Työttömyyspäivärahan suuruus
Kun tieto työttömyydestä tai lomautuksesta tulee, kannattaa ensi tilassa ottaa yhteyttä kotipaikkakunnan työvoimatoimistoon. Viimeistään se tulee tehdä ensimmäisenä työttömyyspäivänä, josta alkaen lasketaan normaalisti viiden työpäivän omavastuu- eli karenssiaika. Työvoimatoimistoon voi kuitenkin ilmoittautua jo työssä ollessa ja työttömyysuhan alai-sena milloin hyvänsä. Erorahaoikeuden säilyttämiseksi työvoimatoimistoon tulee irtisanomistilanteissa ilmoittautua viimeistään kuuden viikon kuluessa työnantajan irtisanomisilmoituksen tiedoksi saannista.
Suomessa asuvalla työttömällä työnhakijalla, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon, on oikeus työttömyysturvaan 1.1.85 voimaan tulleen työttömyysturvalain mukaisesti joko peruspäivärahana taikka ansioon suhteutettuna päivärahana.
Lääkärit, jotka eivät täytä an-siosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja (esim. ei kuutta kuukautta kassajäsenyyttä, ei kuutta kuukautta virka- tai työsuhdeaikaa), saavat Kelan toimesta suoritettavaa peruspäivärahaa. Sen suuruus on 116 mk/pv, johon suoritetaan lapsikorotuksina 24-44 mk/pv enintään kolmesta 18 vuotta nuoremmasta lapsesta. Lapsikorotukset ovat samat sekä peruspäivärahassa että ansioon sidotussa työttömyyspäivärahassa. Peruspäiväraha on tuloharkintaista mm. aviopuolisoiden tuloihin nähden, jota ansioturvan mukainen kassapäiväraha ei ole.
Lääkärien Työttömyyskassan toimesta suoritettava ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha muodostuu seuraavista osista: perusosa 116 mk + 42 % tämän ja päiväpalkan erotuksesta, kun kuukausiansio on enintään 10 440 mk ja tämän ylittävältä osalta päivärahaan lisätään vielä 20 %:n suuruinen ansiosidonnainen osa. Päivärahassa ei ole yhtenäistä korvausastetta, vaan se riippuu hakijan päivärahan perusteena olevasta kuukausiansiosta. Päiväpalkka siitä saadaan päivärahaa laskettaessa jakamalla kuukausiansiot 21,5. Päivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Viikoittain maanantain ja sunnuntain välisenä aikana omavastuu-, työssäolo- ja maksupäiviä voi yhteensä olla enintään viisi olivatpa ne mitä laatua hyvänsä.
Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena olevaa kuukausiansiota laskettaessa otetaan huomioon viimeisimmät 26 viikkoa virka- tai työsuhdeaikaa yhdestä tai useammasta palvelussuhteesta, joiden ei tarvitse olla yhdenjaksoista palveluaikaa. Tällöin otetaan huomioon kaikki ns. veropalkka, joka on veroennakonpidätyksen alaista lukuunottamatta rahana maksettuja vuosilomakorvauksia palvelussuhteiden päättyessä ja loma- tai lomaltapaluurahasuorituksia. Tavallisena aikana pidetyn vuosiloma-ajan palkka otetaan huomioon niin kuin muukin tulonmuodostus.
Ansiot huomioidaan vain päätoimesta, sivutoimisista virka- ja työsuhdeajoista taikka yrittäjätoiminnasta saatuja ansioita ei oteta huomioon kassapäivärahan suuruutta laskettaessa. Mikäli viimeksi mainittuja on työttömyysaikana, nämä yhteensovitetaan 75 %:sti siltä osin kuin ne ylittävät 750 mk/kk (ns. suojaosa). Kokonaan kassapäivärahaa vähentävät eräät sosiaalietuudet, näistä yleisin on lasten kotihoidontuen perusosa ja sisaruskorotus 1.1.93 jälkeisen ajan osalta. Kotihoidontuen lisäosa estää päivärahan saamisen kokonaan. Sen sijaan kotihoidontuessa ns. kuntalisät (esim. Helsinki-lisä) eivät vaikuta kassapäivärahan määrään. Samoin, jos kotihoidontuen perus- ja sisaruskorotus maksetaan muulle kuin kassapäivärahan hakijalle itselleen.
Yksityisvastaanottotulot yhteensovitetaan kassapäivärahaan seuraavan esimerkin mukaisesti, jos praktiikkatuloa on 3 000 mk/kk; 3 000 mk - 750 mk = 2 250 mk, tästä otetaan 75 %, jaetaan 21,5:lla ja vähennetään kassapäivärahan täydestä määrästä. Päiväraha pienenee tällöin vajaat 79 mk.
Käytännössä noin 10 000 markan yhteensovitettavat ansiot kuukaudessa vievät ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan riippuen kuitenkin sen määrästä.
Lähempiä tietoja oikeudesta työttömyysturvaan ja hakumenettelystä saa Lääkärilehdessäkin toistuvasti julkaistavasta tietoiskusta, joka aika ajoin saatetaan ajan tasalle.
Keskusteluryhmä:
Lääkärin alkoholiongelma
Omasta alkoholiongelmastaan kärsiville tai sitä epäileville lääkäreille järjestetään keskustelutilaisuuksia joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 13.00 Helsingissä osoitteessa Mäkelänkatu 2 A, 8. kerros.
Keskustelua alustaa omasta alkoholiongelmastaan toipunut lääkäri. Keskusteluryhmä on suljettu ja ehdottoman luottamuksellinen. Osanottajien nimettömyyttä suojellaan. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit.
Lisätietoja puh. (90) 3930 744 (Lääkäriliiton koulutusosasto). Tiedustelut voi tehdä nimettömänä.
Lääkärien
itseapuryhmä
Lääkärit ovat perustaneet AA:n periaatteita noudattavan itseapuryhmän, joka kokoontuu joka lauantai klo 16.00 osoitteessa Bulevardi 16 B, kellarikerros.
Ryhmän toiminta perustuu nimettömyyteen, luottamuksellisuuteen ja kollegiaalisuuteen AA-filosofian mukaisesti. Myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit ovat tervetulleita ryhmään.
