Viitasalo liittokokouksessa: AKAVA valmis EMU:n kolmanteen vaiheeseen
EMU:n kolmannen vaiheen toteutuminen vuodenvaihteessa muuttaa suomalaisten ammattijärjestöjen toimintaympäristöä, totesi AKAVAn puheenjohtaja Mikko Viitasalon keskusjärjestön liittokokouksessa 30.11.98. Mahdollisuudet kansallisiin talouspoliittisiin ratkaisuihin supistuvat samalla kun yhteinen valuutta yhdenmukaistaa eurooppalaisia työmarkkinoita ja niihin liittyviä minimisäännöksiä. Amsterdamin sopimus velvoittaa EU-komissiota laajentamaan yhteistyötään työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Talous- ja rahaliitto EMU:n kolmas vaihe alkaa vuodenvaihteessa, jolloin siihen osallistuvien yhdentoista jäsenmaan, Suomi mukaan lukien, valuuttojen kurssit kiinnitetään yhtenäisvaluutta euroon. Myös yhteisön sisämarkkinat toteutetaan lopullisesti 1.1.1999 mennessä. Sisämarkkinat samoin kuin talous- ja rahaliitto tiivistävät jäsenmaiden taloudellista yhteistyötä sekä luovat yrityksille entistä suurempia toimintaoikeuksia ja -mahdollisuuksia yhteisön alueella. Palkansaajajärjestöt joutuvat totuttautumaan uuteen toimintaympäristöön, jossa kansallisen talouspoliittisen päätöksenteon ala suppenee.
AKAVAn keskeinen työmarkkinatehtävä on Viitasalon mukaan edelleenkin kansallinen edunvalvonta eli tulopoliittinen sopimus ja siihen tähtäävä neuvottelutoiminta sekä yhteiskunnallinen edunvalvonta. Lisäksi keskusjärjestö on entistä enemmän mukana eurooppalaisissa työmarkkinakuvioissa neuvottelemassa EU:ssa työelämää kehittävistä työmarkkinasopimuksista sekä vaikuttamassa EU:n direktiiveihin.
- Ylikansallisia palkkasopimuksia saamme nähdäksemme vielä odottaa, koska palkoista sopiminen kuuluu kansalliseen päätösvaltaan. EMU:n tulo helpottaa kuitenkin palkkavertailujen tekoa eri maissa. Missä määrin tämä vauhdittaa ylikansallisten palkkasopimusten tuloa, on vielä vaikea arvioida. Hinta-, kustannus- ja palkkavertailut saavat kuitenkin uuden merkityksen ensi vuoden alusta alkaen. Jo tulevaa Suomen hallitusohjelmaa rakennetaan aivan eri tilanteessa kuin aikaisemmin. Uudessa toimintaympäristössä AKAVAn tehtävänä on varmistaa, että korkeasti koulutettujen palkansaajien käytettävissä olevien tulojen muutokset vastaisivat muiden EMU-maiden kehitystä.
Eurooppalainen palkansaajaliike pitää tärkeänä integraation syventämistä, työllisyyden kehittämistä ja EU:n laajentumiseen liittyvien ongelmien ratkaisua. Järjestöjen tavoitteena on eurooppalaisen edunvalvonnan ja neuvottelutoiminnan kehittäminen. Käytännön esimakua EMU-ajan tupo-neuvottelusta on juuri saatu Belgiasta. Siellä on solmittu työmarkkinasopimus, jossa palkankorotukset on sidottu palkkakehitykseen Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa, totesi Vitasalo.
Kaikki mahdollista seuraavalla neuvottelukierroksella
Keskustelu seuraavasta tulokierroksesta on tälläkin kertaa alkanut ajoissa, vaikka nykyinen sopimus päättyy vasta tammikuussa 2000. Neljä teollisuusalan liittoa on jo irtisanoutunut mahdollisesta uudesta tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. AKAVA ei ole vielä asettanut tavoitteitaan tulevalle sopimuskierrokselle eikä ottanut kantaa sopimuksen muotoon. Siltä varalta, ettei keskitettyä sopimusta saada aikaan, AKAVAssa varaudutaan myös liittokierrokseen ja jäsenjärjestöt kehittävät neuvottelu- ja järjestövalmiuttaan.
Neuvottelutilanteeseen vuoden kuluttua vaikuttavat olennaisesti mm. taloudellisten suhdanteiden kehitys sekä tulevan hallituksen veropoliittiset linjaukset. Viitasalo arvioi, että EMU asettaa järjestöt joka tapauksessa toisenlaiseen tilanteeseen kuin aikaisemmin, sillä palkkakehityksen merkitys kansantaloudessa on entistäkin suurempi. Siksi EMU-maltin säilyttämiseksi keskusjärjestöjä tarvittaneen vähintäänkin koordinoimaan tuloratkaisuja.
- Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että sekä kansainvälinen taloudellinen kilpailu että työttömyyden vähentäminen edellyttävät työtulojen verotuksen alentamista. Myös kokonaisveroastetta tulisi painaa kohti EU:n keskimäärää. Työtulojen verotuksen alentamista hidastaa kuitenkin Suomen julkisen talouden horjuva tasapaino sekä valtion velan lyhentäminen. Tilaa työtulojen veronalennuksilta vie sekin, että väljempiin EU:n tuontisäännöksiin sopeutuminen aiheuttaa lähivuosina usean miljardin markan loven hyödykeverojen tuottoon.
AKAVA esittää, että tulevan hallituksen ohjelmaan sisältyy vaalikauden mittainen työvoimaverotuksen alentamisohjelma, jonka lopputuloksena palkkaverotus alenisi tasasuhtaisesti eri palkkatasoilla suunnilleen EU:n keskimääräisille tasoille.
