• Pekka Nykänen
  • Pauliina Pohjola

Uusi valtuuskunta kokoontuu ensi kerran

Asialistalla muun muassa jäsenmaksu.

Uusi valtuuskunta kokoontuu ensi kerran Kuva 1 / 1

Varsinaisen syyskokouksen ensimmäisiä tehtäviä on valita valtuuskunnalle puheenjohtajisto.

Puheenjohtaja vaihtuu, sillä tehtävää pitkään hoitanut Mikko Pietilä luopui tehtävästä keväällä siirryttyään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriksi. Häntä seurannut Jarkko Kirjavainen ei asettunut vaaleissa ehdolle.

Kokous valitsee myös liitolle hallituksen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Heidät valitaan vuodeksi kerrallaan. Tänä vuonna puheenjohtajana on ollut Marjo Parkkila-Harju ja varapuheenjohtajina Kristiina Aalto sekä Arto Virtanen.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtajien lisäksi seitsemän muuta jäsentä. Heistä erovuoroisia ovat Kia Pelto-Vasenius, Noora Ritamäki, Emma Hokkila ja Jaana Puhakka.

Hallitus esittää liiton perusjäsenmaksun pitämistä nykyisessä 512 eurossa. Valtuuskunnalle esitetään, että maksuporrastukseen lisätään alennusperuste heille, jotka ovat apurahatutkijoina yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta.

Valtuuskunta käy kaksipäiväisessä kokouksessa läpi myös talous- ja toimintasuunnitelman vuodelle 2019.

Lisäksi asialistalla on muun muassa Lääkäritalon remontin edistyminen.

Lääkärilehti seuraa perjantaina ja kokouksen jatkuessa myös lauantaina kokouksen kulkua verkkosivuillaan.

Uusi jäseniä 23

60-henkisen valtuuskunnan kokoonpanosta vaihtuu yli kolmasosa, uusia jäseniä on 23.

Yksi heistä on Katriina Lähteenmäki Porista.

Lähteenmäki kertoo yllättyneensä, kun pitkän taivuttelun jälkeen lähti ehdolle ja tuli valittua. Ensimmäisen kokouksen hän arvioi kuluvan verkostoituessa ja tutustuessa siihen, miten ja missä asioissa Lääkäriliitto voi vaikuttaa.

Aihepiireistä kiinnostavat eniten sote ja päivystäminen.

– Sotea on Satakunnassa paljon mietitty, ja nyt on hienoa päästä näkemään lähemmin, miten se valtakunnallisesti menee eteenpäin, hän kertoo.

– Suuri kysymys on myös, mistä päivystävät lääkärit saadaan. Päivystämisestä on tullut monelle punainen vaate. Tarvitaan uusia keinoja työn hoitamiseen.

SELY suurin ryhmä

Suurin ryhmä uudessa valtuuskunnassa on Suomen Erikoislääkäriyhdistys SELY. Sillä ja samassa vaaliliitossa olleilla työterveyslääkäreillä on 23 paikkaa. Nuorten Lääkäreiden yhdistyksellä NLY:llä on 15 paikkaa, Seniorilääkäreillä 11 ja yleislääketieteen GPF:llä 11 paikkaa.

Vaalien voittaja oli GPF. Paikkamäärä lisääntyi kolmella. NLY menetti yhtä monta paikkaa. Senioreilla, SELY:llä ja työterveyslääkäreilla paikkamäärä säilyi ennallaan.

Valtuuskunta on Lääkäriliiton ylin päättävä elin. Nyt aloittavan valtuuskunnan toimikausi ulottuu vuoden 2021 lopulle. Vaaleissa oli 415 ehdokasta. Äänestysprosentiksi tuli 52,8.

Lisää aiheesta

Lääkäriliiton hallituksen johtoon Samuli Saarni
Lääkäriliiton jäsenmaksu säilyy ennallaan
Valtuuskunnan puheenjohtajaksi Parkkila-Harju

Kirjoittajat
Pekka Nykänen, Pauliina Pohjola

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.