Lehti 1-2: Liitto toi­mii 1-2/1996 vsk 51 s. 66

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen valtakunnallinen jatkokoulutus käynnistyy

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtäviin on yleensä harjaannuttu käytännön tietä. Nyt on käynnistymässä yliopistoissa sosiaali- ja terveysjohtajien valtakunnallinen jatkokoulutus. Koulutusta suunnitellut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on muotoillut noin 40 opintoviikon ohjelman, johon kuuluu intensiivijaksoja, etäopiskelua ja projektitöitä omassa työorganisaatiossa.

Elli Aaltonen

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien koulutus on ollut ammattikeskeistä. Tutkinnon suoritettuaan työntekijä on edennyt tai mennyt suoraan esimiestehtäviin sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja sosiaalitoimeen. Johtamistehtäviin kouliintuminen on tapahtunut käytännön kokemusten ja harjaantumisen kautta.

Käytännön oppimisen lisäksi johtamistaitoja on lisätty osallistumalla erilaisille johtamisen tekniikoiden lyhytkursseille tai oman ammattialan johtamisvalmennukseen. Tällaisten kurssien tarjonta on ollut kuitenkin sirpaleista eikä ole välttämättä tarjonnut monipuolisia välineitä paikallisen ja alueellisen hyvinvointipolitiikan johtamiseen.

Suomesta on puuttunut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen johtamisen jatkokoulutusohjelma. Tällaisen jatkokoulutuksen tulee olla kansainvälisesti vertailukelpoinen ja laajuudeltaan riittävä.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti maaliskuussa 1995 sosiaali- ja terveysjohtamisen täydennyskoulutuksen työryhmän. Työryhmässä ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Kuntaliitto, yliopistot ja joukko valtakunnallisia alan tutkimus- ja koulutuslaitoksia. Työryhmän tehtävänä on ollut suunnitella ja toteuttaa noin 40 opintoviikon laajuinen sosiaali- ja terveysjohtamisen jatkokoulutus siten, että koulutukseen osallistumisesta opiskelijalle ja hänen työnantajalleen aiheutuva kuormitus olisi kohtuullinen.

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

Taloudellinen taantuma edellyttää entistä parempaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä sekä paikallisella että alueellisella tasolla. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisten toimijoiden välillä, kuten myös kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset kysymykset, ovat koulutuksessa tärkeitä sisältöalueita. Koulutus sisältää myös kansainvälisyyteen, asiakkuuteen ja henkilöstöön liittyviä teemoja sekä etsii tulevaisuuden haasteisiin vastaavia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja.

Väestön ikääntymisen tuomat haasteet, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon vähentäminen avohoitoa tehostamalla ja ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan edistäminen ovat koulutuksen keskeisiä teemoja. Koulutusohjelmassa näkyy myös opiskelijoiden johtamisvalmiuksien kehittäminen yleisten ja yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

Koulutukseen sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttajatahojen tarpeista nousevia kehittämishankkeita, jotka toteutuvat koulutusta antavan laitoksen tiiviissä ohjauksessa. Näin koulutuksesta on hyötyä, ei vain osallistujalle itselleen, vaan myös hänen työnantajalleen: sairaalalle, terveyskeskukselle tai sosiaalitoimelle.

Sosiaali- ja terveysjohtamisen yhteistä täydennyskoulutusta tarvitaan läpi koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentän. Työryhmä on todennut, että yhteisen täydennyskoulutuksen tarve on ilmeisen suuri ylimmässä sosiaali- ja terveysjohdossa. Tämän joukon merkitys kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspolitiikan yhteisen strategian luomisessa on tärkein, samoin kuin paikallisen ja alueellisen yhteistyön muodostamisessa.

KOULUTUKSEN RAKENNE

Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelma on muotoutumassa noin 40 opintoviikon pituiseksi Professional Development -koulutukseksi, jossa yhdistyvät intensiivijaksoissa annettava koulutus, etäopiskelu ja opiskelijoiden projektityö omassa organisaatiossa. PD-koulutus mahdollistaa jo pituutensakin vuoksi ammattien tieteenalojen rajojen ylittämisen paremmin kuin lyhyet koulutusohjelmat.

