Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys perustettu
Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 11.4.2002 perustaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyden.
Eri ikäisten lasten ja nuorten ongelmat ovat monimutkaistuneet. Voidakseen vastata työn asettamiin haasteisiin lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa toimiva lääkäri tarvitsee erityisperehtyneisyyttä, jota mikään erikoislääkärin tutkinto ei suoraan takaa.
Ohjelman taustalla ovat Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistys, Kunnallislääkärit ry., Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys sekä Suomen Yleislääketieteen Yhdistys.
Noin neljäsosa väestöstä on lapsia ja nuoria. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto tavoittavat heidät kattavasti ja toistuvasti, jolloin heidän terveytensä kokonaisvaltainen edistäminen on mahdollista. Tavoitteellisesti toteutettu työ parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja luo perustan myös hyvälle aikuisiän terveydelle.
Lisääntyneen tutkimustiedon avulla on mahdollista havaita merkit, jotka ennakoivat lapsen tai nuoren kehityksen häiriintymistä. Näitä ovat esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt, oppimisvaikeuksia ennakoivat oireet, lapsuusiän masennus ja kouluikäisen käytöshäiriöt. Näillä kaikilla on osoitettu olevan yhteys nuoruus- ja aikuisiän mielenterveysongelmiin sekä syrjäytymisvaaraan.
Eri ikäisten lasten ja nuorten ongelmat ovat monimutkaistuneet. Niiden selvittely ja hoito sekä työskentely lasten vanhempien kanssa vaativat lääkäriltä erityisiä taitoja, kuten myös työ lääketieteellisenä asiantuntijana moniammatillisissa ryhmissä ja verkostoissa. Voidakseen vastata työn asettamiin haasteisiin lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa toimiva lääkäri tarvitsee erityisperehtyneisyyttä, jota mikään erikoislääkärin tutkinto ei suoraan takaa.
Hyvin toimivassa hoitoketjussa perusterveydenhuollon lääkäreiden on tunnettava tarkkaan myös lasten ja nuorten sairaudet ja niiden hoito.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja ehkäisevään työhön panostaminen on valtakunnallisesti nähty tärkeäksi terveydenhuollon painopistealueeksi. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyöhön erityisesti perehtynyt lääkäri voi olla omalla paikkakunnallaan merkittävä terveyspalvelujen kehittäjä. Erityispätevyys kohottaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön arvostusta sekä väestön että lääkärikunnan keskuudessa.
KOULUTUKSEN TAVOITTEET
Erityispätevyyden suoritettuaan koulutettu:
-on perehtynyt hyvin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin ja estäviin tekijöihin, lasten ja nuorten tavallisimpiin ongelmiin, oireisiin ja sairauksiin sekä niiden hoitomuotoihin ja kykenee soveltamaan tietojaan perusterveydenhuollon toiminnassa
- kykenee suunnittelemaan ja kehittämään lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyötä
- pystyy toimimaan lasten ja nuorten ehkäisevän terveydenhuollon asiantuntijana
- on hyvin perillä oman sairaanhoitopiirinsä hoidon porrastuksesta ja toimii hyvässä yhteistyössä oman alueensa lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa
- on tietoinen lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtivien terveydenhuollon ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävistä ja kykenee yhteistyöhön heidän kanssaan
- on perehtynyt lasten ja nuorten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, sen riskitekijöihin ja häiriöihin sekä pystyy suunnittelemaan tarvittavat jatkotoimenpiteet tai kuntoutuksen ja osallistumaan niihin perusterveydenhuollon asiantuntijana
- hallitsee perhekeskeisen työn periaatteet ja kykenee soveltamaan niitä työskentelyssään
- hallitsee työryhmätyöskentelyn periaatteet ja pystyy toimimaan moniammatillisissa työryhmissä.
PÄTEVÖITYMISOHJELMAN RAKENNE
Pohjakoulutus
Pohjakoulutuksena on yleislääketieteen, lastentautien, lastenneurologian tai lastenpsykiatrian erikoislääkäritutkinto. Pohjakoulutukseksi voidaan perustelluista syistä hyväksyä myös muun alan erikoislääkäritutkinto. Koulutettava voi aloittaa erityispätevyyteen tähtäävän koulutuksen erikoislääkärin tutkinnon suoritettuaan. Koulutukseen ilmoittaudutaan toimittamalla erityispätevyystoimikunnalle koulutussuunnitelma, jonka toimikunta hyväksyy.
Käytännön palvelu
Käytännön palvelun tulee sisältää terveyskeskuspalvelua, jonka pituus määräytyy oheisen taulukon 1 mukaan sekä 6 kuukautta erikoissairaanhoidon palvelua lastentautien, lastenpsykiatrian, perheneuvolan, nuorisopsykiatrian, lastenneurologian tai vammaispalveluiden yksiköissä. Käytännön työssä tulee huomioida tavoitteiden toteutuminen.
Koulutuspaikkoina voivat toimia kaikki terveyskeskukset. Koulutettavalla tulee olla nimetty ohjaaja. Ohjaajina voivat toimia erityispätevyystoimikunnan hyväksymät lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyden omaavat lääkärit.
