Toimiva terveyskeskus -hankkeen tavoitteena on laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä ja oikea-aikainen saatavuus kaikkialla Suomessa.

- Rahoitusjärjestelmään se ei sitä vastoin tuo muutosta, huomautti valtuuskunnan kokouksessa viime viikon perjantaina puhunut sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mm. työn vastuunjakoa koulutuksen antaman osaamisen mukaan, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kynnyksen madaltamista sekä hyvien hoitokäytäntöjen kehittämistä ja levittämistä.

- Vielä tämän vuoden aikana kerätään hyviä kokemuksia ja hoitokäytäntöjä kentältä Innokylän ns. Innopankki-tietokantaan, jota ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, valottaa Sillanaukee.

Toimiva terveyskeskus -hanke pyrkii edistämään terveyttä ja hyvinvointia. Edellytyksenä on, että tietotekniikka on kansallisesti yhteneväinen ja että se toimii nykyistä huomattavasti nopeammin sekä paremmin. Myös terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuutta mittaavat, kansallisesti yhtenäiset indikaattorit on määriteltävä.

Hanke sisältää suunnitelmia parantaa lääkehoidon yhteyttä terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Akuutti- ja päivystysvastaanottoja keskitetään entisestään.

Palvelujen valinnan mahdollisuus lisääntyy

Potilaalla on jatkossa mahdollisuus valita lääkärinsä ja hoitopaikkansa erityisesti perusterveydenhuollossa, mutta myös erikoissairaanhoidossa. Asia on kirjattu vielä kesken olevaan terveydenhuoltolakiin, joka on menossa eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden alussa.

Muidenkin palvelujen, kuten vanhusten kotona asumista ja kuntoutumista tukevien palvelujen valinnanmahdollisuutta lisätään. Syövän hoidon ja saattohoidon saatavuus sekä yhdenvertaisuus varmistetaan.

Toimiva terveyskeskus -hankkeen tavoitteena on myös hallinnon ja johtamisen kehittäminen vahvistamalla johtamiskäytäntöjä sekä lisäämällä johtamisosaamista koko palvelujärjestelmän johtamisen näkökulmasta.

- Terveydenhuollon toimintayksiköiltä edellytetään hoidon syyn, riskitekijöiden ja hoitotulosten kirjausta, jotka kyetään hyödyntämään paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yksiköiden tulee myös arvioida sairastavuutta ja peittävyyttä sekä suunnitella resurssien vaikuttavampaa kohdentamista, kuvaa Sillanaukee.