Lehti 15: Liitto toi­mii 15/2002 vsk 57 s. 1714

Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste: Suomen talouskasvu ripeytymässä uudestaan

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan kansainvälisen talouden elpymisen vaikutukset alkavat tämän vuoden aikana tuntua myös Suomessa. Siksi talouskasvu vauhdittuu viennin vetämänä uudestaan.

Mika Vehkasaari

Nousu on kuitenkin suhteellisen vaimeaa, ja kokonaistuotannon kasvuvauhti jää tänä vuonna alle kahteen prosenttiin. Tästä syystä työllisyys vielä heikkenee ja työttömyys kasvaa jonkin verran. Ensi vuonna talouskasvu kuitenkin voimistuu ja alkaa uudestaan parantaa työllisyyttä. Työttömyyden kasvu on siten jäämässä lyhytaikaiseksi.

Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen, seuraavaa 1,5-2 vuotta koskevan talousennusteen kaksi kertaa vuodessa: maalis- ja syyskuussa.

Tänä vuonna Suomen kokonaistuotannon kasvu ripeytyy viennin elpymisen ansiosta. Nousu vauhdittuu kuitenkin vasta vuoden jälkipuoliskolla, ja siksi keskimääräinen kasvu jää 1,6 prosenttiin. Myös viennin kasvuvauhti jää alle 2 prosenttiin, todetaan Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Kokonaistuotannon kasvun nopeutuminen näkyy keskimääräisissä luvuissa selvemmin ensi vuonna, jolloin kasvu on 3,3 prosenttia. Sen merkittävin vauhdittaja on vienti, joka lisääntyy 6 prosenttia.

KULUTUS KASVAA VAKAASTI

Viime vuonna kulutuksen kasvua hidasti erityisesti kestokulutushyödykkeiden hankintojen voimakas supistuminen.

Osaltaan kulutuksen vaimeuteen viime vuonna vaikutti myös kotitalouksien heikentynyt luottamus tulevaisuuteen, mutta viime kuukausina kuluttajien luottamus on noussut. Toisaalta korkotason lasku on rohkaissut kotitalouksia asuntojen hankkimiseen. Tänä vuonna yksityinen kulutus kasvaa 2,3 prosenttia, ja kasvu noudattelee pitkälti kotitalouksien ostovoiman kasvua.

Ensi vuonna yksityinen kulutus kasvaa suunnilleen tämänvuotista vauhtia. Koska kasvu ei ole erityisen voimakasta kumpanakaan vuonna, yksityisellä kulutuksella on lähinnä tuotannon kasvun ylläpitäjän eikä vauhdittajan rooli. Kuten talouskasvun hidastuminen myös sen ripeytyminen seuraa pitkälti viennin kehitystä.

Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että palkansaajien keskimääräinen ansiotaso nousee ensi vuonna noin 4 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot kasvaisivat suunnilleen saman verran kuin tänä vuonna eli hieman yli 2 prosenttia.

Tänä vuonna palkkojen osuus kansantulosta pysyy suunnilleen viimevuotisella tasolla. Ensi vuonna talouskasvun ripeytyminen alentaa palkkojen osuutta uudelleen.

Tänä vuonna inflaatio hidastuu ja elinkustannukset kallistuvat keskimäärin 1,5 prosenttia. Sen sijaan ensi vuonna inflaatio kiihtyy jonkin verran. Kansainvälisen talouden elpyminen nostaa raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden hintoja, mikä näkyy Suomessa tuontihintojen nousuna. Myös korkotason kohoaminen lisää elinkustannuksia.

VALTIONTALOUS PYSYY YLIJÄÄMÄISENÄ

Lue myös

Koska kokonaistuotannon kasvuvauhti jää tänä vuonna vielä suhteellisen alhaiseksi, valtiontalouden ylijäämän viime vuonna alkanut pieneneminen jatkuu. Myös verotuksen keventäminen hidastaa tulojen kasvua. Ylijäämää kertyy 1,3 miljardia euroa eli 0,9 prosenttia kokonaistuotannon arvosta.

Jos mitään oleellisia muutoksia esimerkiksi verotukseen ei tehdä, valtion tulot kasvavat ensi vuonna tätä vuotta nopeammin, jolloin päädytään suunnilleen samansuuruiseen ylijäämään kuin tänäkin vuonna, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitos.

-Vaikka talouskehitys olisikin tänä ja ensi vuonna ennustamaamme heikompaa, niin tuolloinkin valtiontalouden heikkeneminen kuvastaisi viime kädessä suhdannekehityksen vaikutusta valtiontalouteen eikä mahdollisen rakenteellisen alijäämän kasvua. Tällainen valtiontalouden tilapäinen heikkeneminen antaa huonon perustelun sekä uhkakuvien maalailulle että finanssipolitiikan kiristämiselle, todetaan tutkimuslaitoksesta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030