TEOREETTINEN KURSSIMUOTOINEN KOULUTUS
Erityispätevyyteen vaaditaan teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 80 tuntia.
ERITYISPÄTEVYYSKUULUSTELU
Erityispätevyystoimikunta järjestää vuosittain valtakunnallisen kuulustelun. Toimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun erikoislääkäri voi osallistua suoritettuaan erityispätevyyteen kuuluvan muun palvelun tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana.
Kuulusteluvaatimukset
a) Kirjat
1. Aalberg V, Siimes M. Lapsesta aikuiseksi, nuoren kypsyminen naiseksi ja mieheksi. Kustannusosakeyhtiö Nemo 1999.
2. Kaivosoja M, Perheentupa J. Lapset ja nuoret. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Lääkärintyö ja laki. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2000.
3. Lyytinen H, Ahonen T, Korhonen T, Korkman M, Riita T, toim. Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. WSOY 1995.
4. Raivio K, Siimes M. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2000.
5. Räsänen E, Moilanen I, Tamminen T, Almqvist F, toim. Lasten- ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2000.
6. Sillanpää M, Airaksinen E, Iivanainen M, Koivikko M, Saukkonen A-L, toim. Lastenneurologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1996.
7. Terho P, Ala-Laurila E-L, Laakso J, Krogius H, Pietikäinen M, toim. Kouluterveydenhuolto. Helsinki; Kustannus Oy Duodecim, 2000.
b) Raportteja ja selvityksiä
1. Hermanson E. Lapset perusterveydenhuollossa. Katsaus lastenneuvolan kehitykseen, visio tulevaan. Stakes, Aiheita 1997:24.
2. Laadukasta neuvolatyötä - laadukkaasti kirjaamalla. Suomen kuntaliitto, 1997.
3. Lastenneuvolaopas. Lääkintöhallituksen opassarja nro 7. VAPK-kustannus, 1990.
4. Koululaisten terveys. Konsensuslausuma 14.11.2001. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia.
5. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset, www.stakes.fi/kouluterveys
c) Lehdet viimeisen kolmen vuoden ajalta soveltuvin osin
1. Suomen Lääkärilehti
2. Duodecim
3. Kunnallislääkäri
Suositeltavat lehdet:
1. Journal of School Health
2. European Child & Adolescent Psychiatry
3. Child: care, health and development
ERITYISPÄTEVYYSTOIMIKUNTA
Vastuuyhdistyksenä toimii Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistys ry., joka nimeää erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajan. Lisäksi Kunnallislääkärit ry., Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys, Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys nimeävät kukin yhden edustajan erityispätevyystoimikuntaan. Erityispätevyystoimikunnan toimiaika on 3 vuotta kerrallaan.
Toimikunta hyväksyy kouluttajat ja koulutettavan koulutussuunnitelman, valvoo koulutusta, järjestää kuulustelun, valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden, määrää kuulustelijat ja tekee ehdotukset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämiseksi.
ERITYISPÄTEVYYDEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN
Erityispätevyyshakemus osoitetaan lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyystoimikunnalle, joka esittää hyväksymänsä hakemukset Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle.
Hakemuksessa tulee olla työnantajien todistukset hakijan käytännön palveluista sekä todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja suoritetusta kuulustelusta.
Hakija voi liittää hakemukseensa myös muita selvityksiä esim. alaan liittyvästä tutkimustyöstään, julkaisuistaan, järjestötoiminnastaan tai alan asiantuntijatehtävistään.
SIIRTYMÄAJAN SÄÄNNÖKSET
Kolmen vuoden siirtymäkauden aikana 11.4.2002-11.4.2005 lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyystoimikunta voi perustellusta hakemuksesta esittää erityispätevyyden myöntämistä lääkäreille, jotka erityispätevyystoimikunnan arvion mukaan ovat saavuttaneet yllä mainittujen tavoitteiden mukaiset kliiniset ja teoreettiset tiedot ja taidot.
TIEDUSTELUT
Erikoislääkäriyhdistykset nimeävät jäsenensä erityispätevyystoimikuntaan kesän aikana ja erityispätevyystoimikunta alkaa työnsä alkusyksystä. Lisätietoja Lääkäriliiton koulutusosastolta: Ulla Anttila, ulla.anttila@fimnet.fi, puh. (09) 3930 830. Lisätietoja myöhemmin mm. pätevyyden hakemisesta liiton Internet-sivuilta www.laakariliitto.fi/koulutus/eritalat/lastennuortentervhuolto.html
Ohjelman valmistelleen työryhmän jäseninä olivat:
Juhani Laakso, työryhmän puheenjohtaja, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri
Anneli Heikkinen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisopettaja
Eija-Liisa Ala-Laurila, LL, lastentautien erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri
Jari Mäkelä, LL, terveyskeskuslääkäri
Hanna Suhonen-Polvi, LT, lastenneurologian erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri.
Työryhmä pyysi lausunnot erityispätevyysohjelman luonnoksesta ohjelman esittäjäyhdistyksiltä sekä Suomen Lastenpsykiatriyhdistykseltä, jonka jälkeen ohjelmaa muokattiin soveltuvin osin.
