Bauhausin utopiana oli taiteen kokonaisvaltaisuus
Se suuri punaisin mainoksin Suomeenkin rantautunut rakentajan tavaratalo ei ole sama Bauhaus, jonka arkkitehti Walter Gropius ystävineen perusti Weimariin 1919.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa oli tarve luoda ja kokeilla uutta. Samanlaisia pyrkimyksiä oli muuallakin Euroopassa. Bauhaus-koulusta tuli se ikoni, jonka kokonaisvaltainen arkkitehtuurin, taiteen ja taideteollisen muotoilun vaikutus näkyy vielä nykyisin Suomessakin niin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
