään hoitoon tietyn, ennalta määrätyn ajan kuluessa. Lääkärikunta määrittelisi eri sairauksien edellyttämät kohtuulliset hoitoonpääsyajat. Ellei oma terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri kykene ottamaan potilasta tässä ajassa hoitoon, hänellä olisi oikeus hakeutua hoitoon muualle. Lääkäriliitto esitteli hoitotakuujärjestelmää 28.2. vuosipäiväseminaarissaan, jossa siihen suhtautuivat myönteisesti myös sosiaali- ja terveysministeriön, STAKESin, Kuntaliiton ja Kansaneläkelaitoksen edustajat.

Hoitotakuu parantaisi potilaan hoitoa, tehostaisi terveydenhuollon toimintaa ja lisäisi tasa-arvoa, korosti Lääkäriliiton entinen puheenjohtaja dosentti Kale Juva. Talouden lama ja säästötoimet ovat luoneet kuvan, että sairaanhoidon perusturva on uhattuna. Hoitotakuu veisi keskustelun painopisteen terveydenhuollon kehittämiseen ja laadun parantamiseen säästämisen sijasta.

- Ihmisillä tulee olla luottamus siihen, että sairauden sattuessa yksilöllinen hoidon tarve eikä kunnan varallisuus on ratkaisevassa asemassa hoitoon pääsyssä ja hoidon mitoituksessa. Hoitotakuuta tarvitaan turvaamaan potilaiden tasa-arvoinen oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa.

Akuutisti sairastunut hoidetaan Suomessa vielä ilman taloudellisia ennakkoselvityksiä. Sen sijaan elektiiviseen erityistason hoitoon ei pääse ilman lähettävän kunnan maksusitoumusta. Talouden lama, valtionosuusuudistus ja maksusitoutumuskäytäntö ovat vaikeuttaneet potilaan hoitoon pääsyä ja vähentäneet valinnanvapautta.

Hoitotakuujärjestelmässä lääkärit konsensusmenettelyllä määrittelisivät hoitokriteerit sekä kohtuulliset odotusajat eri sairauksissa. Ellei oma kunta tai oman sairaanhoitopiirin laitos pysty hoitoa määräajassa tarjoamaan, potilas voisi hakeutua haluamaansa hoitoyksikköön joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Kuntien välinen laskutus hoituisi yhteisen tasausrahaston kautta.

Juva katsoi, että hoitotakuujärjestelmällä olisi monia myönteisiä vaikutuksia sekä potilaille että palvelujen tuottajille. Potilaalle se merkitsisi hoitoon pääsyn nopeutumista ja valinnan vapauden lisääntymistä - kaikkiaan parempaa luottamusta terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun.

Ruotsalaiset kokemukset osoittavat, että hoitotakuujärjestelmä lisää terveydenhuollon tehokkuutta. Se pakottaa laitokset uudistamaan toimintaprosessiaan niin, että ennalta sovittuihin odotusaikoihin päästään. Kiihokkeena toimii tieto siitä, että ellei hoitoa tarjota ajoissa, potilas ostaa sen muualta.

Juva esitti, että hoitotakuun käyttöönottoa ryhdyttäisiin valmistelemaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla, jolloin sitä voitaisiin sopimuspohjaisesti kokeilla nopeastikin. Kokeilussa voitaisiin rajoittua tiettyihin toimenpiteisiin ja mahdollisesti myös tietylle maantieteelliselle alueelle. Järjestelmä ei hyvin toimiessaan lisää terveydenhuollon kustannuksia, mutta hoitotakuurahaston peruspääomaksi Juva ehdotti valtiovallan varaavan 20 markkaa kansalaista kohden ensi vuoden budjettiin.

Hoitotakuusta ulkomaisia kokemuksia

Hallitusneuvos Mauno Lindroos sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli Lääkäriliiton seminaarissa eräiden Euroopan maiden kokemuksia hoitotakuujärjestelmästä. Iso-Britanniassa hallitus antoi muutama vuosi sitten potilaan oikeuksia koskevan julistuksen, jossa on esitetty tavoitteelliset enimmäisajat sekä akuuttiin että elektiiviseen hoitoon pääsylle. Tavoitteisiin pyritään erilaisin kehittämistoimin ilman sanktioita. Julistus ei ole juridisesti sitova eikä potilas saa korvausta siitä, jos maksimiajat ylittyvät.