Koulutus tapahtuu yliopistovastuisesti siten, että siinä toteutuu yliopistojen välinen yhteistyö sekä yhteistyö alan tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Koulutus on toteutettavissa kahdessa, kolmessa vuodessa pääosin siten, että se ei vaadi opiskelijan täydellistä irtaantumista työstään. Opiskelussa on mahdollista käyttää etäopiskelua ja toteuttaa omaan työhön liittyviä tutkimus- ja kehittämistehtäviä.

Sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-koulutuksen vakiintuessa joudutaan arvioimaan, tulisiko jokin opetusta tarjoavista yliopistoista nimetä koordinoivaksi yliopistoksi ja tulisiko koulutukselle nimetä vastuullinen johtaja. Koulutuksen käynnistyessä ministeriöiden, koulutusta tarjoavien yliopistojen ja kuntasektorin edustajista koottu valtakunnallinen johtoryhmä seuraa ja arvioi koulutuksen toteutumista ja yliopistojen välistä yhteistyötä.

KOULUTUS KÄYNTIIN JO TÄNÄ KEVÄÄNÄ

Ensimmäiset yliopistot käynnistävät koulutuksen jo kevätkaudella 1996. Koulutuksen käynnistyminen ainakin Tampereen ja Kuopion yliopistoissa on jo varmistunut, Helsingin ja Turun yliopistot ovat ilmeisesti tulossa mukaan syksyllä 1996.

Lue myös

Koulutuskustannukset on tarkoitus saada mahdollisimman kohtuullisiksi. Tämä tavoite toteutuu koulutuksen hyvällä rakenteellisella toteutuksella, sosiaali- ja terveysministeriön kautta koulutuslaitoksille kohdentuvalla käynnistämistuella sekä lähettäjäkuntien ja kuntayhtymien myönteisyydellä asiaan. Opiskelijoilla voi olla mahdollisuus myös opintotukijärjestelmän ja vuonna 1996 käynnistyvän vuorotteluvapaan hyödyntämiseen.

Toivottavaa on, että lähettävät kunnat ja kuntayhtymät tukisivat koulutusta palkallisella virkavapaalla vähintään siltä osin, kun koulutuksessa toteutetaan lähettäjätahon kehittämishanketta. Osallistumismaksuun tulisi opiskelijan lisäksi osallistua myös lähettäjäorganisaation. Sosiaali- ja terveysjohtajathan joutuvat tarvittaessa maksamaan itse myös matka- ja majoituskuluja.

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJILLE RÄÄTÄLÖITYÄ KOULUTUSTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat ovat jo vuosia kaivanneet omaa johtamisen koulutusta, jossa korostuisivat juuri tämän alan erityiskysymykset ja niiden yhteys johtamistyöhön. Sosiaali- ja terveysalan johtajat ovat lisäksi kokeneet tarvitsevansa omien johtamisvalmiuksiensa täydentämistä ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa opetusministeriön, Kuntaliiton ja yliopistojen kanssa vastata näihin tarpeisiin valmisteilla olevalla sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-koulutuksella.

Koulutus käynnistyy, vakiintuu ja kehittyy vain alan johtajien ja heidän organisaatioidensa mukaantulolla. Koulutus rakennetaan siten, että se vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden omiin yhteistyö- ja kehittämistarpeisiin. Tämän vuoksi olisi toivottavaa, että samasta organisaatiosta pystyisi osallistumaan yhtä aikaa useitakin sosiaali- ja terveysjohtoon kuuluvia henkilöitä. Hyöty koulutuksesta tulee sekä lähettävälle organisaatiolle että osallistujille, joille koulutus on erinomainen apu johtamiseen, mutta hyväksyttävissä myös osaksi akateemisia jatko-opintoja.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030