Norjan sosiaaliministeriö on antanut päätöksen hoitotoimien priorisoinnista sekä niihin liittyvistä odotusajoista. Hoitotoimenpiteet on jaettu kolmeen prioriteettiluokkaan. Ensimmäisen luokan kiireellisissä tapauksissa hoito on annettava 24 tunnin kuluessa ja kolmannessa luokassa ei maksimiodotusaikaa ole määritelty. Näiden väliin jäävissä tapauksissa hoito on pyrittävä järjestämään kuuden kuukauden sisällä. Ellei tämä onnistu, kunta voi ostaa palvelut miltä tahansa julkiselta tai yksityiseltä terveyspalvelujen tuottajalta.

94 % toiseen luokkaan kuuluvista tapauksista hoidetaan nykyisin puolen vuoden määräajassa. Lyhentyneiden jonotusaikojen seurauksena säästyneitä sairauspäivärahoja on Norjassa siirretty kirurgisen toiminnan tehostamiseen.

Ruotsin hallitus ja Landstingsförbundet sopivat hoitotakuun käyttöönottamisesta vuoden 1992 alusta 12 keskeisessä kirurgisessa toimenpiteessä. Potilaille turvattiin oikeus päästä näihin leikkauksiin 3 kuukauden kuluessa. Ellei hoito järjesty oman landstingetin alueella, potilas saa hakeutua hoitoon muualle. Hallitus vauhditti järjestelmän käynnistymistä jakamalla landstingeteille yhteensä 500 miljoonan kruunun kerta-avustuksen.

Ruotsissa jo tieto tulossa olevasta hoitotakuusta tehosti sairaaloiden toimintaa. 60 000 potilaan leikkausjono lyheni 10 000:lla puolen vuodena aikana ennen järjestelmän voimaantuloa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana jonot lyhenivät edelleen 10 000:lla. Sairaaloiden tehostuneen toiminnan ansiosta vain hyvin pienelle osalle potilaista leikkaukset on jouduttu järjestämään oman landstingetin ulkopuolella.

Eta-kansalaisten hoitotakuu

Mauno Lindroos totesi, että kaikilla Eta-maiden asukkailla on jo olemassa Euroopan Unionin sosiaaliturva-asetukseen liittyvä hoitotakuu. Sen mukaan potilas voi saada hoitoa toisessa Eta-maassa, ellei omassa maassa pystytä antamaan tarvittavaa hoitoa kohtuullisessa ajassa. Asetuksessa todetaan, että Eta-maiden kansalaisten on saatava hoitoa siinä ajassa, kuin se sairauden ja sen todennäköisen kehityskulun perusteella on tavallisesti välttämätöntä. Päätöksen leikkausten ostamisesta ulkomailta tekee sairaanhoitopiiri, mutta potilas voi periaatteessa valittaa kielteisestä päätöksestä.

Suomessa ei ole vielä kokemuksia potilaiden lähettämisestä muihin maihin hoitoon EU:n asetuksen perusteella eikä sitä Lääkäriliiton seminaarissa nähty kovin toivottavanakaan kehityssuuntana. Leikkausten ostaminen Keski-Euroopasta ei olisi edullista sairaanhoitopiireille eikä potilaille, joilla ei asetuksen nojalla olisi oikeutta korvauksiin matka- ja majoituskuluista. Sitä paitsi useimmat potilaat haluavat hoitoa mahdollisimman lähellä ja omalla kielellään.

Ensisijaisena tavoitteena tulisi olla kotimaan terveydenhuoltoresurssien saaminen tehokkaaseen käyttöön. Julkinen ja yksityinen sektori yhteenlaskien Suomessa on riittävästi kapasiteettia leikkausjonojen purkamiseen. Odotusajat eri toimenpiteisiin vaihtelevat suuresti sairaanhoitopiirien välillä. Hoitotakuujärjestelmä purkaisi näitä raja-aitoja, samalla kun potilaiden hoitoonpääsy ja valinnanvapaus paranisivat.

Lääkäriliiton vuosipäiväseminaarissa hoitatakuuta tarkastelivat oman organisaationsa näkökulmasta myös ylilääkäri Martti Kekomäkiv STAKESista, johtaja Bernt Långvik Kuntaliitosta ja ylilääkäri Antti Huunan-Seppälä Kansaneläkelaitoksesta. He kaikki suhtautuivat vähintäinkin varovaisen myönteisesti liiton aloitteeseen hoitotakuujärjestelmän luomisesta Suomeen.